Padre Pio

Padre Pio, oikealta nimeltään Francesco Forgione (25. toukokuuta 1887–23. syyskuuta 1968) oli italialainen mystikkomunkki, joka on tunnettu stigmoistaan. Hänet on julistettu pyhimykseksi ja hän on perustanut sairaalan San Giovanni Rotondoon vuonna 1956.

Elämä

Hänen lapsuusajan perheeseen kuului isä, äiti, yksi veli ja kolme siskoa. Pion äiti väitti poikansa nähneen pienenä Jeesuksen & Marian ja keskustelleen heidän kanssaan. Luostariin Pio meni 15-vuotiaana ja pappi hänestä tuli vuonna 1910. Maailmansodan alussa munkkiyhteisön johtajaksi. Hän oli myös sodassa 182 päivää lääkintähommissa. Piolla väitetään olleen osuutta joihinkin ihmetekoihin. Esimerkkinä tapaus Gemma Giorgi, nuori tyttö joka syntyi ilman pupilleja ja sai näkönsä ollessaan matkalla tapaamaan Padre Pioa. Padre koki monia sairauksia ym., tässä joitakin nistä: Lavantauti, näki selittämättömiä ilmiöitä (kuuli outoja ääniä, väitetään olleen transsissa), astmaattinen keuhkoputkentulehdus, vatsahaava, iso munuaiskivi, tuberkuloosi, tyrä, paha kasvain korvassa, keuhkopussintulehdus, niveltulehdus, tavallista nuhaa ja korvatulehduksia. Hän sai elää erikoisluvalla perheensä kanssa vuoteen 1916.

Padre Pion "motto" kuului: Pray, Hope, Don't worry (Rukoile, Toivo, Älä huoli) ja siihen sisältyi viikottainen tunnustus, päivittäinen rippi, hengellinen kulkeminen, meditaatio kahdesti päivässä ja omantunnon tutkiminen kahdesti päivässä.

Stigmat

Ensimmäiset jäljet käsissä vuosina 1903-1904 ja seuraavan kerran vuonna 1911. Pio väitti näkevänsä näkyjä Jeesuksesta ja tuntevansa ristiinnaulitsemisessa käsien läpi naulattavista nauloista aiheutuvan tuskan. Vuonna 1918 hän kertoi tuntevansa kivun viikottain sekä käsissä että jaloissa. Saman vuoden heinäkuussa hän tarjosi itseään uhriksi, jotta ensimmäinen maailmansota saataisiin päätökseen. Elokuussa hän koki taas näyn, josta "todelliseen maailmaan palateessan" huomasi kylkeensä ilmestyneen kivuliaan jäljen, joka vuoti verta. Syyskuussa käsiin pysyvät stigmat, joiden sanottiin olevan samanlaiset kuin Jeesukselle häntä ristiinnaulittaessa. Ensimmäisen maailmansodan päätyttyä vuonna 1919 tieto stigmamunkista levisi ja kaikki halusivat tutkia Padre Pion jälkiä. Maailmansodasta selvinneet pitivät Pioa toivon merkkinä, mutta silti Pio häpesi stigmojaan suuresti.

Kiistat

Varsinkin arkkipiispat, piispat, teologit ja parantajat epäilivät Padre Pioa. Häntä epäiltiin mm. hulluksi, syytettiin luostarisääntöjen rikkomisesta ja ajateltiin, että stigmat oli tehty hapon avulla jotta Pio saisi julkisuutta.

Kuolema

Vuonna 1968 Pion terveys oli jo niin huono, että melkein kuoli messun aikana. Pari päivää myöhemmin hän kuoli San Giovanni Rotondossa. Hän hoki ennen kuolemaansa Jeesuksen ja Marian nimiä. Hautajaisten jälkeen hänen seuraajansa väittivät stigmojen hävinneen kuin ihmeen kaupalla ja jäljellä olevan vain punaiset, ikään kuin värikynällä tehdyt viivat. Vuonna 2008 Padre Pion ruumis kaivettiin haudastaan esillepanoa varten. Ruumis oli hyvässä kunnossa leuasta alaspäin ja silloin varmistui, ettei stigmoja todellakaan ollut enää näkyvillä (arkkipiispa sanoi käsien näyttävän siltä kuin ne olisivat juuri olleet manikyyrissä).