Risti

Katsottu versio tästä sivusta, joka hyväksyttiin 14. elokuuta 2024, perustui tähän versioon.

Tämä artikkeli käsittelee ristiä symbolina. Katso Risti (täsmennyssivu) sanan muista merkityksistä.

Venäläinen risti eli kahdeksanpäätyinen ortodoksinen risti

Risti on geometrinen kuvio, joka koostuu kahdesta viivasta, jotka leikkaavat toisensa 90° kulmassa niin että toinen tai kumpikin viivoista jakaantuu kahteen osaan.

Risti on yksi vanhimmista ihmisten käyttämistä symboleista^lähde?, ja se on eri muodoissaan usean uskonnon tunnuksena.

Uskonnollisessa käytössä kahdesta hirrestä tehdyn ristin muoto juontaa alkunsa muinaisesta Kaldeasta, jossa sitä käytettiin Tammuz-jumalan vertauskuvana. Symbolia käytettiin myös muun muassa Egyptissä.^[1]

Erityisesti kristinusko käyttää ristiä tunnuksenaan. Kristinuskossa krusifiksi eli risti, josta riippuu Jeesuksen ruumis, kuvaa Kristuksen kärsimyksiä. Avoin risti taas on toivon symboli, sillä se muistuttaa kristinuskon keskeisestä opista, Jeesuksen ylösnousemuksesta ja Taivaaseen astumisesta. Pohjoismaiden ristiliput viittaavat kristinuskoon. Joissain yhteyksissä, etenkin hautakivissä ja kuolinilmoituksissa, risti merkitään henkilön kuolinpäivän edelle.

Risti tieteellisessä tekstissä merkitsee yleisimmin alaviitettä, mutta esimerkiksi biologiassa myös sukupuuttoon kuollutta eliölajia tai -ryhmää ja matematiikassa lineaarisen operaattorin Hermiten konjugaattia.