Ero sivun ”Poliittinen korrektius” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Katso myös: poistettu islamofobia - ei liity artikkelin aihepiiriin
lis. Kirjallisuutta
Rivi 1: Rivi 1:
{{Syrjintä}}
{{Syrjintä}}
'''Poliittinen korrektius''' ({{k-en|political correctness}}, PC<ref name=kotus>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2149 | Nimeke = Lyhenneluettelo | Ajankohta = 25.04.2013 | Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus | Viitattu = 23.6.2013}}</ref>) on kielenkäytön tai toiminnan tapa, joka pyrkii olemaan loukkaamatta ketään.<ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=poliittinen&SearchWord=poliittinen&dic=1&page=results&UI=fi80&Opt=1 | Nimeke = poliittinen, poliittinen korrektius | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Kielitoimiston sanakirja | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus ja Kielikone Oy | Viitattu = 23.1.2017 | Kieli = }}</ref> Se on sellaisen kielenkäytön tai toiminnan välttämistä, jonka koetaan sulkevan pois, loukkaavan tai syrjivän ihmisryhmiä, joiden katsotaan olevan sosiaalisesti epäedullisessa tai syrjityssä asemassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://en.oxforddictionaries.com/definition/political_correctness | Nimeke = political correctness | Julkaisu = English Oxford Living Dictionaries | Julkaisija = Oxford University Press | Viitattu = 23.1.2017 | Kieli = {{en}}}}</ref>
'''Poliittinen korrektius''' ({{k-en|political correctness}}, PC<ref name=kotus>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2149 | Nimeke = Lyhenneluettelo | Ajankohta = 25.04.2013 | Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus | Viitattu = 23.6.2013}}</ref>) on kielenkäytön tai toiminnan tapa, joka pyrkii olemaan loukkaamatta ketään.<ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{Kielitoimiston sanakirja|poliittinen}}</ref> Se on sellaisen kielenkäytön tai toiminnan välttämistä, jonka koetaan sulkevan pois, loukkaavan tai syrjivän ihmisryhmiä, joiden katsotaan olevan sosiaalisesti epäedullisessa tai syrjityssä asemassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://en.oxforddictionaries.com/definition/political_correctness | Nimeke = political correctness | Julkaisu = English Oxford Living Dictionaries | Julkaisija = Oxford University Press | Viitattu = 23.1.2017 | Kieli = {{en}}}}</ref>


Ilmaisulla viitataan myös halventavasti tai kriittisesti kielenkäyttöön tai toimintaan, jonka katsotaan myötäilevän kyseenalaisella tavalla "[[liberaali]]a", "[[Radikaali|radikaalia]]" tai "tiedostavaa" mielipidettä.<ref name= "mart">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.phrases.org.uk/meanings/287100.html | Nimeke = Politically correct | Tekijä = Gary Martin | Julkaisu = The Phrace Finder |Viitattu = 12.1.2011 | Kieli = {{en}}}}</ref>
Ilmaisulla viitataan myös halventavasti tai kriittisesti kielenkäyttöön tai toimintaan, jonka katsotaan myötäilevän kyseenalaisella tavalla "[[liberaali]]a", "[[Radikaali|radikaalia]]" tai "tiedostavaa" mielipidettä.<ref name= "mart">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.phrases.org.uk/meanings/287100.html | Nimeke = Politically correct | Tekijä = Gary Martin | Julkaisu = The Phrace Finder |Viitattu = 12.1.2011 | Kieli = {{en}}}}</ref>
Rivi 9: Rivi 9:
Aikaisemmin käsite tarkoitti englannin kielessä vain yhdenmukaisuutta vallitsevan yhteiskunnallisen ajattelun tai [[Politiikka|politiikan]] kanssa. Silloin poliittinen korrektius tarkoitti kirjaimellisesti korrektia, soveliasta, viittaamatta enemmälti sellaiseen kieleen, jota joku voisi pitää ei-liberaalina tai [[Syrjintä|syrjivänä]]. Tämä merkitys juontuu 1700-luvulle. Esimerkiksi J. Wilson huomautti ''U. S. Republic'' -lehdessä vuonna 1793:
Aikaisemmin käsite tarkoitti englannin kielessä vain yhdenmukaisuutta vallitsevan yhteiskunnallisen ajattelun tai [[Politiikka|politiikan]] kanssa. Silloin poliittinen korrektius tarkoitti kirjaimellisesti korrektia, soveliasta, viittaamatta enemmälti sellaiseen kieleen, jota joku voisi pitää ei-liberaalina tai [[Syrjintä|syrjivänä]]. Tämä merkitys juontuu 1700-luvulle. Esimerkiksi J. Wilson huomautti ''U. S. Republic'' -lehdessä vuonna 1793:


{{Sitaatti|Huomiomme kiinnittävät säännöllisesti valtiot, pikemminkin kuin kansat, joiden takia valtiot ovat olemassa. – – Tämän epätarkkuuden kaltaiset tunteet ja ilmaisut hallitsevat yleistä, jopa vakuuttavaa kielenkäyttöä. – – Maljoja kohotetaan "Yhdysvalloille" eikä "Yhdysvaltain kansalle". Tämä ei ole poliittisesti korrektia."<ref name= "mart" />}}
<blockquote>”Huomiomme kiinnittyy säännöllisesti valtioihin pikemminkin kuin kansoihin, joiden takia valtiot ovat olemassa. – – Tämän epätarkkuuden kaltaiset tunteet ja ilmaisut hallitsevat yleistä, jopa vakuuttavaa kielenkäyttöä. – – Maljoja kohotetaan ’Yhdysvalloille’ eikä ’Yhdysvaltain kansalle’. Tämä ei ole poliittisesti korrektia.<ref name= "mart" /></blockquote>


Ilmausta ({{k-en|politically correct}}, lyh. ''PC'' tai PC-puhe) alettiin käyttää Yhdysvalloissa 1970-luvulla [[Feministi|feminististen]] ja [[Vasemmistolaisuus|vasemmistolaisten]] liikkeiden vaikutuksesta.<ref name= "mart" /> Varhaisimman yksiselitteisen viittauksen poliittisesti korrektiin nykyisessä yleisesti ymmärretyssä mielessä on esittänyt Toni Caden lehdessä ''The Black Woman'' (1970): "Mies ei voi olla yhtä aikaa poliittisesti korrekti ja sovinisti."<ref name= "mart" />
Ilmausta ({{k-en|politically correct}}, lyh. ''PC'' tai PC-puhe) alettiin käyttää Yhdysvalloissa 1970-luvulla [[Feministi|feminististen]] ja [[Vasemmistolaisuus|vasemmistolaisten]] liikkeiden vaikutuksesta.<ref name= "mart" /> Varhaisimman yksiselitteisen viittauksen poliittisesti korrektiin nykyisessä yleisesti ymmärretyssä mielessä on esittänyt Toni Caden lehdessä ''The Black Woman'' (1970): "Mies ei voi olla yhtä aikaa poliittisesti korrekti ja sovinisti."<ref name= "mart" />
Rivi 15: Rivi 15:
Yhdysvalloissa liberaalin [[vasemmisto]]n käyttämää "poliittista korrektiutta" tai jopa sen määrittelyä ovat voimakkaasti kyseenalaistaneet muiden poliittisten näkökantojen edustajat ja jopa vasemmistolaiset itse. Joidenkin näkemysten mukaan myös jopa itse ilmaus "poliittisesti korrekti" on englannin kielessä halventava, koska se esittää sellaisen poliittisen näkökannan, jota he vastustavat "virheettömänä". Gary Martinin mukaan ilmauksen merkityksestä ja alkuperästä on vaikea keskustella ilmaisematta [[Poliittinen|poliittista]] mielipidettään.<ref name= "mart" />
Yhdysvalloissa liberaalin [[vasemmisto]]n käyttämää "poliittista korrektiutta" tai jopa sen määrittelyä ovat voimakkaasti kyseenalaistaneet muiden poliittisten näkökantojen edustajat ja jopa vasemmistolaiset itse. Joidenkin näkemysten mukaan myös jopa itse ilmaus "poliittisesti korrekti" on englannin kielessä halventava, koska se esittää sellaisen poliittisen näkökannan, jota he vastustavat "virheettömänä". Gary Martinin mukaan ilmauksen merkityksestä ja alkuperästä on vaikea keskustella ilmaisematta [[Poliittinen|poliittista]] mielipidettään.<ref name= "mart" />


Toimittaja [[Sanna Ukkola]] totesi syksyllä 2016 Yhdysvaltain presidentinvaalien keskustelua kommentoidessaan: <blockquote>Mitä rajummin [[Donald Trump|Trump]] kommentoi, sitä kovemmin hänen kannattajansa innostuvat ja nauraa röhnöttävät. He nauravat, koska tietävät, miten pahasti sanat loukkaavat sydänjuuriaan myöten kaikesta mahdollisesta pahastuvaa PC-porukkaa. Poliittinen korrektius on muuttunut monen mielessä vitsiksi. Ja lisävaatimukset korrektiudesta johtavat päinvastaiseen lopputulokseen – entistä rumempaan kielenkäyttöön.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/3-9266530 | Nimeke = Sanna Ukkola: Poliittinen korrektius leviää, trumpit hierovat käsiään | Tekijä = Ukkola, Sanna | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 3.11.2016 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Yleisradio Oy | Viitattu = 23.1.2017 | Kieli = }}</ref></blockquote>
Toimittaja [[Sanna Ukkola]] totesi syksyllä 2016 Yhdysvaltain presidentinvaalien keskustelua kommentoidessaan: <blockquote>”Mitä rajummin [[Donald Trump|Trump]] kommentoi, sitä kovemmin hänen kannattajansa innostuvat ja nauraa röhnöttävät. He nauravat, koska tietävät, miten pahasti sanat loukkaavat sydänjuuriaan myöten kaikesta mahdollisesta pahastuvaa PC-porukkaa. Poliittinen korrektius on muuttunut monen mielessä vitsiksi. Ja lisävaatimukset korrektiudesta johtavat päinvastaiseen lopputulokseen – entistä rumempaan kielenkäyttöön.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/3-9266530 | Nimeke = Sanna Ukkola: Poliittinen korrektius leviää, trumpit hierovat käsiään | Tekijä = Ukkola, Sanna | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 3.11.2016 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Yleisradio Oy | Viitattu = 23.1.2017 | Kieli = }}</ref></blockquote>


== Käyttö Suomessa ==
== Käyttö Suomessa ==
Suomessa esimerkiksi tummaihoisiin viittaava [[Fazerin lakritsi]]kääre sai kielteistä palautetta ulkomailta. Lakritsipatukan ulkomaanvientimahdollisuudet osoittautuivat olemattomiksi. Englantilainen markkinatutkimustoimistokaan ei suostunut edes testaamaan brittikuluttajien mielipidettä mustasta lakritsihahmosta.<ref name= "kor">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.taloussanomat.fi/markkinointi/2008/02/29/cloetta-fazer-poisti-lakupekan/20086219/135 | Nimeke = Cloetta Fazer poisti lakupekan| Tekijä =Petri Korhonen | Ajankohta =29.2.2008 | Julkaisija = Taloussanomat| Viitattu = 31.5.2008}}</ref> Yhtiö antoi muotoilutoimistolle tehtäväksi uuden, "ajankohtaisemman" kääreen suunnittelun.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://se.yhp.waymaker.net/cloetta/rel.asp?id=2007011521020 | Nimeke = Cloetta Fazer ajanmukaistaa lakritsikääreensä ulkoasua | Ajankohta =15.1.2007 | Julkaisija =Cloetta Fazer | Viitattu = 31.5.2008}}</ref> Uuden kääreen suunnittelua pidettiin poliittisesti korrektina menettelynä.<ref name= "kor" />
Suomessa esimerkiksi tummaihoisiin viittaava [[Fazerin lakritsi]]kääre sai kielteistä palautetta ulkomailta. Lakritsipatukan ulkomaanvientimahdollisuudet osoittautuivat olemattomiksi. Englantilainen markkinatutkimustoimistokaan ei suostunut edes testaamaan brittikuluttajien mielipidettä mustasta lakritsihahmosta.<ref name= "kor">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.taloussanomat.fi/markkinointi/2008/02/29/cloetta-fazer-poisti-lakupekan/20086219/135 | Nimeke = Cloetta Fazer poisti lakupekan| Tekijä=Korhonen, Petri | Ajankohta =29.2.2008 | Julkaisija = Taloussanomat| Viitattu = 31.5.2008}}</ref> Yhtiö antoi muotoilutoimistolle tehtäväksi uuden, "ajankohtaisemman" kääreen suunnittelun.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://se.yhp.waymaker.net/cloetta/rel.asp?id=2007011521020 | Nimeke = Cloetta Fazer ajanmukaistaa lakritsikääreensä ulkoasua | Ajankohta =15.1.2007 | Julkaisija =Cloetta Fazer | Viitattu = 31.5.2008}}</ref> Uuden kääreen suunnittelua pidettiin poliittisesti korrektina menettelynä.<ref name= "kor" />


Kääntäjä [[Kristiina Rikman]] totesi haastattelussaan (2006), että ei puuttuisi [[Astrid Lindgren]]in poliittiseen epäkorrektiuteen, kuten tarkistetuissa [[Peppi Pitkätossu]]n suomennoksissa on tehty. Neekerikuninkaasta on tullut alkuasukaskuningas, ja mustista lapsista kurrekurredut-lapsia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/juttusarja/kirjailijahaastattelu/artikkeli/Kiekurapillerist%C3%A4+tuli+krumeluuri/HS20061209SI1KU01aqe | Nimeke = Kiekurapilleristä tuli krumeluuri | Tekijä = Leena Virtanen | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 9.12.2006 | Julkaisupaikka = Kulttuuri | Viitattu = 21.2.2011 }}</ref>
Kääntäjä [[Kristiina Rikman]] totesi haastattelussaan (2006), että ei puuttuisi [[Astrid Lindgren]]in poliittiseen epäkorrektiuteen, kuten tarkistetuissa [[Peppi Pitkätossu]]n suomennoksissa on tehty. Neekerikuninkaasta on tullut alkuasukaskuningas, ja mustista lapsista kurrekurredut-lapsia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000004446077.html | Nimeke = Kiekurapilleristä tuli krumeluuri | Tekijä=Virtanen, Leena | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 9.12.2006 | Julkaisupaikka = Kulttuuri | Viitattu = 21.2.2011 | Selite=Maksullinen artikkeli. }}</ref>


== Katso myös ==
== Katso myös ==
Rivi 27: Rivi 27:
* [[Itsesensuuri]]
* [[Itsesensuuri]]
* [[Neekeri]]
* [[Neekeri]]

==Kirjallisuutta==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Friedman, Marilyn – Narveson, Jan | Nimeke=Political Correctness: For and Against | Julkaisija=Rowman & Littlefield | Vuosi=1995 | Isbn=0-8476-7985-3 | Julkaisupaikka=Lanham }}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Melin, Lars – Parkvall, Mikael | Nimeke=Laddade ord: En bok om tankens makt över språket | Julkaisupaikka= Stockholm | Julkaisija=Morfem | Vuosi=2016 | Isbn=978-91-980922-8-8 }}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Williams, Jeffrey J. | Nimeke=PC Wars: Politics and Theory in the Academy | Julkaisija=Routledge | Vuosi=2013 | Julkaisupaikka=London | Isbn=978-0-415-91072-9 }}


== Lähteet ==
== Lähteet ==
Rivi 32: Rivi 37:


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==
* Lehtniemi, Ninni: [http://www.ylioppilaslehti.fi/2008/09/05/epakorrektin-apostolit/ Epäkorrektin apostolit]. ''Ylioppilaslehti'' 11/2008.
* Lehtniemi, Ninni: [http://www.ylioppilaslehti.fi/2008/09/05/epakorrektin-apostolit/ Epäkorrektin apostolit.] ''Ylioppilaslehti'' 11/2008.
* Honkanen, Seppo: [http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=01/2010&id=40901f2 Inhimillisyyttä hei]. ''Aviisi'' 1/2010.
* Honkanen, Seppo: [http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=01/2010&id=40901f2 Inhimillisyyttä hei.] ''Aviisi'' 1/2010.


[[Luokka:Käytös- ja tapatieto]]
[[Luokka:Käytös- ja tapatieto]]

Versio 12. marraskuuta 2017 kello 17.51

Osa artikkelisarjaa

Poliittinen korrektius (engl. political correctness, PC[1]) on kielenkäytön tai toiminnan tapa, joka pyrkii olemaan loukkaamatta ketään.[2] Se on sellaisen kielenkäytön tai toiminnan välttämistä, jonka koetaan sulkevan pois, loukkaavan tai syrjivän ihmisryhmiä, joiden katsotaan olevan sosiaalisesti epäedullisessa tai syrjityssä asemassa.[3]

Ilmaisulla viitataan myös halventavasti tai kriittisesti kielenkäyttöön tai toimintaan, jonka katsotaan myötäilevän kyseenalaisella tavalla "liberaalia", "radikaalia" tai "tiedostavaa" mielipidettä.[4]

On vaikea keskustella termin merkityksestä ja alkuperästä, jos yrittää välttää poliittisen mielipiteen ilmaisua.[4]

Amerikkalainen alkuperä

Aikaisemmin käsite tarkoitti englannin kielessä vain yhdenmukaisuutta vallitsevan yhteiskunnallisen ajattelun tai politiikan kanssa. Silloin poliittinen korrektius tarkoitti kirjaimellisesti korrektia, soveliasta, viittaamatta enemmälti sellaiseen kieleen, jota joku voisi pitää ei-liberaalina tai syrjivänä. Tämä merkitys juontuu 1700-luvulle. Esimerkiksi J. Wilson huomautti U. S. Republic -lehdessä vuonna 1793:

”Huomiomme kiinnittyy säännöllisesti valtioihin pikemminkin kuin kansoihin, joiden takia valtiot ovat olemassa. – – Tämän epätarkkuuden kaltaiset tunteet ja ilmaisut hallitsevat yleistä, jopa vakuuttavaa kielenkäyttöä. – – Maljoja kohotetaan ’Yhdysvalloille’ eikä ’Yhdysvaltain kansalle’. Tämä ei ole poliittisesti korrektia.”[4]

Ilmausta (engl. politically correct, lyh. PC tai PC-puhe) alettiin käyttää Yhdysvalloissa 1970-luvulla feminististen ja vasemmistolaisten liikkeiden vaikutuksesta.[4] Varhaisimman yksiselitteisen viittauksen poliittisesti korrektiin nykyisessä yleisesti ymmärretyssä mielessä on esittänyt Toni Caden lehdessä The Black Woman (1970): "Mies ei voi olla yhtä aikaa poliittisesti korrekti ja sovinisti."[4]

Yhdysvalloissa liberaalin vasemmiston käyttämää "poliittista korrektiutta" tai jopa sen määrittelyä ovat voimakkaasti kyseenalaistaneet muiden poliittisten näkökantojen edustajat ja jopa vasemmistolaiset itse. Joidenkin näkemysten mukaan myös jopa itse ilmaus "poliittisesti korrekti" on englannin kielessä halventava, koska se esittää sellaisen poliittisen näkökannan, jota he vastustavat "virheettömänä". Gary Martinin mukaan ilmauksen merkityksestä ja alkuperästä on vaikea keskustella ilmaisematta poliittista mielipidettään.[4]

Toimittaja Sanna Ukkola totesi syksyllä 2016 Yhdysvaltain presidentinvaalien keskustelua kommentoidessaan:

”Mitä rajummin Trump kommentoi, sitä kovemmin hänen kannattajansa innostuvat ja nauraa röhnöttävät. He nauravat, koska tietävät, miten pahasti sanat loukkaavat sydänjuuriaan myöten kaikesta mahdollisesta pahastuvaa PC-porukkaa. Poliittinen korrektius on muuttunut monen mielessä vitsiksi. Ja lisävaatimukset korrektiudesta johtavat päinvastaiseen lopputulokseen – entistä rumempaan kielenkäyttöön.”[5]

Käyttö Suomessa

Suomessa esimerkiksi tummaihoisiin viittaava Fazerin lakritsikääre sai kielteistä palautetta ulkomailta. Lakritsipatukan ulkomaanvientimahdollisuudet osoittautuivat olemattomiksi. Englantilainen markkinatutkimustoimistokaan ei suostunut edes testaamaan brittikuluttajien mielipidettä mustasta lakritsihahmosta.[6] Yhtiö antoi muotoilutoimistolle tehtäväksi uuden, "ajankohtaisemman" kääreen suunnittelun.[7] Uuden kääreen suunnittelua pidettiin poliittisesti korrektina menettelynä.[6]

Kääntäjä Kristiina Rikman totesi haastattelussaan (2006), että ei puuttuisi Astrid Lindgrenin poliittiseen epäkorrektiuteen, kuten tarkistetuissa Peppi Pitkätossun suomennoksissa on tehty. Neekerikuninkaasta on tullut alkuasukaskuningas, ja mustista lapsista kurrekurredut-lapsia.[8]

Katso myös

Kirjallisuutta

  • Friedman, Marilyn – Narveson, Jan: Political Correctness: For and Against. Lanham: Rowman & Littlefield, 1995. ISBN 0-8476-7985-3
  • Melin, Lars – Parkvall, Mikael: Laddade ord: En bok om tankens makt över språket. Stockholm: Morfem, 2016. ISBN 978-91-980922-8-8
  • Williams, Jeffrey J.: PC Wars: Politics and Theory in the Academy. London: Routledge, 2013. ISBN 978-0-415-91072-9

Lähteet

  1. Lyhenneluettelo 25.04.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 23.6.2013.
  2. poliittinen. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
  3. political correctness English Oxford Living Dictionaries. Oxford University Press. Viitattu 23.1.2017. (englanniksi)
  4. a b c d e f Gary Martin: Politically correct The Phrace Finder. Viitattu 12.1.2011. (englanniksi)
  5. Ukkola, Sanna: Sanna Ukkola: Poliittinen korrektius leviää, trumpit hierovat käsiään Yle Uutiset. 3.11.2016. Yleisradio Oy. Viitattu 23.1.2017.
  6. a b Korhonen, Petri: Cloetta Fazer poisti lakupekan 29.2.2008. Taloussanomat. Viitattu 31.5.2008.
  7. Cloetta Fazer ajanmukaistaa lakritsikääreensä ulkoasua 15.1.2007. Cloetta Fazer. Viitattu 31.5.2008.
  8. Virtanen, Leena: Kiekurapilleristä tuli krumeluuri (Maksullinen artikkeli.) Helsingin Sanomat. 9.12.2006. Kulttuuri. Viitattu 21.2.2011.

Aiheesta muualla