Utra

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Utran kirkko valmistui vuonna 1895.
Utran puukoulu toimii muun muassa yhdistysten kokoontumispaikkana.
Tämä artikkeli käsittelee kaupunginosaa. Pikkuplaneettaa käsittelee artikkeli 1447 Utra.

Utra on Joensuun kaupunginosa. Väkiluku oli vuonna 2022 Joensuun kaupungin mukaan 3 344.[1] Utra sijaitsee Pielisjoen rannalla Rantakylän ja Kontiolahden puolella sijaitsevan Kupluskylän välissä. Utra liitettiin Joensuuhun 1950-luvulla. Sitä ennen se kuului Kontiolahteen.

Utra oli 1800-luvulla suuri teollisuusyhdyskunta, jossa oli muun muassa lasitehdas (1874–1906) ja sahat.[2] Ensimmäisen sahan perusti vuonna 1780 Jakob Steniuksen nuorempi poika, Martin Stenius kumppaneineen. Se sijaitsi Myllysaarella. Vuodesta 1833 saha oli Nils Ludvig Arppen omistuksessa. Vuonna 1856 sahan osti joensuulainen kauppias Antti Mustonen. Vuonna 1861 hän rakensi toisen sahan Utrankosken pohjoisrannalle. Vuodesta 1882 sahojen ja lasitehtaan omistaja oli englantilainen Egerton Hubbard & Co -niminen yhtiö, joka myi niitä vuonna 1902 W. Gutzeit & Co:lle. Sahojen toiminta loppui vuoden 1905 mennessä.

1980-luvulle asti Utra oli lähinnä puutalojen kaupunginosa, mutta sen jälkeen sinne on rakennettu runsaasti omakotitalo-, rivitalo- ja pienkerrostaloasutusta.

Utran koulu on maakunnan suurin alakoulu. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun Utran kampus eli biotalouden keskus toimi kirkon lähellä yli 20 vuoden ajan syksyyn 2010 asti[3].

Nähtävyyksiä ja tapahtumapaikkoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Utran puukirkko on Suomen ainoita pystyhirsikirkkoja. Utra kuuluu Rantakylän seurakuntaan.
  • Utran saaret ja Pielisjoen rannat, jotka kunnostettiin 1990-luvun lopussa virkistysalueeksi.
  • Utran kanava
  • Väisälän tiedemiesveljesten muistomerkki, Aurinkokello (Aulis Koivusalo, 1990)
  • Utran sahan muistomerkki, Vesisaha (Jouko Solonen, 1981)
  • Utran työväentalo, valmistunut vuonna 1906[4]. Kulttuuri- ja rakennushistorialliset suojelukohteet -luettelon mukaan talo on rakennettu 1905.[5]
  • Utran Uittotupa, ravintola ja ulkoilmanäyttämö, jossa konsertteja ja kesäteatteriesityksiä

Liikuntapaikkoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Utranharju on monipuolinen kuntoilu- ja virkistysalue, josta reitit johtavat Lehmonharjulle.
  • Tekonurmikenttä (jalkapallo, amerikkalainen jalkapallo)
  • Utran koulun kenttä
  • Frisbeegolfrata
  • Utran asukasyhdistys[6] (toiminta päättynyt 30.6.2023)
  • Utran Koitto, urheiluseura[7]
  • Utran työväenyhdistys

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Unohtumaton Utra. Utran historia- ja perinnekirja. Toimi. Erkki Myller ja Unto Martikainen. Joensuu: Ilias 2000. ISBN 952-5309-20-7
  1. Joensuu taskussa 2023 (PDF) (s. 8) Joensuun kaupunki. Viitattu 22.7.2023.
  2. Kulttuuriympäristöt matematiikan opetuskohteena -sivusto (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. Juhlahumua ja historian havinaa AMK:ssa Yle Uutiset. 28.5.2010. Viitattu 22.7.2023.
  4. Utran Työväentalo Suomen kotiseutuliitto. Arkistoitu 10.10.2013.
  5. Kulttuuri- ja rakennushistorialliset suojelukohteet. Joensuu 1987.
  6. https://utranasukasyhdistys.fi/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. TUL Karjala jäsenseurat. Web Archive 2007.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]