Viron itsenäisyyspäivä
| Viron itsenäisyyspäivä | |
|---|---|
| Eesti Vabariigi aastapäev | |
 Itsenäisyyspäivän paraati Tallinnassa 2011 |
|
| Tyyppi | kansallispäivä |
| Vietetään | 24. helmikuuta |
| Järjestämistiheys | vuosittain |
| Juhlapäivän tapahtumia | Puolustusvoimien itsenäisyyspäivän paraati, lipunnostoja, juhlajumalanpalvelus, itsenäisyyspäivän vastaanotto, ilotulitus, konsertteja |
Viron itsenäisyyspäivä on 24. helmikuuta. Silloin juhlitaan Viron tasavallan perustamisjulistusta (viroksi Manifest kõigile Eestimaa rahvastele, suom. Manifesti kaikille Vironmaan kansoille), jonka Viron pelastuskomitea julkaisi helmikuun 23. päivän iltana 1918 Pärnussa. Seuraavana päivänä, 24. helmikuuta, julistus painettiin ja julkaistiin Tallinnassa, jolloin siitä tuli myös virallinen. Itsenäisyyspäivä on Virossa kansallinen vapaapäivä.
Neuvostoliiton miehityksen aikana Viron itsenäisyyspäivää ei juhlittu Virossa, mutta sitä juhlittiin virolaisyhteisöissä ympäri maailman. 24. helmikuuta 1989 Neuvostoliiton punalippu korvattiin Viron sinimustavalkoisella lipulla Toompealla. Siitä lähtien Viron itsenäisyyspäivää on juhlittu kansallisena juhlapäivänä.[1]
Viron tasavalta ilmoitti palauttavansa itsenäisyytensä 20. elokuuta 1991, kun Neuvostoliitossa oli käynnissä kommunistien epäonnistunut vallankaappausyritys.[2] Itsenäisyyden palauttamisen päivää (Taasiseseisvumispäev tai Iseseisvuse taastamise päev) vietetään 20. elokuuta, joka myös on kansallinen vapaapäivä.
Juhlallisuudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 1991 uudelleen itsenäistymisen jälkeen Viron itsenäistymispäivää on juhlittu varsin samanlaisin menoin kuin Suomessa. Päivään kuuluu lipunnostoja, juhlajumalanpalvelus, seppeleiden laskuja, Viron puolustusvoimien paraati sekä Viron tasavallan presidentin isännöimä itsenäisyyspäivän juhla kutsuvieraille. Itsenäisyyspäivän juhlassa presidentti kättelee vieraat saman mallin mukaisesti, jonka Lennart Meri aikanaan omaksui Suomesta.[3]
Presidentti myöntää itsenäisyyspäivänä kunniamerkkejä ansioituneille kansalaisille. Kaikilla kansalaisilla on oikeus ehdottaa kunniamerkin saajaa tasavallan presidentille.[4] Sekä paraati että juhlavastaanotto järjestetään vuosittain eri kaupungeissa. Vuonna 2014 ne pidettiin Pärnussa, vuonna 2015 Narvassa. Paraati, juhlavastaanotto ja vastaanottoa edeltävä konsertti, jonka aloittaa presidentin pitämä itsenäisyyspäiväpuhe, lähetetään suorana televisiossa. Juhlavastaanotto alkaa kättelyseremonialla, jossa presidentti ja presidentin puoliso kättelevät kaikki vieraat.[3] Kättelyseremoniaa kutsutaan ironisesti ”pingviinien paraatiksi”, koska miesten mustat frakit muistuttavat pingviinien höyhenpeitettä.
Koska tasavallan presidentin juhlavastaanotto pidetään aina itsenäisyyspäivänä, järjestävät maakunnat ja kunnat samanlaisia juhlallisuuksia jo 23. helmikuuta. Koulut ja muut toimielimet jopa aiemmin. Viime vuosina pääministeri on perinteisesti pitänyt puheen Tarton Vanemuinen teatterissa, jossa Tarton kunnan ja maakunnan järjestämämä juhlavastaanotto on pidetty. Tartossa yliopisto-opiskelijat ovat perinteisesti nostaneet Viron lipun salkoon Tarton tähtitornilla 24. helmikuuta.
Vuodesta 2014 lähtien itsenäisyyspäivän juhlallisuuksiin on kuulunut soihtukulkue Tallinnassa. EKRE:n nuorisojärjestön Sinine Äratuksen alulle paneman perinteen on määrä kunnioittaa itsenäisyyden puolesta kaatuneita ja muistuttaa, etteivät virolaiset nuoret ole hylänneet kansallismielisyyttä. Tämä tapahtuma on saanut innoituksensa samankaltaisista tapahtumista Puolassa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Hille Lepp: February 24: Independence Day - estonia.eu estonia.eu. Arkistoitu 30.12.2016. Viitattu 30.12.2016.
- ↑ Estonica.org - The road to independence www.estonica.org. Arkistoitu 15.8.2021. Viitattu 30.12.2016.
- ↑ a b Viro juhlii itsenäisyyspäiväänsä samoin menoin kuin Suomi Yle Uutiset. Viitattu 30.12.2016.
- ↑ Decorations | President www.president.ee. Viitattu 27.12.2016.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Viron itsenäisyyspäivä Wikimedia Commonsissa