Lähdekoodi sivulle Oseania

{{Maanosa
 | nimi                = Oseania
 | kuva                = Oceania (orthographic projection).svg
 | kuvateksti          = 
 | leveys              = 
 | pinta-ala           = 9&nbsp;008&nbsp;458
 | väkiluku            = 44.5 milj
 | väestötiheys        = 3.8
 | valtioita           = 14 ([[Luettelo valtioista maanosittain#Oseania|luettelo valtioista]])
 | kielet              = 
 | aikavyöhyke         = UTC+8 – UTC−6
 | suurimmat kaupungit = 
}}
'''Oseania''' on [[Tyynimeri|Tyynellämerellä]] sijaitseva [[saaristo]]jen ryhmä, johon kuuluvat [[Melanesia]], [[Mikronesia]] ja [[Polynesia]] sekä suurimpina saarina [[Uusi-Guinea]] ja [[Uusi-Seelanti|Uuden-Seelannin]] pääsaaret. Tässä artikkelissa käytetään laajempaa tulkintaa Oseaniasta [[maanosa]]na, johon kuuluu myös [[Australia]].

Oseanian pinta-ala on 9 008 458 neliökilometriä ja asukaslukuarvio 44,5 miljoonaa asukasta (2022).<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://population.un.org/wpp/|nimeke=World Population Prospects - Population Division - United Nations|julkaisu=population.un.org|viitattu=2024-01-25}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://population.un.org/wpp/Download/Files/1_Indicators%20(Standard)/EXCEL_FILES/1_General/WPP2022_GEN_F01_DEMOGRAPHIC_INDICATORS_COMPACT_REV1.xlsx|nimeke="World Population Prospects 2022: Demographic indicators by region, subregion and country, annually for 1950-2100"|tekijä=population.un|ajankohta=2022|julkaisija=population.un.org|viitattu=25.1.2024}}</ref> Oseaniaan katsotaan kuuluvan yli 10&nbsp;000 saarta. Nimitys ”Oseania” (latinan sanasta ''oceanus'', ’valtameri’<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://dictionary.reference.com/browse/Okeanos?s=ts&ld=1174 | Nimeke = Ocean | Julkaisu = Dictionary.com | Viitattu = 22.10.2013 | Kieli ={{en}} }}</ref><ref>[http://dictionary.reference.com/browse/oceanus?s=ts&ld=1174]</ref>) kuvaa laajaa merialuetta [[Amerikan manner|Amerikan]] ja [[Aasia]]n mantereiden välissä vastakohtana muille maanosille, jotka koostuvat pääosin maapinta-alasta.

Oseania on yksi maailman kahdeksasta [[ekologia|ekologisesti]] tärkeästä alueesta. Näillä alueilla on omat [[ekosysteemi]]nsä niin kasvien, eläinten kuin [[ilmasto]]nsakin osalta. Ne ovat lisäksi tärkeitä maapallon luonnontasapainon kannalta. Oseania kuuluu [[Subtrooppinen vyöhyke|subtrooppisen ilmaston vyöhykkeeseen]] lukuun ottamatta Australian keski- ja länsiosia.

== Etymologia ==
Termin ”Océanie” (Oseania) kehitti [[tanska]]lais-[[ranska]]lainen maantieteilijä [[Conrad Malte-Brun]] 1800-luvun alussa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.etymonline.com/index.php?term=Oceania | Nimeke = Ocenia | Julkaisupaikka = Online Etymology Dictionary | Viitattu = 10.10.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref> Nimitys on johdettu latinan kautta [[kreikan kieli|kreikan kielen]] sanasta ὠκεανός (''ōkeanós'') joka tarkoittaa suurta maata ympäröivää virtaa ja sen jumalaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.theoi.com/Titan/TitanOkeanos.html | Nimeke = Okeanos | Julkaisu = Theoi Greek Mythology | Viitattu = 22.10.2013 | Kieli = {{en}} }}</ref>

== Historia ==
=== Varhaishistoria ===
{{pääartikkeli|[[Oseanian esihistoria]]}}
[[Kirjoitustaito|Kirjoitustaidon]] puutteen ja erilaisten hajoavien materiaalien käytön vuoksi Tyynenmeren varhaiskulttuureista on jäänyt vain vähän jälkiä niiden muinaisesta historiasta ja taiteesta. Tyynenmeren saaret asutettiin alun perin [[Kaakkois-Aasia]]sta kahtena eri ajanjaksona. Ensimmäiset asukkaat, nykyisten [[melanesialaiset|melanesialaisten]] ja [[Australian aboriginaalit|australian aboriginaalien]] esi-isät, saapuivat [[Uusi-Guinea|Uuteen-Guineaan]] ja Australiaan noin 40&nbsp;000–60&nbsp;000 vuotta sitten. Noin 38&nbsp;000 vuotta eaa. mennessä melanesialaiset olivat levittäytyneet itään [[Salomonsaaret|Salomonsaarille]] asti. Oseanian vanhimmat taidenäytteet ovat Australian aboriginaalien tekemät [[kalliomaalaus|kalliomaalaukset]] ja [[Kaiverrus|-kaiverrukset]]. Varhaisimmat niistä voivat olla yli 40&nbsp;000 vuotta vanhoja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.metmuseum.org/toah/ht/?period=02&region=oc | Nimeke = Oceania, 8000–2000 b.c. | Julkaisupaikka = The Metropolitan Museum of Art | Viitattu = 9.10.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref>

=== Asutuksen leviäminen ===
Noin 1500-luvulta eaa. lähtien Kaakkois-Aasiasta tulleen toisen ihmisaallon jälkeläisistä muodostunut [[Lapita]]-kulttuuri alkoi yhdessä melanesialaisten kanssa levittäytyä itään yhä syrjäisemmille Tyynenmeren seuduille. Nykyisten [[Polynesia]]n ja [[Mikronesia]]n sekä joidenkin [[Melanesia]]n alueiden asukkaiden uskotaankin olevan [[lapitalaiset|lapitalaisten]] jälkeläisiä. Samaan aikaan kun Lapita-kulttuuri laajeni itään, Uudessa-Guineassa valmistuivat varhaisimmat tunnetut oseanialaiset kuvanveistokset.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.metmuseum.org/toah/ht/?period=03&region=oc | Nimeke = Oceania, 2000–1000 b.c. | Julkaisupaikka = The Metropolitan Museum of Art | Julkaisija = | Viitattu = 10.10.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref>

Ajanjakso vuodesta 1000 eaa. vuoteen 1. jaa. merkitsi kulttuurin vakiinnuttamista ja kehittämistä vuosien 1300-1000 eaa. välillä Länsi-Polynesian saarille saapuneille lapitalaisille. Noin 500-luvulta eaa. lähtien ensimmäisten asukkaiden jälkeläiset rupesivat kehittämään varhaisimpia polynesialaisia kulttuureja [[Samoa]]lla, [[Tonga]]lla ja [[Fidži]]llä. Vuosisatoja myöhemmin polynesialaiset levittäytyivät yhä syrjäisemmille alueille läntisellä Tyynellämerellä. [[Marquesassaaret]] ja pohjoiset [[Cookinsaaret]] asutettiin vuosien 200 eaa. ja 1 jaa. välillä.<ref name="met10001">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.metmuseum.org/toah/ht/?period=04&region=oc | Nimeke = Oceania, 1000 b.c.–1 a.d. | Julkaisija = The Metropolitan Museum of Art | Viitattu = 10.10.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref>

Läntisellä Tyynellämerellä vuosien 1000 eaa. ja 1 jaa. välistä ajanjaksoa leimasi kaupan kasvu sekä Aasian mantereen ja saariston alkuperäisväestön kulttuurien välinen vuorovaikutus. [[Vietnam]]issa voimistui 600-luvulta eaa. lähtien pronssiesineistöstä tunnettu [[Dong Son]] -kulttuuri. Seuraavina vuosisatoina rummuilla ja muilla pronssiesineillä käytiin Kaakkois-Aasian saaristossa laajaa kauppaa, ja niistä tuli tärkeä osa alueiden alkuperäiskulttuurien taideperinteitä.<ref name="met10001"/>

Syrjäisillä Tyynenmeren saarilla vuosien 1–500 jaa. välinen aika oli jatkuvaa laajenemista ja uudisasutusta. Idässä polynesialaiset jatkoivat itäisen Polynesian saaristojen asuttamista, ja samaan aikaan saapuivat ensimmäiset asukkaat [[Karoliinit|Karoliineille]] Mikronesiassa. Läntisessä Oseaniassa mantereen ja saariston väliset kauppaverkot kehittyivät ja laajenivat itään päin. Noin ajanlaskun alusta lähtien itäisen Indonesian saariston kauppiaat alkoivat solmia suhteita läntisen Uuteen-Guineaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.metmuseum.org/toah/ht/?period=05&region=oc | Nimeke = Oceania, 1–500 a.d. | Julkaisupaikka = The Metropolitan Museum of Art | Viitattu = 10.10.2011 | Kieli = {{en}}}}</ref> Polynesialaiset jatkoivat itään suuntautuvaa uudisasutustaan asuttaen muun muassa [[Havaiji]]n, [[Tahiti]]n ja [[Pääsiäissaaret]] arviolta noin 800 jaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.metmuseum.org/toah/ht/?period=06&region=oc | Nimeke = Oceania, 500–1000 a.d.| Julkaisija = The Metropolitan Museum of Art | Viitattu = 10.10.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref> Uuden-Seelannin saarille he saapuivat noin 900 jaa. ja asuttivat ne. He kutsuivat saaria nimellä Ao-Tea Roo (pitkän valkoisen pilven maa).<ref name="geographica110111">Geographica, s. 110-111.</ref>

=== Eurooppalaisten saapuminen ===
{{Korjattava/painotus|Uuden ajan historian osio on hyvin Eurooppa- ja brittinäkökulmainen. Ks. keskustelusivu}}
Ensimmäiset [[eurooppa]]laiset [[tutkimusmatkailija]]t saapuivat Oseaniaan 1500-luvun alkupuolella.<ref name="met14001600"/> Eurooppalaisia houkutteli alueelle rikkauksien, kuten kullan ja mausteiden, sekä "tuntemattoman eteläisen mantereen", [[Terra Australis|Terra Australiksen]], etsintä.<ref name="lonelyplanet3949">Lonely Planet, s. 39-49"</ref> Vuonna 1521 alueella vieraili [[espanja]]lainen tutkimusmatkailija [[Fernão de Magalhães]], ja myöhemmin 1520-luvulla [[hollanti]]laiset ja [[portugali]]laiset kauppiaat osallistuivat alueen maustekauppaan ja olivat vuorovaikutuksessa alueen kulttuurien kanssa. 1500-luvun loppupuolella [[Etelä-Amerikka|Etelä-Amerikan]] ja [[Filippiinit|Filippiinien]] siirtokuntien välillä purjehtivat espanjalaisalukset ottivat yhteen monien Tyynenmeren saaristojen kansojen kanssa.<ref name="met14001600">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.metmuseum.org/toah/ht/?period=08&region=oc | Nimeke = Oceania, 1400–1600 a.d. | Julkaisija = The Metropolitan Museum of Art | Viitattu = 10.10.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref>

Espanjalainen tutkimusmatkailija [[Álvaro de Mendaña de Neira]] etsi eteläistä mannerta kahdella matkallaan vuosina 1567 ja 1595 ja otti matkoillaan verisesti yhteen alkuperäisväestön kanssa. Kuuluisia hollantilaisia Oseaniaa tutkineita tutkimusmatkailijoita olivat muun muassa [[Tonga]]n ja [[Futuna]]n löytäneet [[Jacques le Maire]] ja [[Wilhelm Schouten]], [[Bora Bora]]n, [[Tutuila]]n ja [[Upolu]]n löytänyt [[Jacob Roggeveen]] sekä [[Tasmania]]n, Uuden-Seelannin, [[Fidži]]- ja [[Tonga]]saaret löytänyt [[Abel Tasman]]. Oseaniaa 1700-luvulla tutkineita tutkimusmatkailijoita olivat muun muassa [[Yhdistynyt kuningaskunta|britit]] [[Samuel Wallis]] ja [[James Cook]] sekä [[ranska]]lainen [[Louis Antoine de Bougainville]].<ref name="lonelyplanet3949"/>

=== Nykyaika ===
[[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisellä maailmansodalla]] ei ollut Tyynenmeren alueella suuria vaikutuksia lukuun ottamatta [[Saksa]]n siirtomaamenetyksiä Mikronesiassa, Samoalla ja [[Nauru]]lla. Sen sijaan alue toimi merkittävänä sotanäyttämönä [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aikana. Sodan alussa Japani laajensi alueitaan Mikronesiasta etelään ja kaakkoon vuoteen 1942 asti. Vuodesta 1944 lähtien [[liittoutuneet]] valtasivat menetettyjä alueita hitaasti takaisin saari kerrallaan. [[Yhdysvallat|Yhdysvaltalaiset]] pommikoneet pommittivat japanilaisia kaupunkeja [[Pohjois-Mariaanit|Pohjois-Mariaaneilta]] käsin, ja 6. elokuuta 1945 [[Enola Gay]] nousi ilmaan [[Tinian]]-saarelta ja pudotti [[Little Boy]] nimisen atomipommin [[Hiroshima]]an.<ref name="lonelyplanet3949"/>

== Maantiede ==
=== Kulttuurimaantiede ===
[[Tiedosto:Pacific Culture Areas.jpg|thumb|right|Oseanian kulttuurialueet: [[Mikronesia]], [[Melanesia]] ja [[Polynesia]]. Oseaniaan kuuluvat Australia ja Uusi-Seelanti muodostavat oman alueensa.]]
Oseania käsittää noin 8&nbsp;500&nbsp;000 neliökilometrin kokoisella alueella sijaitsevien saaristojen ryhmän. Oseanian saaret voidaan kulttuuristen lähtökohtien perusteella jakaa neljään ryhmään. Ensimmäinen ryhmä on [[Filippiinit|Filippiinien]] itäpuolella sijaitseva [[Mikronesia]] ("pienetsaaret"), toinen Indonesian ja Australian itäpuolella sijaitseva [[Melanesia]] ("mustat saaret") ja kolmas keskellä Tyyntämerta sijaitseva [[Polynesia]] ("paljon saaria"). Viimeisen ryhmän muodostavat [[Meganesia|Australia]] ja Uusi-Seelanti, joiden väestö on pääosin peräisin [[Eurooppa|Euroopasta]].<ref name="geographca108109">Geographica, s. 108-109.</ref>

=== Luonnonmaantiede ===
Tyynenmeren pohja muodostuu pääasiassa valtavasta [[Tyynenmeren laatta|Tyynenmeren laatasta]], joka rajautuu kaakossa [[Nazca-laatta|Nazcalaattaan]]. Laatat vetäytyvät hitaasti toisistaan Nazcalaatan liikkuessa kaakkoon ja Tyynenmeren laatan liikkuessa luoteeseen. Luoteessa se törmää muihin laattoihin ja painuu niiden alle muodostaen [[syvänmeren hauta|syvänmeren hautoja]] ja  [[tulivuori]]jonoja. Näitä ovat esimerkiksi maailman syvin tunnettu syvänmeren hauta, [[Mariaanien hauta]], sekä sen edustalla sijaitsevat [[Mariaanit]].<ref name="lonelyplanet6068">Lonely Planet, s. 60-68"</ref>

Alueella on myös [[kuuma piste|kuumia pisteitä]], jotka muodostavat tulivuoriketjuja Tyynenmeren laatan liikkuessa niiden yli luoteeseen. Kun tulivuori siirtyy pois kuuman kohdan päältä, se sammuu, ja vajoaa usein [[eroosio]]n seurauksena merenpinnan alapuolelle. Tämän vuoksi Tyynenmeren alueella sijaitsevat nuorimmat ja aktiivisimmat tulivuoret sijaitsevat aina kaakossa, kun taas vanhimmat ja sammuneet, merenpinnan alapuolelle jääneet tulivuoret ja [[atolli]]t luoteessa. Esimerkiksi [[Australsaaret]] ovat syntyneet kuuman pisteen kohdalle.<ref name="lonelyplanet6068"/>

=== Ilmasto ===
Oseania sijaitsee sekä [[trooppinen vyöhyke|trooppisen]] että [[lauhkea vyöhyke|lauhkean vyöhykkeen]] alueella. Suurin osa Australiaa sekä Uusi-Seelanti kuuluvat lauhkeaan vyöhykkeeseen, kun taas valtaosa Tyynenmeren saarista sijaitsee tropiikissa. Oseanian ilmastoon vaikuttavat jatkuvat viilentävät [[pasaatituulet]]. Valtaosa Australiaa on kuivaa tai puolikuivaa vyöhykettä. Kosteita vyöhykkeitä on pitkin Australian itärannikkoa, [[Tasmania]]sta sekä kesäisin joiltain alueilta pohjoisrannikolla. Valtaosa Uutta-Seelantia, Papua-Uusi-Guinea sekä suurin osa Tyynenmeren saarista kuuluvat kosteaan vyöhykkeeseen. Vahinkoa Oseanian alueella aiheuttavat [[El Niño]] -ilmiö sekä trooppiset [[sykloni]]t.<ref name="geographca108109"/>

=== Luonto ===
==== Kasvillisuus ====
Tyynenmeren saarten kasvillisuus on suhteellisen samantyyppistä. Tuliperäisillä saarilla on rikkaampi kasvi- ja eläinlajisto, kun taas pienemmät [[atolli|koralliatollit]] voivat olla lähes autioita. Vuosituhansien saatossa useimmat lajit ovat levinneet meren yli lännestä itään päin, ja niinpä läntiset saaret, kuten esimerkiksi [[Salomonsaaret]], ovat lajistoltaan huomattavasti monipuolisempia kuin itäisemmät. Kasvilajien leviäminen on tapahtunut osittain luonnollisten prosessien kautta, kuten esimerkiksi siementen kulkeutuessa tuulten, lintujen ulosteiden ja merivirtojen mukana. Joitakin lajikkeita, kuten esimerkiksi [[kava]], [[kookospalmu]], [[leipäpuu]] ja [[taaro]], toivat varhaiset uudisasukkaat tarkoituksella mukanaan.<ref name="lonelyplanet6068"/>

==== Eläimistö ====
[[Tiedosto:Hanging Out (3725635607).jpg|thumb|Hedelmälepakoita.]]
Salomonsaarten [[opossumit|opossumeita]] lukuun ottamatta [[hedelmälepakot]] ovat ainoita [[nisäkäs|maanisäkäslajeja]], jotka ovat tulleet alueelle ilman ihmisen apua. Ihmisten mukana saarille on kulkeutunut muun muassa [[polynesianrotta]] sekä [[gekko]]lajeja, joita on alueella nykyään valtavasti. Gekkojen ohella matelijalajistoa on lähinnä muutamia [[käärme]]- ja [[varaani]]lajeja läntisessä Melanesiassa ja Mikronesiassa. Tosin Palaulla ja Salomonsaarilla on myös makean- ja suolaisen veden [[krokotiilit|krokotiileja]]. Lintulajisto koostuu pääasiassa muuttolinnuista. Tyynenmeren alueella kulkeneet uudisasukkaat toivat mukanaan [[koira|koiria]], [[kana|kanoja]] ja [[sika|sikoja]]. Eurooppalaiset toivat alueelle myöhemmin [[nauta|nautoja]], [[hevonen|hevosia]], [[lammas|lampaita]] ja [[vuohi]]a.<ref name="lonelyplanet6068"/>

Alueen merielämä on hyvin rikasta. Esimerkiksi [[koralliriutta|koralliriutoilla]] elää runsaasti erilaisia kalalajeja sekä muita vedessä eläviä lajeja, ja niiden [[biodiversiteetti]] kuuluukin maailman korkeimpiin. Alueen vesissä elää  myös useita [[delfiini]]lajeja sekä uhanalaisia [[kilpikonna]]lajeja, kuten [[karettikilpikonna]], [[liemikilpikonna]] ja [[merinahkakilpikonna]]. Myös [[valaat|valaita]] oli alueella runsaasti ennen valaanpyyntilaivastojen saapumista 1700-luvulla. Vaikka valaskanta onkin toipumassa, toipumista hidastaa edelleen jatkuva valaanpyynti.<ref name="lonelyplanet6068"/>

== Valtiot ja alueet ==
=== Itsenäiset valtiot ===
[[File:Pacific Culture Areas.jpg]]
{| class="wikitable sortable" style="font-size:95%;"
! Valtio
! Pääkaupunki
! Valtiomuoto
! Pinta-ala (km²)
! Asukasluku
! Väestötiheys (per km²)
! ISO 3166-1
|-
| {{Australia}}
| [[Canberra]]
| parlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkia
| 7&nbsp;686&nbsp;850
| 22&nbsp;028&nbsp;000
| 2,7
| AU
|-
| {{Fidži}}
| [[Suva]]
| tasavalta
| 18&nbsp;270
| 856&nbsp;346
| 46,9
| FJ
|-
| {{Kiribati}}
| [[South Tarawa]]
| tasavalta
| 811
| 96&nbsp;335
| 118,8
| KI
|-
| {{Marshallinsaaret}}
| [[Majuro]]
| tasavalta
| 181
| 73&nbsp;630
| 406,8
| MH
|-
| {{Mikronesia}}
| [[Palikir]]
| liittovaltio
| 702
| 135&nbsp;869
| 193,5
| FM
|-
| {{Nauru}}
| [[Yaren]] 
| tasavalta
| 21
| 12&nbsp;329
| 587,1
| NR
|-
| {{Palau}}
| [[Ngerulmud]]
| tasavalta
| 458
| 19&nbsp;409
| 42,4
| PW
|-
| {{Papua-Uusi-Guinea}}
| [[Port Moresby]]
| parlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkia
| 462&nbsp;840
| 5&nbsp;172&nbsp;033
| 11,2
| PG
|-
| {{Salomonsaaret}}
| [[Honiara]]
| parlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkia
| 28&nbsp;450
| 494&nbsp;786
| 17,4
| SB
|-
| {{Samoa}}
| [[Apia]]
| tasavalta
| 2&nbsp;944
| 179&nbsp;000
| 63,2
| WS
|-
| {{Tonga}}
| [[Nukuʻalofa]]
| perustuslaillinen monarkia
| 748
| 106&nbsp;137
| 141,9
| TO
|-
| {{Tuvalu}}
| [[Funafuti]]
| parlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkia
| 26
| 11&nbsp;146
| 428,7
| TV
|-
| {{Uusi-Seelanti}}
| [[Wellington]]
| parlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkia
| 268&nbsp;680
| 4&nbsp;108&nbsp;037
| 14,5
| NZ
|-
| {{Vanuatu}}
| [[Port Vila]]
| tasavalta
| 12&nbsp;200
| 240&nbsp;000
| 19,7
| VU
|}

=== Itsehallintoalueet ===
{| class="wikitable sortable" style="font-size:95%;"
! Territorio
! Pinta-ala (km²)
! Asukasluku
! Väestötiheys (per km²)
! Pääkaupunki
! ISO 3166-1
! Emämaa
|-
| {{Amerikan Samoa}}
| 199<ref name="cia_as">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/aq.html | Nimeke = American Samoa | Julkaisu = The World Fact Book | Ajankohta = 4.1.2013 | Julkaisija = CIA | Kieli = {{en}} | Viitattu = 16.1.2013 | arkisto = https://web.archive.org/web/20190108085430/https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/aq.html | arkistoitu = 8.1.2019 }}</ref>
| 54&nbsp;947<ref name="cia_as"/>
| 276
| [[Pago Pago]]
| AS
| {{Yhdysvallat}}
|-
| [[Tiedosto:Flag of Australia.svg|20px]] [[Ashmore- ja Cartiersaaret]]
| 199
| 
| 
|
|
| {{Australia}}
|-
| {{Cookinsaaret}} 
| 240
| 20 811
| 86,7
| [[Avarua]]
| CK  
| {{Uusi-Seelanti}}
|-
| {{Guam}} 
| 549
| 160,796
| 292,9
| [[Hagåtña]]
| GU 
| {{Yhdysvallat}}
|-
| [[Tiedosto:Flag of Hawaii.svg|20px]] [[Havaiji]] 
| 16 636
| 1 360 301
| 81,8
| [[Honolulu]]
| US
| {{Yhdysvallat}}
|-
| [[Tiedosto:Flag of Australia.svg|20px]] [[Heard ja McDonaldinsaaret]]
| 372
| 
| 
| 
| HM
| {{Australia}}
|-
| {{Yhdysvaltain lippu}} [[Jarvis]]
|4,5
|
|
| [[Millersville]]
|
| {{Yhdysvallat}}
|-
| [[Johnstonin atolli]]
|2,7
|0
|
|
|
| {{Yhdysvallat}}
|-
| [[Tiedosto:Flag of Christmas Island.svg|20px]] [[Joulusaari]]
| 135
| 1 493
| 3,5
| [[Flying Fish Cove]]
| CX
| {{Australia}}
|-
| {{Yhdysvaltain lippu}} [[Kingmanin riutta]]
| 76 
|
|
|
|
| {{Yhdysvallat}}
|-
| {{Kookossaaret}}
| 14
| 628
| 45,1
| [[West Island]]
| CC
| {{Australia}}
|-
| {{Australian lippu}} [[Korallimeren saarten territorio]]
| 10
| 4
|
| [[Willis Island]]
|
| {{Australia}}
|-
| {{Indonesian lippu}} [[Länsi-Uusi-Guinea]]
| 420 540
| 2 647 000
| 10
|
|
| {{lippu|Indonesia}}
|-
| [[Tiedosto:Flag of the Midway Islands (local).svg|20px]] [[Midwaysaaret]]
| 6,2
| 60
|
| [[Sand Island]]
|
| {{Yhdysvallat}}
|-
| {{Niue}} 
| 260
| 2 134
| 8,2
| [[Alofi]]
| NU
| {{Uusi-Seelanti}}
|-
| [[Tiedosto:Flag of Norfolk Island.svg|20px]] [[Norfolkinsaari]]
| 35
| 2 114
| 53,3
| [[Kingston (Norfolkinsaari)|Kingston]]
| NF
| {{Australia}}
|-
| {{Yhdysvaltain lippu}} [[Palmyran atolli]]
| 12
|
|
|
|
| {{Yhdysvallat}}
|-
| {{Pitcairn}}
| 5
| 47
| 10
| [[Adamstown]]
| PN 
| {{Britannia}}
|-
| {{Pohjois-Mariaanit}}
| 477
| 77 311
| 162,1
| [[Saipan]]
| MP
| {{Yhdysvallat}}
|-
| [[Tiedosto:Flag of Rapa Nui, Chile.svg|20px]] [[Pääsiäissaari]] 
| 163,6 
| 3,791
| 23,1
| [[Hanga Roa]]
| CL
| {{Chile}}
|-
| {{Ranskan Polynesia}}  
| 4,167
| 257,847
| 61,9
| [[Papeete]]
| PF
| {{Ranska}}
|-
| {{Fidžin lippu}} [[Rotuma]]
| 46
| 2002
|
|
|
| {{Fidži}}
|-
| {{Tokelau}} 
| 10
| 1,431
| 143,1
| [[Nukunonu]]
| TK
| {{Uusi-Seelanti}}
|-
| [[Tiedosto:Pre-IndependenceFlags of New Caledonia.svg|40px]] [[Uusi-Kaledonia]] 
| 19 060
| 240 390
| 12,6
| [[Nouméa]]
| NC
| {{Ranska}}
|-
| [[File:Flag of Wake Island.svg|20px]] [[Wake]]
| 2
| 12
| 
| [[Wake Island]]
| UM
| {{Yhdysvallat}}
|-
| [[Tiedosto:Wallis and futuna flag.svg|20px]] [[Wallis ja Futuna]] 
| 274
| 15 585
| 56,9
| [[Mata-Utu]]
| WF
| {{Ranska}}
|}
{{Katso myös|[[Luettelo Oseanian maista asukasluvun mukaan]]}}

== Väestö ==
[[Tiedosto:1981 event Australian aboriginals.jpg|thumb|Australialaisia aboriginaaleja esittämässä perinnetansseja - Nambassa 1981 Arnhemland and Torrest Strait dance company.]]
Oseanian väkiluku oli vuonna 2005 noin 33,4 miljoonaa. Valtaosa eli 24,4 miljoonaa ihmistä asui Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Papua-Uudessa-Guineassa asui noin 6,1 miljoonaa ihmistä ja loput 2,9 miljoonaa ihmistä laajalla alueella sijaitsevilla pienillä saarilla.<ref name="geographca108109"/> Alueella, varsinkin Polynesiassa, on ongelmia [[liikakansoitus|liikakansoituksen]] kanssa. Varsinkin [[Cookinsaaret|Cookinsaarilta]], [[Samoa]]lta, [[Tonga]]lta ja [[Fidži]]ltä suuntautuu huomattavaa muuttoliikettä Uuteen-Seelantiin ja [[Pohjois-Amerikka]]an. Monia koulutettuja australialaisnuoria houkuttelee muutto ulkomaille. Koska syntyvyysluvut ovat matalia, sekä Australiaa että Uutta-Seelantia uhkaa väestön vähenemiseen ja sen ikääntymiseen liittyvät ongelmat.<ref name="WRG415">World Regional Geography, s. 415.</ref>

== Talous ==
[[Tiedosto:Beach leleuvia.jpg|thumb|Hiekkarantaa Fidžillä.]]
Australiassa ja Uudessa-Seelannissa on kummassakin moderni talousjärjestelmä sekä kehittynyt [[infrastruktuuri]]. Australiassa on myös rikkaita mineraaliesiintymiä sekä energialähteitä. Teollisuustuotanto on tärkeä osa sekä Australian että Uuden-Seelannin taloutta.<ref name="geographca108109"/>

Tyynenmeren saarilla ei sen sijaan ole kehittynyttä teollisuustuotantoa. Papua-Uudessa-Guineassa on huomattavia mineraaliesiintymiä, esimerkiksi [[kulta]]a ja [[kupari]]a, ja maasta on viime aikoina löydetty [[maakaasu]]esiintymiä. Ranskalle kuuluvasta Uudesta-Kaledoniasta löytyy mittavat [[nikkeli]]varannot ja Fidžiltä [[kulta]]a. Maat kuitenkin vievät raaka-aineen ulkomaille, eivätkä hyödynnä sitä omassa teollisuudessaan. Monilla Tyynenmeren saarilla on kuitenkin vain vähän luonnonvaroja, ja luonnonvarojen puute yhdessä infrastruktuurin kehittymättömyyden kanssa on estänyt teollisuuden kehittymistä. Useimmilla mailla teollisuus onkin rajoittunut lähinnä elintarvikkeiden jalostukseen.<ref name="geographca108109"/>

Matkailu on tärkeä tulonlähde suuressa osassa Oseaniaa. Australia ja Uusi-Seelanti pystyvät tarjoamaan matkailijoille nykyaikaisia mukavuuksia ja palveluita, kun taas Tyynenmeren trooppisille saarille, esimerkiksi Fidžiin, Tahitille, Vanuatuun ja Pohjois-Mariaaneille, matkailijoita houkuttelevat muun muassa kauniit maisemat.<ref name="geographca108109"/>
<!--
== Kulttuuri ==
-->

== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä = | Vuosi = 2008 | Nimeke = Geographica | Selite = Maailmankartasto. Maanosat, maat, kansat | Julkaisija = Tandem Verlag GmbH | Tunniste = ISBN 978-3-8331-4130-0}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Joseph J. Hobbs, Andrew Dolan | Nimeke = World Regional Geography | Vuosi = 2008 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Cengage Learning | Tunniste = ISBN 0495389501, 9780495389507 | www = http://books.google.fi/books?id=yAgGHnENHjoC&pg=PA414&dq=oceania+geography&hl=fi&ei=KbaRTvrlHcf2sgb4zcjxDw&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=6&ved=0CEQQ6AEwBQ#v=onepage&q=oceania%20geography&f=false | www-teksti = Google-kirjat | Tiedostomuoto = | Viitattu = 9.10.2011 | Kieli = {{en}} }}
* {{Kirjaviite | Nimeke = South Pacific & Micronesia | Vuosi = 2006 | Julkaisija = Lonely Planet | Tunniste = ISBN 1741043042 | Kieli = {{en}} }}

=== Viitteet ===
{{viitteet|sarakkeet}}

== Aiheesta muualla ==
* [http://www.janeresture.com/index.htm Jane's Oceania Home Page]

{{Commonscat|Oceania|Oseania}}

{{Oseania}}

{{Maan alueet}}
[[Luokka:Oseania|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]