Lähdekoodi sivulle Juhana III

{{Tämä artikkeli|käsittelee Ruotsin kuningasta. Portugalin kuninkaasta on artikkeli [[Juhana III (Portugali)]]. Tänne ohjaava hakusana ”Juhana Herttua” voi tarkoittaa myös Juhana III:n poikaa, [[Juhana nuorempi|Itä-Göötanmaan herttua Juhanaa]].}}
{{Kuninkaallinen
| nimi              =  Juhana III
| kuva              = John III of Sweden.jpg
| kuvakoko          = 
| kuvateksti        = Juhana III. [[Johan Baptista van Uther]]in maalaus vuodelta 1582. Kuningas on pukeutunut viimeisimmän espanjalaisen hovimuodin mukaisesti.
| kruunu          = [[Suomen herttua]]
| valtakausi        = 1556 – 1563
| kruunajaiset      = 
| edeltäjä          = [[Pentti Algotinpoika]]
| seuraaja         =  [[Juhana nuorempi]]
| kruunu2            = [[Ruotsin kuningas]]
| valtakausi2        = 30. syyskuuta 1568 – 17. marraskuuta 1592
| kruunajaiset2      = 10. heinäkuuta 1569
| edeltäjä2          = [[Eerik XIV]]
| seuraaja2          = [[Sigismund]]
| syntymäaika       = [[20. joulukuuta]] [[1537]]
| syntymäpaikka     =[[Stegeborg]], [[Ruotsi]]
| kuolinaika        = {{Kuolinaika ja ikä|20|12|1537|17|11|1592}}
| kuolinpaikka      = [[Tukholma]], [[Ruotsi]]
| hautapaikka       = 
| puoliso           = [[Katariina Jagellonica]]<br>[[Gunilla Bielke]]
| lapset            = Elisabet<br>[[Sigismund]]<br>[[Anna Vaasa]]<br>[[Juhana nuorempi]]
| koko_nimi         = 
| suku              = [[Vaasa (suku)|Vaasa]]
| isä               = [[Kustaa Vaasa]] 
| äiti              = [[Margareeta Leijonhufvud]]
| uskonto           = [[luterilaisuus|luterilainen]]
| ammatti           = 
| allekirjoitus     = John III signature.svg
}}
'''Juhana III''' ({{k-sv|Johan III}}, ennen kuninkaaksi tuloa '''Juhana Herttua''', [[20. joulukuuta]] [[1537]] – [[17. marraskuuta]] [[1592]]) oli [[Ruotsi]]n kuningas vuosina [[1568]]–[[1592]]. Hän oli myös Suomen herttua vuosina [[1556]]–[[1563]]. Juhana otti itselleen [[1581]] arvonimen [[Suomen suuriruhtinas]].<ref>[https://runeberg.org/nfcg/0135.htmln Nordisk Familjebok]: "Titeln storfurste af Finland antogs af Johan III 1581 och ingick sedan i svenska konungatiteln, tills Finland af träddes (1809)."</ref>

== Suomen herttua ==
{{lähteetön}}
[[Tiedosto:Arms of John III of Sweden as the Duke of Finland.svg|vasen|pienoiskuva|211x211px|Rekonstruktio Juhanan Suomen ruhtinaana käyttämästään vaakunasta. Vaakunan alaosassa kuvattuna [[Satakunnan vaakuna|Pohja-Suomen]] ja [[Varsinais-Suomen vaakuna|Etelä-Suomen vaakunat]].<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://heraldica.narc.fi/aineisto.html?id=9836&lang=fi|nimeke= Europeana Heraldica |julkaisija=Kansallisarkisto |viitattu=23.5.2021}}</ref>]]

===Laajeneva herttuakunta===
Juhana III:n isä [[Kustaa Vaasa]] perusti vuonna [[1556]] kolme melko itsenäistä herttuakuntaa, Itä-Götanmaan, Södermanlannin ja "Suomen", joka käsitti [[Turun linnalääni|Turun ja Kokemäenjoenkartanon linnaläänin]] (Satakunnan historiallinen maakunta) sekä Ahvenanmaan ja hieman myöhemmin myös läntisen Uudenmaan. Suomen [[herttua]]ksi tuli Juhana, joka hallitsi lisäksi koko Suomea [[käskynhaltija]]na, [[27. kesäkuuta]] [[1556]]. Kuninkaan käskyn mukaan läänitykseksi myönnettiin [[Turun linnalääni|Turun lääni]] ja [[Ahvenanmaan maakunta|Ahvenanmaa]] ''niin, että hän ja hänen miespuoliset jälkeläisensä saavat nauttia, käyttää ja pitää mainittua lääniä oikeuksineen ja vuotuisine veroineen ilman mitään poikkeusta'''. [[29. kesäkuuta]] [[1556]] Juhana määrättiin [[käskynhaltija]]ksi myös muuhun osaan Suomea, joka ei kuulunut hänen aikaisemmin määrättyyn herttuakuntaansa. Kuningas laajensi herttuakuntaa muuhun osaan Suomea [[7. syyskuuta]] [[1557]] tehtyään sinne tarkastusmatkan. Kokonaisuuteen kuului siitä alkaen [[Ahvenanmaan maakunta|Ahvenanmaa]], [[Varsinais-Suomen maakunta|Varsinais-Suomi]], [[Satakunnan maakunta|Satakunta]], [[Raaseporin lääni|Raaseporin lääni]] sekä [[Vihdin pitäjä|Vihdin]] ja [[Lopen pitäjä|Lopen pitäjät]]. Häme, Savo, Pohjanmaa ja Karjala eivät siis kuuluneet herttuakuntaan. 

Juhana-herttua, asui vakituisesti Turun linnassa 1556–1563, ollen ilmeisesti ainoa Ruotsin kuningas joka on asunut Suomessa

===Juhanan lasten äiti ja puoliso===
[[Kaarina Hannuntytär]], Juhanan vihkimätön vaimo, synnytti Juhana-herttualle neljä lasta. Juhana kuitenkin halusi naimisiin [[Puola]]n kuninkaan sisaren [[Katariina Jagellonica]]n kanssa. Katariina oli Puolan mahdollisen tulevan kuninkaan äitinä poliittisista syistä haluttu puoliso ja häntä kosi tuloksetta myös Venäjän tsaari [[Iivana IV Julma]]. Avioliitto ei Juhanan veljelle, kuningas [[Eerik XIV]]:lle sopinut, sillä Ruotsi oli samaan aikaan valmistautumassa sotaan Puolaa vastaan. Avioliitto kuitenkin toteutui 4. lokakuuta 1562, kun Juhana ja Katariina menivät naimisiin [[Vilna]]ssa. Katariina tuli Suomeen, ja Kaarina Hannuntytär sai vetäytyä [[Vääksyn kartano]]on [[Kangasala|Kangasalle]]. 

===Katariina Jagellonica Turun renessanssilinnan emäntänä===
Juhana ja italialaisia sukujuuria ja kontakteja omannut Katariina kehittivät [[Turun linna]]n arkkitehtuuria ja muodostivat sinne pienimuotoisen [[renessanssi]]hovin taideteoksineen, hienoine sisustuksineen ja muodikkaine juhlineen. Juhanan ja Katariinan loisteliaalla hovilla lienee ollut kauaskantoinen vaikutus Suomen kulttuuriin, vaikka sitä kestikin alle vuoden. Tästä ajasta on säilynyt romanttissävyinen muistoperinne, jota käsittelee muun muassa [[Eino Leino]]n runokokoelma ''[[Juhana Herttuan ja Catharina Jagellonican lauluja]]''.

===Ulkopoliittinen riita kuninkaan kanssa Puolasta===
Kun Juhana tuntui tekevän omaa ulkopolitiikkaansa Puolan kuninkaan kanssa, kärjistyivät Juhanan välit veljeensä, Ruotsin kuninkaaseen [[1563]] niin, että valtiopäivät tuomitsivat hänet kuolemaan ja menettämään asemansa. Juhana yritti taivutella suomalaisia puolelleen, mutta suurin osa ylhäisaatelistosta pysyi kuninkaan puolella, joten kun Eerik XIV tuli Suomeen kymmenen tuhannen miehen kanssa, oli Juhanalla puolellaan vain 1200 miehen joukko. Eerik XIV miehitti Turun ja piiritti Turun linnaa ampuen sitä tykeillä. Juhana antautui ja vietiin vaimoineen vangiksi Tukholmaan. Juhanan Turun linnaan keräämät taideaarteet ryöstettiin ja vietiin Ruotsiin, eikä niitä koskaan palautettu. Useita Juhanan puolella toimineita mestattiin, mutta Juhanan ja Katariinan henki säilyi antautumisehtojen mukaisesti. Vankeusaikana syntyi Juhanan ja Katariinan poika [[Sigismund III Vaasa|Sigismund]]. Vankeuden aikana Iivana IV vielä ehdotti Katariina Jagellonican luovuttamista Venäjälle.

== Ruotsin kuningas ==
{{lähteetön}}
[[Tiedosto:Johan IIIes sigill.jpg|thumb|220px|Juhana III:n sinetti vuodelta 1571.]]
Juhana III:sta tuli Ruotsin kuningas [[1568]], kun aateliston kapina kaatoi mielenterveydeltään horjuneen kuningas Eerik XIV:n. Vuonna 1569 Juhana antoi asetuksen aateliston [[erioikeus|privilegioista]], joiden mukaan [[rälssi|aatelinen]] ei menettänyt säätyoikeuksiaan, vaikka ei pystyisikään suorittamaan ratsupalvelustaan. Tämä vähensi rikkaiden tilallisten mahdollisuuksia nousta aatelissäätyyn ja teki aateliston aiempaa sulkeutuneemmaksi.

Venäjän ja Ruotsin välille syttyi vuonna 1570 neljännesvuosisadan mittainen sota, [[pitkä viha]]. Vangittu Eerik XIV katsottiin tilanteessa uhkaksi, häntä siirreltiin vankipaikasta toiseen ja tuomittiin Juhanan aloitteesta lopulta kuolemaan, joka toteutettiin ilmeisesti myrkyttämällä 1577. Ruotsalaiset valtasivat 1581 [[Narva]]n, ja vuonna 1583 solmittiin välirauha. Lopullista rauhaa Juhanan kaudella ei kyetty solmimaan, koska aluelaajennuksia hamunnut Juhana vastusti sitä. Katariina Jagellonica kuoli vuonna 1583, ja Juhana solmi uuden avioliiton [[Gunilla Bielke]]n kanssa. Juhanan kanssa jo aiemmin ristiriidoissa ollut [[Kaarle-herttua]] arvosteli liittoa, mikä antoi Juhanalle syyn toimia tätä vastaan ja kaventaa tämän valtaoikeuksia. 

Juhanan pojasta Sigismundista tuli vuonna 1587 Puolan kuningas. Juhana toivoi Sigismundin tulevan Ruotsinkin kuninkaaksi ja palaavan Ruotsiin, mitä suuri osa ylhäisaatelistosta Kaarle-herttuan johdolla vastusti, sen sijaan [[valtakunnanmarski]] [[Klaus Fleming]] puolsi Sigismundin kuninkuutta. Peläten ruotsalaisten vastustusta tämä kuitenkin päätti jäädä Puolaan. Juhana kohdisti ylhäisaatelistoon rankaisutoimia, kuten aatelisetuoikeuksien muuttamista siten, että aateliston alempien kerrosten valta lisääntyi ylempien kustannuksella. Vuonna [[1590]] säädettiin uusi kruununperimysjärjestys, jonka mukaan Eerik XIV:n sukuhaara menetti oikeutensa kruunuun ja kuninkuus saattoi periytyä myös naispuolisen linjan kautta. Palkkioksi tuestaan Klaus Flemingistä tuli [[1591]] ''Suomen käskynhaltija''. Juhana kuoli 1592. Turussa ollessaan Juhana opetteli jonkin verran suomen kieltä, ja hän pystyi jossain määrin keskustelemaan myös talonpoikien kanssa vastoin isänsä Kustaa Vaasan neuvoa. Hänen kerrotaan pitäneen puheenkin suomen kielellä.

== Muiston vaaliminen Suomessa ==
[[Tiedosto:Juhana-herttua.JPG|alt=Kuva Juhana Herttuan patsaasta Porin Hallituskadulla.|pienoiskuva|Juhana Herttuan patsas raatihuoneen edustalla.]]
Suomessa Juhanan muistoa vaalitaan erityisesti [[Pori]]ssa, jossa julkistettiin vuonna 2008 Porin kaupungin 450-vuotisjuhlallisuuksien yhteydessä Porin kaupungin perustajan Juhana Herttuan kokovartalopatsas. Patsas sijaitsee [[Porin raatihuone]]en edustalla. Kaupungissa toimi aiempina vuosina monen vuosikymmenen ajan [[Hotelli Juhana Herttua]]. Kaupungissa toimii nykyään liikekeskus Herttuantori.

Porin [[Itätulli]]n kaupunginosassa on Juhana Herttuankatu,<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://kartta.pori.fi/IMS/?layers=Opaskartta&cp=6819393,22489551&z=1 | Nimeke =Juhana Herttuankatu | Julkaisija =Porin kaupungin karttapalvelu | Viitattu = 24.7.2014}}</ref> ja Juhanan mukaan nimettyjä katuja on myös [[Turku|Turussa]] [[Turun satama|satama-alueella]] Juhana Herttuan puistokatu<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://opaskartta.turku.fi/IMS/?layers=Opaskartta&cp=6703430,23457414&z=2 | Nimeke =Juhana Herttuan puistokatu |Julkaisija =Turun karttapalvelu | Viitattu = 24.7.2014 | Kieli = }}</ref> ja Helsingin [[Koskela (Helsinki)|Koskelassa]] Juhana Herttuan tie.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://kartta.hel.fi/?setlanguage=fi&e=25498089.86&n=6678358.27&r=2.27&w=&l=Karttasarja&o=100&geom=POINT(25498317.85%206678452.42)&swtab=kaikki | Nimeke =Juhana Herttuan tie |Julkaisija =Helsingin karttapalvelu | Viitattu = 24.7.2014 }}</ref>

Turussa toimi vuosina 1959–2013 Juhana Herttuan yhteiskoulu ja sittemmin ilmaisutaidon lukio, jonka nimi oli [[Juhana Herttuan lukio]].

== Lähteet ==
{{viitteet}}

==Aiheesta muualla==
{{Commons-rivi|John III of Sweden}}
* {{Kansallisbiografia|id = 313|nimi = Juhana III (1537–1592)|tekijä = Ylikangas, Heikki|ajankohta = 23.6.2000 (päivitetty 22.9.2008) |viitattu = }}
* Louise Stjernströmin (Carl Blinkin) teokset Eerik XIV ja Juhana III: I: Veljesviha ja II: Pimeys vapaasti ladattavina e-kirjoina [https://www.gutenberg.org/browse/languages/fi#a48264 Project Gutenbergiltä.]

{{Edeltäjä-seuraaja
|Titteli=[[Ruotsin kuningas]]<br />[[Luettelo Suomen hallitsijoista|Suomen hallitsija]]
|Kommentti=[[1568]]–[[1592]]
|Edeltäjä=[[Eerik XIV]]
|Seuraaja=[[Sigismund]]
|Logo=[[Kuva:Vasa Royal COA.svg|40px]]
}}

{{Suomen hallitsijat ja valtionpäämiehet}}
{{Ruotsin hallitsijat ja valtionpäämiehet}}
{{auktoriteettitunnisteet}}
[[Luokka:Ruotsin kuninkaat]]
[[Luokka:Suomen herttuat]]
[[Luokka:Vuonna 1537 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1592 kuolleet]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]