Ero sivun ”Ihmismaantiede” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
maininta antropogeografiasta |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
(20 välissä olevaa versiota 13 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Ihmismaantiede''' ({{k-el|antropogeografia}}) on [[Maantiede|maantieteen]] tai tarkemmin [[yleismaantiede|yleismaantieteen]] osa-alue, joka keskittyy [[Ihminen|ihmisen]], [[yhteisö]]jen ja [[Yhteiskunta|yhteiskuntien]] tutkimiseen maantieteellisen tilan näkökulmasta. Tilan näkökulmaa jäsentäviä avainkäsitteitä ovat muun muassa [[alue]], [[Paikkatieto|paikka]], [[maisema]], [[Mittakaava|skaala]], [[konteksti]] ja [[sijainti]]. |
|||
'''Ihmismaantiede''' ([[kreikan kieli|kreik.]]''antropogeografia'') selvittää ihmisen ja ihmisrotujen levinneisyyttä maapallolla. Se on [[maantiede|maantieteen]] ja [[kulttuurimaantiede|kulttuurimaantieteen]] [[Maantieteen osa-alueet|osa-alue]]. |
|||
Vanhempi vastine käsitteelle ''ihmismaantiede'' on suomen kielessä ollut [[kulttuurimaantiede]], joka on peräisin [[Ruotsin kieli|ruotsin kielen]] käsitteestä ''kulturgeografi''. [[englannin kieli|Englanniksi]] tätä muistuttava termi ''cultural geography'' viittaa erityisesti maantieteelliseen kulttuurintutkimukseen (suomeksi joskus myös ”kulttuurinen maantiede”), kun taas ''human geography'' tarkoittaa yleismaantieteen ihmistä tutkivaa osaa (erotuksena [[Luonnonmaantiede|luonnonmaantieteestä]], ''physical geography''). Vastaavasti käsitteen ''ihmismaantiede'' eli ''antropogeografia'' vanhempi merkitys on ollut ihmisen ja ihmisrotujen levinneisyyden maantieteellinen tutkimus maapallolla. |
|||
Ihmismaantiedettä käytetään joskus tarkoittamaan myös kulttuurimaantiedettä. Toisaalta asiaan saattaa vaikuttaa se, että kulttuurimaantiede tutkii nimenomaan [[maa]]ta ihmisen toiminnan kenttänä ja toisaalta se, että [[englannin kieli|englanniksi]] kulttuurimaantiede on ''Human geography''. Myös kreikankielinen nimitys ''antropogeografia'' on sama kulttuurimaantieteellä ja ihmismaantieteellä. |
|||
⚫ | |||
Ihmismaantiede tutkii ihmisen toimintaa paitsi [[Maa|maapallolla]], myös avaruudessa. Se tarkastelee [[kulttuuri]]a, [[politiikka]]a, [[Talous|taloutta]] ja ihmisen vuorovaikutussuhdetta [[Luonto|luonnon]] kanssa. Näihin asioihin kuuluvia seikkoja ovat muun muassa [[kestävä kehitys]], ruuantuotanto, luonnonvarojen ja energian käyttö sekä teollisuuteen ja asutukseen liittyvät seikat.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/15/kulttuurimaantiede | Julkaisija = Yle | Julkaisu = Abitreenit | Nimeke = Kulttuurimaantiede | Ajankohta = 15.12.2015 | Viitattu = 5.2.2024 }}</ref> |
|||
[[Luokka:Maantieteen osa-alueet]] |
|||
== Ihmismaantieteen tutkimusalueita == |
|||
Ihmismaantieteen jako tutkimushaaroihin ei ole yhtä vakiintunutta kuin luonnonmaantieteessä, ja tutkimushaarojen nimitykset vaihtelevat jonkin verran. |
|||
Yleisesti jaossa on mukana seuraavat alueet: |
|||
* [[Poliittinen maantiede]] |
|||
* [[Talousmaantiede]] |
|||
* [[Väestömaantiede]] |
|||
* [[Kaupunkimaantiede]] |
|||
Näiden lisäksi melko tyypillisesti käytössä on: |
|||
* [[Kulttuurimaantiede]] |
|||
* [[Yhteiskuntamaantiede]] |
|||
* [[Kehitysmaantiede]] |
|||
* [[Historiallinen maantiede]] |
|||
* [[Terveysmaantiede]] |
|||
* [[Matkailumaantiede]] |
|||
Edellä mainittujen jälkeen tulee joukko harvemmin mainittuja haaroja. Näitä ovat esimerkiksi: |
|||
* [[Kielimaantiede]] (''geolingvistiikka'') |
|||
* [[Liikennemaantiede]] |
|||
* [[Maaseutumaantiede]] |
|||
* [[Sotilasmaantiede]] |
|||
* [[Uskontomaantiede]] |
|||
== Lähteet == |
|||
{{Viitteet}} |
|||
== Kirjallisuutta == |
|||
* {{Kirjaviite | Tekijä=Häkli, Jouni | Nimeke=Meta hodos: Johdatus ihmismaantieteeseen | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-768-050-3}} |
|||
⚫ | |||
[[Luokka:Ihmismaantiede|*]] |
|||
[[bg:Социално-икономическа география]] |
|||
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]] |
|||
[[ca:Geografia humana]] |
|||
[[cy:Daearyddiaeth ddynol]] |
|||
[[el:Ανθρωπογεωγραφία]] |
|||
[[en:Human geography]] |
|||
[[es:Geografía humana]] |
|||
[[fr:Géographie humaine]] |
|||
[[ko:인류지리학]] |
|||
[[hr:Antropogeografija]] |
|||
[[ja:人文地理学]] |
|||
[[pl:Antropogeografia]] |
|||
[[pt:Geografia humana]] |
|||
[[sv:Kulturgeografi]] |
|||
[[zh:人文地理學]] |
Nykyinen versio 21. heinäkuuta 2024 kello 22.07
Ihmismaantiede (kreik. antropogeografia) on maantieteen tai tarkemmin yleismaantieteen osa-alue, joka keskittyy ihmisen, yhteisöjen ja yhteiskuntien tutkimiseen maantieteellisen tilan näkökulmasta. Tilan näkökulmaa jäsentäviä avainkäsitteitä ovat muun muassa alue, paikka, maisema, skaala, konteksti ja sijainti.
Vanhempi vastine käsitteelle ihmismaantiede on suomen kielessä ollut kulttuurimaantiede, joka on peräisin ruotsin kielen käsitteestä kulturgeografi. Englanniksi tätä muistuttava termi cultural geography viittaa erityisesti maantieteelliseen kulttuurintutkimukseen (suomeksi joskus myös ”kulttuurinen maantiede”), kun taas human geography tarkoittaa yleismaantieteen ihmistä tutkivaa osaa (erotuksena luonnonmaantieteestä, physical geography). Vastaavasti käsitteen ihmismaantiede eli antropogeografia vanhempi merkitys on ollut ihmisen ja ihmisrotujen levinneisyyden maantieteellinen tutkimus maapallolla.
Ihmismaantiede tutkii ihmisen toimintaa paitsi maapallolla, myös avaruudessa. Se tarkastelee kulttuuria, politiikkaa, taloutta ja ihmisen vuorovaikutussuhdetta luonnon kanssa. Näihin asioihin kuuluvia seikkoja ovat muun muassa kestävä kehitys, ruuantuotanto, luonnonvarojen ja energian käyttö sekä teollisuuteen ja asutukseen liittyvät seikat.[1]
Ihmismaantieteen tutkimusalueita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ihmismaantieteen jako tutkimushaaroihin ei ole yhtä vakiintunutta kuin luonnonmaantieteessä, ja tutkimushaarojen nimitykset vaihtelevat jonkin verran.
Yleisesti jaossa on mukana seuraavat alueet:
Näiden lisäksi melko tyypillisesti käytössä on:
- Kulttuurimaantiede
- Yhteiskuntamaantiede
- Kehitysmaantiede
- Historiallinen maantiede
- Terveysmaantiede
- Matkailumaantiede
Edellä mainittujen jälkeen tulee joukko harvemmin mainittuja haaroja. Näitä ovat esimerkiksi:
- Kielimaantiede (geolingvistiikka)
- Liikennemaantiede
- Maaseutumaantiede
- Sotilasmaantiede
- Uskontomaantiede
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kulttuurimaantiede Abitreenit. 15.12.2015. Yle. Viitattu 5.2.2024.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Häkli, Jouni: Meta hodos: Johdatus ihmismaantieteeseen. Tampere: Vastapaino, 1999. ISBN 951-768-050-3