Bullet for My Valentine
| Bullet for My Valentine | |
|---|---|
 Bullet for My Valentine Rock am Ring- festivaaleilla vuonna 2018 |
|
| Tiedot | |
| Toiminnassa | 1998– |
| Tyylilaji | metalcore, heavy metal, thrash metal |
| Kotipaikka | Bridgend, Wales, Yhdistynyt kuningaskunta |
| Laulukieli | englanti |
| Jäsenet |
Matthew ”Matt” Tuck, rytmikitara, laulu |
| Entiset jäsenet |
Nick Crandle, basso (1998–2004) |
| Levy-yhtiö | |
| Aiheesta muualla | |
| Kotisivut | |
Bullet for My Valentine (Bullet' , B4MV, BFMV) on Walesin Bridgendissä vuonna 1998 perustettu brittiläinen metalcore/hardcore-yhtye.
Aluksi yhtye tunnettiin nimellä Jeff Killed John ja se soitti Limp Bizkit-, Metallica- ja Nirvana-covereita. Yhtyeen tunnetuimpia kappaleita ovat "Hand of Blood", "4 Words (To Choke Upon)", "All These Things I Hate (Revolve Around Me)", "Tears Don't Fall", "Suffocating Under Words of Sorrow (What Can I Do)", "Scream Aim Fire", "Hearts Burst Into Fire", "Waking the Demon", "Your Betrayal", "Fever" ja "The Last Fight".
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alkuajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jeff Killed John -yhtyeen perustivat Matthew Tuck (kitara ja laulu), Michael Paget (kitara ja taustalaulu), Nick Crandle (basso) ja Michael Thomas (rummut) vuonna 1998 opiskellessaan musiikkia Bridgendin yliopistossa.[1] He soittivat Metallican ja Nirvanan cover-kappaleita.[2] Yhtye julkaisi vuonna 2002 CD:n jolla olevat kaksi kappaletta "You" ja "Play with Me" tuotti Greg Haver.[3]
Uransa alussa yhtye seurasi nu metal -suuntausta kuten Korn ja Limp Bizkit tavoitteenaan aikaansaada kaupallisesti menestyvää musiikkia. Basisti Crandlen lähtö uhkasi olla yhtyeen loppu, mutta hänet korvattiin Jason Jamesilla,[3] joka oli käynyt samaa koulua Matthew Tuckin kanssa. Nu metal -trendin hiipumisen aikoihin yhtye vaihtoi nimekseen Bullet for My Valentine. Samalla yhtye myös vaihtoi musiikkinsa tyylisuuntaa.
Levytyssopimus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bullet For My Valentinen konsertoitua paljon Roadrunner Records -levy-yhtiö kiinnostui yhtyeestä.[4] Levytyssopimus Roadrunner Recordsin kanssa ei kuitenkaan toteutunut, mutta yhtye allekirjoitti pian viiden albumin sopimuksen Sony Music Entertainmentin kanssa. Laulaja Matthew Tuck on sanonut, että Sonyn kanssa yhtyeellä on enemmän mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja. Isossa-Britanniassa levy-yhtiönä on Visible Noise.[4]
Omakustanne-EP, Bullet for My Valentine julkaistiin Isossa-Britanniassa 15. marraskuuta 2004 ja Yhdysvalloissa 30. marraskuuta 2004.[5] Tuottajana toimi Colin Richardson (Machine Head, Cradle of Filth, Fear Factory, Napalm Death).[6] EP-levy sisälsi viisi kappaletta ja oli yhtyeen ensimmäinen virallinen julkaisu.[7] Toinen EP-levy Hand of Blood julkaistiin Yhdysvalloissa 22. elokuuta 2005 ja sen julkaisi Trustkill Record.[5] Toiseen EP-levyyn oli lisätty kappale "4 Words (To Choke Upon)".[7]
The Poison
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yhtyeen esikoisalbumi The Poison julkaistiin Isossa-Britanniassa 3. lokakuuta 2005 ja Yhdysvalloissa 15. helmikuuta[5], jossa se pääsi Billboard 200 -listan sijalle 128.[5] Marraskuun 15. päivään mennessä albumia oli Yhdysvalloissa myyty 350 000 kappaletta.
Albumin ensimmäinen single "Suffocating Under Words of Sorrow (What Can I Do)" julkaistiin Yhdysvalloissa Trustkill Recordsin levittämänä 19. syyskuuta 2005. Yhteensä singlejä tältä albumilta julkaistiin neljä: "Suffocating Under Words of Sorrow (What Can I Do)", "All These Things I Hate (Revolve Around Me)", "Tears Don't Fall" ja "4 Words (To Choke Upon)".[7] Näistä viimeinen löytyy EA Sportsin peleistä NHL 06 ja Madden 06. "Hand of Blood" -kappaletta on käytetty peleissä Need for Speed: Most Wanted ja Burnout Revenge.[5]
Bullet for My Valentine soitti Download Festivalissa, Donington Parkissa kolmena vuotena peräkkäin. Ensiesiintyminen tässä festivaalissa oli vuonna 2004 Barfly-lavalla. 2005 yhtye oli jo alkanut saavuttaa mainetta soittaessaan Snickers-lavalla. Vuonna 2006 yhtye siirtyi lähelle pääesiintyjän asemaa soittaen sunnuntai-iltana Guns N’ Rosesin ja Funeral for a Friendin kanssa samalla lavalla.[5] Muilla kiertueilla yhtye oli avausyhtyeenä Metallicalle ja Guns N’ Rosesille kesällä 2006. Yhtyeen ensimmäinen live-DVD, The Poison: Live at Brixton, syntyi taltioinnista Lontoon Brixton Academyssa.[7]
Bullet for My Valentinen ollessa kiertueella vuonna 2006 yhdessä Rob Zombien kanssa Matthew Tuck haukkui nettikirjeessään Zombien kiertueryhmineen 17 yhteisen keikan jälkeen. Eniten Tuckia suututti ”lämppäriyhtyeiden saama paskamainen kohtelu”. Yhtye ei ollut tyytyväinen puolen tunnin soittoaikaansa, sound checkiin tai pukuhuoneisiin. Hän syytti Zombieta myös ahneudesta, koska fanien piti pulittaa pelkistä t-paidoista 40 dollaria ja lisäksi keikkojen huono äänenlaatu ei miellyttänyt yleisöä. Huolimatta pian seuranneista anteeksipyynnöistä BFMV pudotettiin kiertueelta jo seuraavana päivänä.[8]
Vuonna 2006 marraskuun aikana yhtye oli kiertueella yhdessä As I Lay Dyingin ja Protest the Heron kanssa. Matt Tuck kärsi kuitenkin tällöin kurkunpään tulehduksesta, joten useita konsertteja jouduttiin siirtämään aikaisintaan tammikuulle. Tuckin nielurisojen poistosta seurannut yli kuukauden mittainen toipumisaika johti muun muassa Metallican lämmittelyn perumiseen Sick of the Studio '07 -kiertueella.[9] Machine Head otti BFMV:n paikan kiertueilla.
Scream Aim Fire
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]17. marraskuuta 2007 kuvatun musiikkivideon "Scream Aim Fire" nimi on myös BFMV:n toisen albumin nimi. 11 kappaletta sisältävä albumi on nauhoitettu Sonic Ranch Studiossa ja sen on tuottanut Colin Richardson. Bullet for My Valentine ei pehmentänyt soundiaan toisella levyllään, vaan soitti nyt aiempaa nopeatempoisemmin ja aggressiivisemmin. Myös sanoitukset olivat vahvempia, kuten esimerkiksi levyn nimikappaleessa "Scream Aim Fire".[10] Albumi julkaistiin muissa maissa 28. ja Yhdysvalloissa 29. tammikuuta 2008.[11] Scream Aim Fire pääsi Billboard 200 -listan sijalle 4, Albumia myytiin julkaisuviikollaan pelkästään USA:ssa 53 000 kappaletta ja muissa maissa muutamassa viikossa yli 250 000.[5][12] Kappale "Scream Aim Fire" on mukana Guitar Hero World Tour-nimisessä pelissä.
Yhtye päätti Taste of Chaos -nimisen Pohjois-Amerikan kiertueen yhdessä Atreyun, Idiot Pilotin, Blessthefallin ja Avenged Sevenfoldin kanssa. He esiintyivät myös Rock am Ring- ja Rock im Park ja Download Festival -festivaaleilla kesäkuussa 2008. Yhtye joutui peruuttamaan osan Kanadan kiertueestaan ja lentämään takaisin kotimaahan tukemaan basisti Jason ”Jay” Jamesia, jonka tytär joutui sairaalaan. Heinäkuussa yhtye lähti pääesiintyjänä No Fear Music Tour:lle Pohjois-Amerikkaan yhdessä Bleeding Throughin, Cancer Batsin ja Black Tiden kanssa.
Yhtye kävi myös Australiassa ja Uudessa-Seelannissa yhdessä Avenged Sevenfoldin ja Atreyun kanssa ja palasi sinne tammi-helmikuussa Big Day Out- festivaaleihin.
Uusi EP Road to Nowhere julkaistiin 9. päivä joulukuuta sisältäen 4 kappaletta, 3 uutta sekä "Ashes of the Innocent". Yhtye oli pääesiintyjänä ensimmäistä kertaa pidettävässä Hammerfestivaaleissa kotikaupungissaan Walesissa.
Temper Temper
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bullet For My Valentinen neljäs studioalbumi Temper Temper julkaistiin helmikuussa 2013. Fanien mielipiteet albumista vaihtelivat hyvinkin paljon. Albumilla ei ole juuri ollenkaan huutolaulua, ja bändin musiikkityylissä oli tapahtunut jälleen iso harppaus kevyempään suuntaan.
Raising Hell (Standalone-single)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bullet For My Valentine julkaisi 2013 vuoden lopussa standalone-singlen nimeltä "Raising Hell". Fanit ottivat kappaleen vastaan erittäin hyvin. Kappaleessa on paljon huutolaulua, mutta myös puhtaita osuuksia ja se voisi hyvinkin olla yksi Scream Aim Fire -levyn kappaleista. Kappaleesta julkaistiin myös musiikkivideo.
Bullet for My Valentinen keskustelua herättävä tyylilaji
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Bullet for My Valentinen soittaman musiikin luokittelu herättää keskustelua, koska yhtyeen musiikkityyliä on vaikea luokitella yksiselitteisesti. Yhtyettä on luonnehdittu metalcoren lisäksi metalliksi, hardcoreksi ja punkiksi. Yhtye kuitenkin aloitti uransa punk metal -yhtyeenä.
Yhtye on itse maininnut edustavansa brittiläistä metallia ja ottaneensa vaikutteita 1980-luvun ”old school thrashistä”. Vaikuttajina ovat olleet Metallica, Iron Maiden, Pantera, Slayer, Testament, Judas Priest, Megadeth ja Machine Head. Nämä bändit innoittivat Bullet for My Valentinen "tarttuvia vokaaleita, aggressiivisia riffejä ja melodioita". Bändin ensimmäinen albumi The Poison luokiteltiin metalcoreksi, mutta Scream Aim Fire -albumi on nopeatempoisempi ja raskaampi kuin edeltäjänsä The Poison ja lyriikoissakin ollaan siirrytty pois ihmissuhteista. Uusi suunta on tyylipuhdasta modernia heavy metalia tai walesilaisittain kategorioitua metalcorea.
Jäsenet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nykyiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Matthew ”Matt” Tuck (s. 20. tammikuuta 1980 Bridgend, Wales) on yhtyeen laulaja, kitaristi, säveltäjä ja sanoittaja.
- Michael ”Padge” Paget (s. 12. syyskuuta 1978) on yhtyeen kitaristi. Hän aloitti kitaran soittamisen yhdeksänvuotiaana. Hän on yhtyeen vanhin jäsen ja bändin taustalaulaja. Paget käyttää ESP-merkkisiä kitaroita.
- Jason Bowld – rummut, lyömäsoittimet (2017– ; kiertuejäsen 2016–2017)
- Jamie Mathias (s. 20. maaliskuuta 1991 Wales) on yhtyeen basisti.[13]
Entiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Nick Crandle, yhtyeen basisti vuosina 1998–2004.
- Jason "Jay" James, yhtyeen basisti vuosina 2004-2015.
- Michael ”Moose” Thomas (s. 4. kesäkuuta 1981 Bridgend, Wales) oli yhtyeen rumpali 1998-2016. Hän soittaa rumpuja avo-otteella, eli hän soittaa vasemmalla kädellään hi-hatia ja oikealla virvelirumpua. Hän mainitsee lempiyhtyeikseen Metallican, Iron Maidenin, Judas Priestin ja 36 Crazyfistsin.
Diskografia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Bullet for My Valentinen diskografia
Studioalbumit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- The Poison (2005)
- Scream Aim Fire (2008)
- Fever (2010)
- Temper Temper (2013)
- Venom (2015)
- Gravity (2018)
- Bullet for My Valentine (2021)
Palkinnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 2005 Kerrang! paras brittiläinen tulokas.
- 2005 Welsh Music Award paras tulokas.
- 2006 Metal Hammer Golden God Award paras brittiläinen yhtye.
- 2006 101 Damnation Award
- 2006 Kerrang! paras UK single Tears Don't Fall albumilta The Poison.
- 2007 Metal Hammer Golden God Award paras UK yhtye.
- 2008 Kerrang! paras brittiläinen yhtye.
- 2008 Kerrang! vuoden sankari Matt Tuck (Bullet For My Valentine)
- 2008 Kerrang! paras musiikkivideo Waking the Demon
- 2008 Kerrang! Best Thing of 2008
Konsertit Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Nosturi, Helsinki (10. joulukuuta 2005)
- Provinssirock, Seinäjoki (18. kesäkuuta 2006)
- Ruisrock, Turku (6. heinäkuuta 2008)
- Tavastia, Helsinki (7. heinäkuuta 2008) (aikaisempi keikkapäivä peruttiin kuumetaudin takia)
- Kaapelitehdas, Helsinki (8. joulukuuta 2008)
- Pakkahuone, Tampere (9. joulukuuta 2008)
- Tuska, Helsinki (27. kesäkuuta 2009) – joka peruuntui koska jäsenet päättivät panostaa uuteen albumiin.
- Provinssirock, Seinäjoki (20. kesäkuuta 2010)
- Jäähalli, Helsinki (14. marraskuuta 2010)
- Ruisrock, Turku, (9. heinäkuuta 2011)
- Olympiastadion, Helsinki (20. heinäkuuta 2013) (peruuntui aikatauluristiriitojen takia)
- Pakkahuone, Tampere (28. helmikuuta 2014)
- The Circus, Helsinki (1. maaliskuuta 2014)
- Jäähalli, Helsinki (12. marraskuuta 2015)
- South Park-festivaali, Tampere (11. kesäkuuta 2016)
- Rockfest, Hyvinkää (6. kesäkuuta 2018)
- Rock in the City, Vantaa (10. kesäkuuta 2022)
- Rock in the City, Kuopio (11. kesäkuuta 2022)
- Sauna Open Air, Tampere (7. heinäkuuta 2022)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Discography, line-up, biography of Jeff Killed John Spirit of Metal Webzine. Viitattu 18.2.2009. (englanniksi)
- ↑ Facts of Jeff killed John rateyourmusic.com. Viitattu 18.2.2009. (englanniksi)
- ↑ a b You / Play With Me - Reviews and Ratings rateyourmusic.com. Viitattu 18.2.2009. (englanniksi)
- ↑ a b Bullet For My Valentine's History The Modular Company. Viitattu 18.2.2009. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g Biography of Bullet for my Valentine at netglimse.com NetGlimse.com. Arkistoitu 16.6.2008. Viitattu 18.2.2009. (englanniksi)
- ↑ Lora Richardson: Colin Richardson Record Producer, Recording Engineer and Mixer recordproduction.com. Viitattu 18.2.2009. (englanniksi)
- ↑ a b c d Discography of Bullet for my Valentine bulletformyvalentine.com. Viitattu 18.2.2009. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Bullet For My Valentine suuttui Rob Zombielle 10.04.2006. mesta.net. Arkistoitu 21.5.2008. Viitattu 18.2.2009.
- ↑ Sick of the studio '07 opening acts 8.4.2007. metallica.com. Viitattu 18.2.2009. (englanniksi)
- ↑ Bullet For My Valentine New Album “Scream, Aim, Fire” Heavier and More Furious 24.1.2008. metal-music-videos.com. Arkistoitu 10.2.2009. Viitattu 18.2.2009.
- ↑ Tero Kallio: Bullet For My Valentinen kakkoslevy tammikuussa 14.11.2007. noise.fi. Viitattu 18.2.2009.
- ↑ Anssi Järvinen: Bullet For My Valentine Brittiheavyn pelastus? 29.2.2008. plaza.fi. Arkistoitu 15.12.2008. Viitattu 18.2.2009.
- ↑ David Owens: In with a bullet! Welsh fan joins ranks of rock giants Bullet For My Valentine walesonline. 28.5.2015. Viitattu 19.3.2017.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Yhtyeen sivusto
- Bullet for My Valentine Myspacessa (englanniksi)
- The Poison arvostelu (Arkistoitu – Internet Archive)
- Scream Aim Fire arvostelu (Arkistoitu – Internet Archive)
- http://www.bfmvsuomi.urli.fi/ (Arkistoitu – Internet Archive) Epävirallinen suomalainen foorumi