1927

Tapahtumia

tammi-maaliskuu

• 7. tammikuuta – Ensimmäinen transatlanttinen puhelinsoitto New Yorkista Lontooseen.
• 9. tammikuuta – Sotilasvallankaappaus murskattiin Lissabonissa.
• 17. tammikuuta − Eduskunta hyväksyi lain ja asetuksen radiolaitteista.
• 1. helmikuuta – Autoliiton edeltäjiin kuulunut Yleinen Autoliitto (YAL) perustettiin.
• 10. helmikuuta − Itävaltalaisen säveltäjän Ernst Křenekin jazzooppera Jonny spielt auf sai ensiesityksensä Leipzigin oopperassa. Kansallissosialistit paheksuivat oopperaa, koska sen päähenkilö oli mustaihoinen, ja yllyttivät yleisöä boikotoimaan sen esityksiä.
• 12. helmikuuta – Ensimmäiset brittijoukot saapuivat Shanghaihin. Miehitystä protestoitiin yleislakolla.
• 14. helmikuuta − Noin 600 ihmistä sai surmansa Jugoslavian eteläosassa sattuneessa maanjäristyksessä.
• 4. maaliskuuta – Suomen eduskunta hyväksyi ammattientarkastuslain.
• 10. maaliskuuta – Albaniassa käynnistettiin liikekannallepano Jugoslavian hyökkäyksen varalta.

huhti-kesäkuu

• 2. huhtikuuta – Helsingissä muurattiin eduskuntatalon peruskivi.
• 12. huhtikuuta – Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta muutti nimensä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneeksi kuningaskunnaksi, koska Irlannin vapaavaltio ei enää ollut osa sitä.
• 12. huhtikuuta – Guomindangin joukot surmasivat kommunistityöläisiä Shanghaissa.
• 12. huhtikuuta − Sisäministeri Rieti Itkonen erosi saatuaan edellispäivänä epäluottamuslauseen merivartiolaitoksen hankinnoista.
• 14. huhtikuuta – Ensimmäinen sarjavalmisteinen Volvo-henkilöauto valmistui Göteborgissa.
• 19. huhtikuuta – Presidentti Lauri Kristian Relander sairastui vakavasti ja jätti presidentin tehtävät vetäytyen Naantalin Kultarantaan.
• 22. huhtikuuta – Suuri Mississippin tulva oli Yhdysvaltain historian suurin luonnonkatastrofi.
• 22. huhtikuuta – Japani ilmoitti, ettei se tulisi seuraamaan toimettomana sivusta kommunismin leviämistä Kiinassa.
• 27. huhtikuuta − SDP:n kansanedustaja Olavi Puro nimitettiin uudeksi sisäministeriksi.
• 9. toukokuuta – Australian parlamentti kokoontui ensimmäisen kerran Canberrassa.
• 11. toukokuuta – Yhdysvaltain Academy of Motion Picture Arts and Sciences perustettiin. Se alkoi jakaa omaa nimeään kantavia elokuva-alan palkintoja (Oscar-palkinto).
• 16. toukokuuta – Pääministeri Väinö Tanner otti vastaan puolustusvoimain lippujuhlan paraatin presidentti Lauri Kristian Relanderin sijaisena, mikä herätti pahaa verta sekä poliittisessa oikeistossa että vasemmistossa.
• 18. toukokuuta – 45 ihmistä kuoli ja 58 loukkaantui Bathin koulusurmissa Yhdysvaltain Michiganissa.
• 20. toukokuuta – Saudi-Arabia itsenäistyi.
• 20. toukokuuta – Charles Lindbergh ylitti Atlantin lentokoneella välilaskuitta.
• 22. toukokuuta – 8,6 richterin maanjäristys surmasi 200 000 Kiinassa.
• 23. toukokuuta – Televisio esiteltiin ensimmäistä kertaa yleisölle.
• 24. toukokuuta – Yhdistynyt kuningaskunta katkaisi diplomaattisuhteet Neuvostoliittoon agitaation ja vakoilun vuoksi.
• 27. toukokuuta – Ford lopetti T-mallin valmistuksen.
• 3. kesäkuuta − Eduskunta hyväksyi ensimmäisen tekijänoikeuslain.
• 4. kesäkuuta – Jugoslavia katkaisi diplomaattisuhteet Albaniaan.
• 7. kesäkuuta – Neuvostoliiton lähettiläs Voikov salamurhattiin Varsovassa.
• 9. kesäkuuta – Neuvostoliitto teloitti 20 brittidiplomaattia vakoilusta.
• 18. kesäkuuta − Saksassa avattiin Nürburgringin moottorirata. Ensimmäiset ajot voitti saksalainen Rudolf Caracciola Mercedes-Benzillä.
• 24. kesäkuuta – Suomen lipun päivää vietettiin ensimmäisen kerran.
• 29. kesäkuuta – Maan pohjoisimmassa osassa sattui täydellinen auringonpimennys.

heinä-syyskuu

• 1. heinäkuuta – Suomen eduskuntavaalien ensimmäinen päivä
• 10. heinäkuuta – Irlannin vapaavaltion varapresidentti Kevin O'Higgins murhattiin Dublinissa.
• 14. heinäkuuta – Marsalkka Józef Piłsudski sulki Puolan senaatin ja parlamentin ilmoittamatta syytä toimenpiteelle.
• 15. heinäkuuta – Yli 200 kuoli mellakoissa Wienissä.
• 1. elokuuta – Kiinan Kansan vapautusarmeija perustettiin kommunistisen puolueen sotilassiiveksi Nanchangin kansannousun aikana.
• 2. elokuuta − Yhdysvaltain presidentti Calvin Coolidge kieltäytyi asettumasta ehdokkaaksi seuraavissa vaaleissa.
• 18. elokuuta – Presidentti Relander palasi hoitamaan virkatehtäviään.
• 23. elokuuta – Italialaiset anarkistit Nicola Sacco ja Bartolomeo Vanzetti teloitettiin Bostonissa. Teloituksen seurauksena syttyi mellakoita Lontoossa, Pariisissa ja Saksassa.
• 9. syyskuuta – Eduskunnassa otettiin käyttöön koneelliset äänestyslaitteet.
• 15. syyskuuta – Suomi valittiin Kansainliiton neuvoston jäseneksi kolmivuotiskaudeksi 1927–1930.
• 21. syyskuuta – Marsalkka Józef Piłsudski antoi Puolan parlamentille luvan kokoontua uudelleen 30 päivän ajan. Parlamentti suljettiin jälleen 3. marraskuuta.
• 24. syyskuuta – Kansainliiton kokous hyväksyi Puolan esityksen hyökkäyssodan kieltämisestä.

loka-joulukuu

• 1. lokakuuta – Neuvostoliitto ja Iran solmivat keskinäisen hyökkäämättömyyssopimuksen.
• 1. lokakuuta – Arkkitehti Alvar Aalto voitti Viipurin kaupunginkirjaston uuden talon suunnittelukilpailun. Aallon ehdotus poikkesi kuitenkin huomattavasti sittemmin toteutetusta versiosta.
• 23. lokakuuta – 21 ihmistä sai surmansa elokuvateatteri Imatran tulipalossa Tampereella.
• 4. marraskuuta – William Shakespearen näytelmä Myrsky sai Suomen-ensiesityksensä Kansallisteatterissa. Näytelmän musiikin oli säveltänyt Jean Sibelius.
• 11. marraskuuta – Italia luopui parlamentarismista.
• 12. marraskuuta – Lev Trotski erotettiin NKP:sta syytettynä ”puoluetta vahingoittavasta käyttäytymisestä”. Josif Stalin jäi Neuvostoliiton kiistattomaksi johtajaksi.
• 25. marraskuuta – 76 maan hallitukset ja 65 yritystä solmivat kansainvälisen radioliikennesopimuksen.
• 2. joulukuuta − Neuvostoliiton kommunistisen puolueen 15. edustajakokous hyväksyi ensimmäisen viisivuotissuunnitelman ja suunnitelman maatalouden kollektivisoinnista. NKP:sta erotettiin 76 Lev Trotskin kannattajaa.
• 9. joulukuuta – Pääministeri Väinö Tanner esitti hallituksensa eronpyynnön, koska eduskunta ei ollut hyväksynyt hallituksen esitystä tullien alentamisesta.
• 17. joulukuuta – Presidentti Relander myönsi eron Tannerin hallitukselle ja nimitti maataloushallituksen ylijohtajan Juho Sunilan johtaman maalaisliittolaisen vähemmistöhallituksen.
• 20. joulukuuta − Poikkeuksellinen pakkasaalto koetteli Pohjois-Eurooppaa. Etelä-Norjassa mitattiin 45 asteen pakkanen.

Syntyneitä

• 1. tammikuuta – Maurice Béjart, ranskalainen tanssija ja koreografi (k. 2007)
• 17. tammikuuta – Eartha Mae Keith (”Eartha Kitt”), yhdysvaltalainen laulaja (k. 2008)
• 24. tammikuuta – Leo Jokela, suomalainen näyttelijä (Komisario Palmun erehdys) (k. 1975)
• 24. tammikuuta – Lasse Pöysti, suomalainen näyttelijä, ohjaaja, teatterinjohtaja ja käsikirjoittaja
• 24. tammikuuta – Erkki Verkkonen, suomalainen kirjailija (k. 2006)
• 27. tammikuuta – Arvi Arjatsalo, suomalainen kirjailija (k. 1989)
• 30. tammikuuta – Olof Palme, Ruotsin pääministeri (k. 1986)
• 1. helmikuuta – Günter Guillaume, itäsaksalainen vakooja (k. 1995)
• 20. helmikuuta – Sidney Poitier, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Kedon kukkaset)
• 20. helmikuuta – Irma Rosnell, suomalainen kansanedustaja
• 24. helmikuuta – Matti Viljanen, suomalainen harmonikkataiteilija (k. 1987)
• 27. helmikuuta – Aira Samulin, suomalainen tanssija
• 1. maaliskuuta – Harold George Belafonte (”Harry Belafonte”), yhdysvaltalainen muusikko, laulaja, näyttelijä ja ihmisoikeustaistelija
• 6. maaliskuuta – Gabriel García Márquez, vuoden 1982 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut kolumbialainen kirjailija (Sadan vuoden yksinäisyys) (k. 2014)
• 9. maaliskuuta – Pentti H. Tikkanen, suomalainen majuri, erä- ja sotakirjailija (k. 2006)
• 22. maaliskuuta – Risto Tainio, suomalainen maaherra (k. 2005)
• 31. maaliskuuta – César Chávez, yhdysvaltalainen kansalaisoikeusaktivisti
• 1. huhtikuuta – Leonid Bashmakov, suomalainen säveltäjä
• 16. huhtikuuta – Benedictus XVI, paavi
• 18. huhtikuuta – Topi Reinikka, suomalainen näyttelijä (k. 1998)
• 23. huhtikuuta – Ossi Runne, suomalainen kapellimestari ja säveltäjä
• 4. toukokuuta – Tauno Yliruusi, suomalainen kirjailija (k. 1994)
• 7. toukokuuta – Veikko Huovinen, suomalainen kirjailija (Havukka-ahon ajattelija) (k. 2009)
• 18. toukokuuta – Antti Arell, suomalainen soutaja (k. 2013)
• 22. toukokuuta – György Oláh (”George A. Olah”), vuoden 1994 Nobelin kemianpalkinnon saanut unkarilaissyntyinen kemisti
• 3. kesäkuuta – Elina Karjalainen, suomalainen toimittaja ja kirjailija (Uppo-Nalle) (k. 2006)

• 2. heinäkuuta – Martti Romppanen, suomalainen näyttelijä (k. 1975)
• 4. heinäkuuta – Luigina Lollobrigida (”Gina Lollobrigida”), italialainen näyttelijä (Trapetsi)
• 5. heinäkuuta – Tuomas Anhava, suomalainen kirjailija ja kirjallisuusvaikuttaja (k. 2001)
• 6. heinäkuuta – Jeanette Morrison (”Janet Leigh”), yhdysvaltalainen näyttelijä (Psyko) (k. 2004)
• 20. heinäkuuta – Maija Dahlgren, suomalainen toimittaja
• 11. elokuuta – Pentti Holappa, suomalainen kirjailija (Ystävän muotokuva)
• 24. elokuuta – Helena Haavisto, suomalainen näyttelijä (k. 2005)
• 28. elokuuta – Juha Rihtniemi, suomalainen poliitikko (Kokoomuksen puheenjohtaja) (k. 1971)

• 26. syyskuuta – Elsi Hetemäki-Olander, suomalainen kansanedustaja
• 27. syyskuuta – Romano Scarpa, italialainen sarjakuvapiirtäjä (Aku Ankka) (k. 2005)

• 3. lokakuuta – Kalevi Korpi, suomalainen laulaja (k. 2013)
• 14. lokakuuta – Roger Moore, englantilainen näyttelijä (James Bond)
• 16. lokakuuta – Günter Grass, vuoden 1999 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut saksalainen kirjailija (Peltirumpu) (k. 2015)
• 19. lokakuuta – Pierre Alechinsky, belgialainen taiteilija ja graafikko

• 29. marraskuuta − Marjatta Metsovaara, suomalainen tekstiilitaiteilija (k. 2014)
• 5. joulukuuta – Rama IX, Thaimaan kuningas
• 8. joulukuuta – Ossi Skurnik, suomalainen elokuvaohjaaja (k. 2002)
• 16. joulukuuta – Jyri Schreck, suomalainen runoilija (k. 1982)
• 23. joulukuuta – Ilmo Paananen, kansanedustaja, ministeri, Oulun kaupunginjohtaja (k. 2014)
• 25. joulukuuta – Gunnar Pohjola, suomalainen taidemaalari ja -graafikko (k. 2008)
• 25. joulukuuta – Ram Narayan, intialainen muusikko
• 28. joulukuuta – Leo Lastumäki, suomalainen näyttelijä (k. 2012)

Kuolleita

• 4. helmikuuta – Axel Ahlberg, suomalainen näyttelijä (s. 1855)
• 21. helmikuuta – Alpo Noponen, suomalainen kirjailija ja kansakoulunopettaja (s. 1862)
• 14. maaliskuuta – Jānis Čakste, Latvian presidentti (s. 1859)
• 12. huhtikuuta – Samuli Sihvo (”Sam Sihvo”), suomalainen jääkäri, sanoittaja ja säveltäjä (Muistoja Pohjolasta) (s. 1892)
• 28. huhtikuuta - Li Dazhao, toinen Kiinan kommunistisen puolueen perustajista (Chen Duxiun kanssa) (s. 1888)
• 8. toukokuuta – François Coli, ranskalainen lentäjä ja lentosuunnistaja (s. 1881) (katosi, ruumista ei koskaan löydetty)
• 8. toukokuuta – Charles Nungesser, ranskalainen lentäjä (s. 1892) (katosi, ruumista ei koskaan löydetty)
• 26. toukokuuta – J. Alfred Tanner (”Affu”), suomalainen kuplettilaulaja ja sanoittaja (s. 1884)
• 1. kesäkuuta – John Bagnell Bury, irlantilainen historioitsija ja filologi (s. 1861)
• 14. kesäkuuta – Jerome K. Jerome, englantilainen kirjailija (Kolme miestä veneessä) (s. 1859)
• 20. kesäkuuta – Aleksei Apostol, bulgarialais-suomalainen sotilaskapellimestari ja musiikkimajuri (s. 1866)
• 7. heinäkuuta –Axel von Kothen, suomalainen laulaja ja säveltäjä, vapaaherra (s. 1871)
• 14. syyskuuta – Dora Angela Duncanon (”Isadora Duncan”), yhdysvaltalaissyntyinen tanssija (s. 1877)
• 15. syyskuuta – Otto Nevanlinna, suomalainen matemaatikko ja koulumies (s. 1867)
• 2. lokakuuta – Svante Arrhenius, vuoden 1903 Nobelin kemianpalkinnon saanut ruotsalainen fyysikko ja kemisti (s. 1859)
• 14. lokakuuta – Eero Erkko, suomalainen lehtimies, Helsingin Sanomien (aluksi Päivälehti) perustajajäsen (s. 1860)
• 6. marraskuuta – Maria Elisabeth Friberg (”Maikki Friberg”), suomalainen kirjailija, opettaja ja naisasianainen (s. 1861)
• 20. marraskuuta – Wilhelm Stenhammar, ruotsalainen säveltäjä, pianisti ja kapellimestari (s. 1871)
• 24. marraskuuta – Hjalmar Procopé, suomalainen runoilija (s. 1868)
• 25. joulukuuta – Elin Kallio (”Suomen naisvoimistelun äiti”), suomalainen voimistelunopettaja (naisvoimistelun uranuurtaja) (s. 1859)

Nobelin palkinnot

• Nobelin fysiikanpalkinto: Arthur H. Compton ja Charles Wilson
• Nobelin kemianpalkinto: Heinrich Wieland
• Nobelin lääketieteen palkinto: Julius Wagner-Jauregg
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Henri Bergson
• Nobelin rauhanpalkinto: Ferdinand Buisson ja Ludwig Quidde

Kirjoja

• Sein und Seit – Martin Heidegger
• Taivaallinen puuseppä – Arvi Järventaus
• Tyttö ruusutarhassa – Maria Jotuni
• Arosusi – Hermann Hesse
• Kuhmon kulmilta: matkavälineinä postiauto-takatuuppari ja suutarin hevoset. Turistin tunnelmia rajaseuduilta – Ilmari Kianto
• Runotyttö etsii tähteään – L.M. Montgomery

Muuta

• Elokuvavuosi 1927