Lähdekoodi sivulle Kultainen sääntö

[[Tiedosto:Bloch-SermonOnTheMount.jpg|thumb|[[Carl Bloch]], ''[[Vuorisaarna]]'', 1877.]]
'''Kultainen sääntö''' on periaate, joka kehottaa ihmistä tekemään [[Vastavuoroisuus|vastavuoroisesti]] toisille samaa kuin mitä haluaisi itselleenkin tehtävän, tai olemaan tekemättä sellaista mitä ei haluaisi itselleen tehtävän. Idea kultaisesta säännöstä löytyy lähes kaikista [[uskonto|uskonnoista]] ja monista muista ajatussuunnista. Sitä on tarkasteltu uskonnon lisäksi myös tieteen ja [[humanismi]]n näkökulmasta. Useimmissa uskonnoissa sääntö mainitaan ohimennen, mutta [[Kungfutselaisuus|kungfutselaisuudessa]] ja juutalais-kristillisyydessä siitä on tullut pysyvä ja näkyvä teema.<ref>Wattles 1996, s. 9.</ref> ”Kultaiseksi” sääntöä alettiin kutsua 1500-luvun Euroopassa.<ref>Green, William Scott (Golden Rule : The Ethics of Reciprocity in World Religions, 2008), s. 2.</ref>

==Uskonnoissa==

===Kungfutselaisuus===
:''Älä tee toiselle mitään, mitä et haluaisi itsellesi.''<ref name="teachingvalues" />

Kultaisen säännön perinne tuli [[Kiina]]an [[Kungfutse]]n (551–479 eaa.) kirjoituksista. Kungfutse yhdisti ja laajensi kiinalaisia opetuksia palauttaakseen järjestykselle pohjan maahan, jota vaivasivat [[korruptio]], turmeltuneisuus, sota ja hajaannus. Hänen opetustensa perusta oli luonteenlaadun korostaminen yhteiskunnan perustavissa ihmissuhteissa. Varhaisin kultaisen säännön lähde on hänen ''[[Keskustelut]]''-kokoelmansa.
{{sitaatti|Tzu-kung kysyi, ”Onko yhtä sanaa, joka kävisi käyttäytymisen ohjaukseksi koko elämän ajalle?” Kungfutse sanoi, ”Se on ’huomioon ottaminen’. Älä määrää muille sellaista, mitä et haluaisi itsellesi määrättävän.”|''Keskustelut'', Kungfutse}}
Kungfutselaisuuden kultaista sääntöä pohtivat ja kehittivät edelleen myöhemmät kiinalaisfilosofit.<ref>Wattles 1996, s. 15–16.</ref>

===Juutalaisuus===
:''Älä tee sellaista kanssaihmisillesi, joka on itsellesikin vastenmielistä.''<ref name="teachingvalues" />

Kultainen sääntö alkoi esiintyä [[Juutalaisuus|juutalaisessa]] kirjallisuudessa toisella vuosisadalla eaa., ja siitä tuli pian uskonnon keskeinen opetus. Sen tunnetuin maininta on ajanlaskun alussa vaikuttaneen rabbi [[Hillel]]in vastaus, kun häneltä pyydettiin yhteenvetoa [[Toora]]sta: ”Mikä sinulle on vastenmielistä, älä tee sitä lähimmäisellesikään; siinä on koko Toora ja loppu on kommentaaria; mene opiskelemaan sitä.”<ref>Wattles 1996, s. 42.</ref>

Lähi-idän vanhimpia mainintoja säännöstä löytyy [[Mesopotamia]]sta vuodelta 450 eaa. peräisin olevassa babylonialaisessa [[Ahikarin legenda]]n armeniankielisessä käännöksessä muodossa: ”Poikani, mikä sinusta tuntuu pahalta itsellesi, älä sitä tee kumppanillesikaan”.<ref>Wattles 1996, s. 43.</ref>

===Kristinusko===
:''Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille.''<ref>{{Raamatunpaikka|Matt. 7:12}}</ref>

[[Matteuksen evankeliumi|Matteuksen evankeliumissa]] (Matt. 7:12) kuvataan [[Jeesus|Jeesuksen]] saarnanneen kultaista sääntöä [[vuorisaarna]]ssaan. [[Matteus (evankelista)|Matteus]] käänsi kuvauksessaan arameankielisen Jeesuksen sanat kreikaksi.<ref>Wattles 1996, s. 52–54.</ref> Jeesus mainitsee kultaisen säännön hiukan eri sanoin myös [[Luukkaan evankeliumi]]ssa (Luuk. 6:31).<ref>Wattles 1996, s. 63.</ref>

===Islam===
:''[[Sahih al-Bukhari]]'': ''”Anas kertoi profeetan sanoneen: Kukaan teistä ei ole uskovainen niin kauan kuin hän ei toivo veljelleen sitä, mitä hän toivoo itselleen.”'' <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://sunnah.com/bukhari/2/6|nimeke=Sunan al-Bukhari. Vol. 1, Book 2, Hadith 13|tekijä=al-Bukhari|julkaisu=The Hadith of the Prophet Muhammad (صلى الله عليه و سلم) at your fingertips|ajankohta=|julkaisija=sunnah.com|viitattu=}}</ref>
:''[[Sahih Muslim]]'': ''”Se, joka haluaa välttää liekit ja astua Paratiisiin, tulee kuolla uskossa Jumalaan ja Viimeiseen tuomioon ja kohdella muita ihmisiä kuten haluaa itseään kohdeltavan''.”<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://sunnah.com/muslim:1844a|nimeke=Sahih Muslim 1844a|julkaisu=The Hadith of the Prophet Muhammad (صلى الله عليه و سلم) at your fingertips|julkaisija=sunnah.com|viitattu=3.3.2021}}</ref>

[[Islam]] kehittyi [[Klaaniyhteiskunta|klaaniyhteiskunnassa]], missä oman ryhmän, kuten suvun tai heimon, etu oli tärkeämpi kuin yksilön.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Th. Emil Homerin|Nimeke=The Golden Rule: The Ethics of Reciprocity in World Religions (toim. Jacob Neusner & Bruce Chilton)|Vuosi=2008|Sivu=99|Julkaisija=Bloomsbury Publishing|Isbn=ISBN 978-1-4411-9012-3|www=https://books.google.fi/books?id=b3ISBwAAQBAJ&pg=PA99&redir_esc=y#v=onepage&q&f=false}}</ref> Islamissa solidaarisuus ulottuu kuitenkin näitä ryhmiä laajemmalle, mutta ei silti kaikkiin ihmisiin, vaan rajoittuu ”veljiin”. Sanalla tarkoitetaan muita muslimeita, kuten 1400-luvulla uskonoppinut [[Ibn Hajar al-Asqalani]] selitti.<ref>Homerin, Emil, 2008) s. 103–104, 114–115.</ref> [[Islamweb.net]] -sivulla annetun ''[[fatwa]]<nowiki/>n'' mukaan ”ei ole luvallista kutsua juutalaisia tai kristittyjä veljiksemme. Sen sijaan heitä on vihattava Jumalan asian takia''”''. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.islamweb.net/en/fatwa/343897/calling-non-muslim-brother|nimeke=Calling non-Muslim 'brother'|tekijä=|julkaisu=Fatwa No: 343897|ajankohta=7.6.2017|julkaisija=Islamweb.net|viitattu=}}</ref> Muslimeita myös kielletään ystävystymästä ei-muslimin kanssa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.islamweb.net/en/fatwa/88293/limits-of-relationship-with-non-muslims|nimeke=Limits of relationship with non-Muslims|tekijä=|julkaisu=Fatwa No: 88293|ajankohta=15.7.2004|julkaisija=Islamweb.net|viitattu=}}</ref> 

Kultainen sääntö löytyy kaikesta huolimatta islamin laajoista pyhien kirjoitusten kokoelmista. Yhteisvastuun laajentamista muslimiveljistä kaikkiin ihmisiin puolusti 1200-luvulla elänyt imaami [[al-Nawawi]], joka kokoelmassaan [[Riad as-Salihin]] (”Vanhurskaiden niityt”) lainaa yllä esitettyä al-Bukharin ''hadithia.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://sunnah.com/riyadussaliheen/1/236|nimeke=Riyad as-salihin. Book 1, Hadith 236|tekijä=Nawawi|julkaisu=The Hadith of the Prophet Muhammad (صلى الله عليه و سلم) at your fingertips|ajankohta=|julkaisija=sunnah.com|viitattu=}}</ref>'' Al-Nawawi katsoi, että vihollisellekin pitää antaa se, mitä ihmisen itsekkyys kieltäytyy antamasta.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Ahmad ibn Naqib al-Misri|Nimeke = Reliance of the Traveller (Umdat al-Salik)|Vuosi=2017|Sivu=699–700 (p75.1)|Julkaisija=amana publications}}</ref> Sahih Muslim -kokoelma sisältää toisen ''hadithin'', joka vielä selvemmin antaa kultaisen säännön klassisen muotoilun. <ref name=":0" />
===Muut uskonnot===

* [[Brahmalaisuus]]: Älä tee toiselle sellaista, joka aiheuttaa sinulle itsellesi tehtynä tuskaa. 
* [[Buddhalaisuus]]: Älä satuta toisia tavoilla, joita et itsekään halua kokea.<ref>Udanavarga 5:18</ref><ref name="teachingvalues">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.teachingvalues.com/goldenrule.html | Nimeke = The Universality of the Golden Rule in the World Religions | Tekijä =  | Ajankohta =  | Julkaisija = TeachingValues.com | Viitattu = 29.12.2013 | arkisto = https://web.archive.org/web/20090421154658/http://www.teachingvalues.com/goldenrule.html | arkistoitu = 21.4.2009 }}</ref>
* [[Hindulaisuus]]: Älä tee toisille sellaista, mitä et haluaisi heidän tekevän sinulle.<ref name="teachingvalues" />
* [[Taolaisuus]]: Pidä naapurisi hyötyä kuin omana hyötynäsi ja hänen menetyksiään kuin omina menetyksinäsi.<ref name="teachingvalues" />
* [[Zarathustralaisuus]]: Ainoastaan sellainen luonne on hyvä, joka ei tee toiselle mitään sellaista, joka ei olisi sille itselleen mieluista tai hyväksi.<ref name="teachingvalues" />

==Arvostelua==

Kultainen sääntö on hyvin pelkistetty moraalinen periaate, ja sitä on siksi pidetty riittämättömänä kaikissa elämän kysymyksissä. Sitä on arvosteltu naiiviksi ja idealistiseksi säännöksi, joka ei sovellu kilpailuntäyteiseen maailmaan.<ref>Wattles 1996, s. 7–8.</ref> Kultaista sääntöä tiukasti noudattava voi myös päätyä seuraamaan miellyttämisen halussaan toista ajattelemattomasti ja kritiikittömästi.<ref name="wattles-7" />

Kultaista sääntöä on arvosteltu siitä, että se olettaa ihmisten olevan samanlaisia ja haluavan samaa kuin muutkin. Kirjailija [[George Bernard Shaw]] onkin sanonut: ”Älä tee toisille kuten haluaisit heidän tekevän sinulle. Heillä voi olla erilainen maku.”<ref name="wattles-6">Wattles 1996, s. 6.</ref>

Kultaisen säännön voidaan nähdä myös vihjaavan, että mitä ''haluamme'' itsellemme on myös ''hyvä'' meille ja sitä kautta hyvä myös toisille.<ref name="wattles-6" /> Kultainen sääntö asettaa matalan tason moraalille tehdessään tavallisista haluista ja toiveista sen mittarin.<ref name="wattles-6-7" /> Sääntö ei määrittele sitä, mitä ylipäätään tulisi haluta, vaan edellyttää vain moraalisten arvioiden johdonmukaisuutta.<ref name="wattles-7">Wattles 1996, s. 7.</ref>

Kirjaimellisesti otettuna kultaisessa säännössä on [[Porsaanreikä|porsaanreikiä]]: [[Sadomasokismi|sadomasokisti]] voi haluta päinvastaista kuin useimmat ihmiset, ja oikeuden tuomari voisi haluta säännön pohjalta antaa mahdollisimman lievän tuomion.<ref name="wattles-6-7">Wattles 1996, s. 6–7.</ref>

Kultaista sääntöä on myös arvosteltu siitä, että se käsitetään uskonnolliseksi säännöksi, vaikka moraali kuuluu myös uskonnon ulkopuoliseen ajatteluun.<ref>Wattles 1996, s. 8.</ref>

==Soveltamisen rajoitukset==

Koska kultainen sääntö on pelkistetty ja yleisluontoinen, sen alkuperäisen tarkoituksen mukainen käyttö edellyttää ihmisten erilaisuuden huomioimista ja henkistä kypsyyttä.<ref name="wattles-6" /><ref>[https://yle.fi/uutiset/3-11116797 Erilaisten temperamenttipiirteiden ymmärtäminen voi avata monia parisuhdelukkoja – "Vähentää turhia riitoja ja loukkaantumisia"] Yle, 2019</ref> Sitä ei myöskään voi soveltaa rangaistuksissa.<ref name="wattles-7" />

== Lähteet ==
* {{Kirjaviite|Tekijä=Homerin, Th. Emil|Nimeke=The Golden Rule: The Ethics of Reciprocity in World Religions (toim. Jacob Neusner & Bruce Chilton)|Vuosi=2008|Julkaisija=Bloomsbury Publishing|Isbn=978-1-4411-9012-3|www=https://books.google.fi/books?id=b3ISBwAAQBAJ&pg=PA99&redir_esc=y#v=onepage&q&f=false}}
*{{Kirjaviite | Tekijä =Neusner, Jacob & Chilton, Bruce D. (toim.)  | Nimeke =Golden Rule : The Ethics of Reciprocity in World Religions | Vuosi =2008  | Sivu =| Julkaisupaikka =Lontoo | Julkaisija =Continuum International Publishing  | Tunniste = ISBN 9781441190123 }}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Wattles, Jeffrey  | Nimeke =Golden Rule | Vuosi =1996 | Sivu = | Julkaisupaikka =Cary, NC, USA  | Julkaisija =Oxford University Press | Tunniste = ISBN 9780195355000 }}
===Viitteet===
{{Viitteet|sarakkeet}}

== Kirjallisuutta ==

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mackie, J. L. | Nimeke=Ethics: Inventing right and wrong | Selite=Pelican books, Philosophy | Julkaisupaikka=Harmondsworth | Julkaisija=Penguin | Vuosi=1977 | Tunniste=ISBN 0-14-021957-9 | Kieli={{en}} }}
{{Metatieto}}

[[Luokka:Uskonnollinen etiikka]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]