Ragnhild Kåta
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Ragnhild Tollefsen Kåta (23. toukokuuta 1873 – 12. helmikuuta 1947) oli tunnettu norjalainen kuurosokea tyttö. Hän oli ensimmäinen norjalainen kuurosokea, joka sai kaksoisaistivammastaan huolimatta kunnollisen koulutuksen. Kuurosokeudestaan huolimatta hän oppi puhumaan ja inspiroi Helen Kelleriä tekemään saman.
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lapsuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kåta syntyi Kåtaeietissä, Vestre Slidressä, Opplandin läänissä ja hän oli syntyessään täysin terve lapsi. Kåta menetti näkö-, kuulo-, haju- ja makuaistinsa kolmen ja puolen vuoden iässä mahdollisesti tulirokon seurauksena.
Koulutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Halvard Bergh tapasi Kåtan vuonna 1887 ja kirjoitti hänestä sanomalehteen. Kuuro Lars A. Havstad luki jutun, ja Kåta pääsi opiskelemaan Havstadin langon Elias Hofgaardin johtamaan kuurojen-instituuttiin. Kun Hofgaard suostui ottamaan Kåtan koulunsa oppilaaksi, valtio maksoi kulut. Koulussa Kåta oppi puhumaan, kirjoittamaan ja lukemaan Braillea eli pistekirjoitusta.
Kun Hofgaard alkoi opettaa Kåtaa puhumaan, hän järkeili, että kuurosokea lapsi hyötyisi eniten puhekyvystä, kuin pelkistä viittomakielen sormiaakkosten opettelusta. Hofgaard opetti Kåtan ensin ääntämään kirjaimia, seuraavaksi yksittäisiä tavuja ja lopulta monitavuisia sanoja, ennen kuin opetti tälle niiden todellisen merkityksen. Siksi harjoitusten kohdalla toimittiin aluksi kuin kyseessä olisi ollut uusi, monimutkainen peli. Ensimmäiset opetetut ja käytetyt sanat olivat ur (kello TAI katsoa), fot (jalka) ja bord (pöytä). Kesällä 1889 Kåta kykeni sanomaan jo yksinkertaisia lauseita.
Myöhemmin tunnettu kuurosokea Helen Keller sai tietää, kuinka Kåta oli oppinut puhumaan, ja yritti opetella itse puhumaan samalla tavalla.
Aikuisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kåta sai konfirmaation kesäkuussa vuonna 1897. Hänet kuvattiin huumorintajuiseksi, iloluontoiseksi, puheliaaksi ja vahvasti uskovaiseksi ihmiseksi. Kåta kuoli vuonna 1947 saatuaan keuhkoputkentulehduksen.