Yannick Dalmas
Yannick Dalmas (s. 28. heinäkuuta 1961 Le Beaussetissä, Toulonissa, Ranskassa) on ranskalainen kilpa-autoilija, nelinkertainen Le Mansin 24 tunnin ajon voittaja ja entinen Formula 1 -kuljettaja.
Yannick Dalmas | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Kansalaisuus | ranskalainen |
Formula 1 -ura | |
Aktiivivuodet | 1987–1990, 1994 |
Talli(t) | Larrousse, AGS |
Kilpailuja | 49 (24 lähtöä) |
Maailmanmestaruuksia | 0 |
Voittoja | 0 |
Palkintosijoja | 0 |
Paalupaikkoja | 0 |
Nopeimpia kierroksia | 0 |
MM-pisteitä | 0 |
Ensimmäinen kilpailu | Meksikon Grand Prix 1987 |
Viimeinen kilpailu | Portugalin Grand Prix 1994 |
Uran alku
muokkaaDalmas aloitti moottoriurheilu-uransa motocrossin parissa, mutta loukkasi jalkansa ja joutui siirtymään nelipyöräisiin. Hän voitti vuonna 1982 Marlboro Cherche un Pilote -sarjan mestaruuden ja siirtyi seuraavaksi kaudeksi Ranskan Formula Renault -sarjaan, missä sijoittui heti tulokaskaudellaan kolmanneksi ja voitti seuraavana vuonna sarjan mestaruuden. Kaudeksi 1985 hän siirtyi Ranskan Formula 3 -luokkaan ORECA-talliin, missä sijoittui tulokaskaudellaan toiseksi kokeneemman tallitoverinsa Pierre-Henri Raphanelin takana. Seuraavalla kaudella hän voitti kuusi kauden 11:stä kilpailusta ja sarjan mestaruuden. Samaisella kaudella hän voitti myös Monacon F3-kisan.
Kesken kauden 1986 Dalmas siirtyi Formula 3000:siin, ja jatkoi sarjassa kaudella 1987. Kuitenkin kauden toisessa osakilpailussa Vallelungassa hän joutui onnettomuuteen, missä loukkaantui ja joutui jättämään yhden osakilpailun välistä. Dalmas palasi takaisin Paun katuradalla järjestettyyn osakilpailuun ja nousi voittajana korkeimmalle korokkeelle. Dalmas voitti myös Espanjan Jaramassa käydyn kilpailun ja sijoittui loppupisteissä viidenneksi Stefano Modenan, Luis Pérez Salan, Roberto Morenon ja Mauricio Gugelminin takana.
Formula 1 -ura
muokkaaDalmas debytoi Formula 1 -sarjassa kaudella 1987 Meksikon Grand Prix'ssa Lolalla, jossa sijoittui yhdeksänneksi[1]. Hän ajoi kauden aikana kaikkiaan kolme kilpailua, joista kauden päätöskilpailussa Australian Grand Prix'ssa sijoittui viidenneksi, mikä herätti lupauksia loistavasta tulevaisuudesta F1-sarjassa. Kyseisestä kilpailusta hän ei kuitenkaan saanut pisteitä, koska talli oli ilmoittanut kaudelle 1987 ainoastaan yhden auton ja hän ajoi kilpailuun tuodulla toisella autolla.[2][3]
F1-kaudelle 1988 Dalmas teki sopimuksen Larrousse-tallin kanssa. Kausi oli kuitenkin vaikea ja auto huono, ja huipentui legioonalaistautiin, jonka vuoksi hän joutui jättämään kauden päätösosakilpailun väliin. Hän jatkoi Larroussella myös seuraavalla kaudella, mutta sai potkut kauden puolivälissä. Sittemmin hän jatkoi uraansa AGS:llä aina kauden 1990 loppuun saakka kuitenkaan saavuttamatta pistettäkään.
Urheiluauto- ja vakioautoura
muokkaaDalmasin seuraava osoite oli Peugeot'n urheiluautotalli. Kaudella 1991 hän ajoi World Sportscar Championship -sarjaa, missä sijoittui Keke Rosbergin kanssa kokonaispisteissä 13:lle sijalle. Seuraavalla kaudella hän voitti Le Mansin 24 tunnin ajon vuonna 1992 Mark Blundellin ja Derek Warwickin kanssa Peugeot 905:llä. Warwickin kanssa hän voitti myös World Sportscar Championship -sarjan mestaruuden. 1994 hän oli Peugeot'lla Teo Fabin ja Thiery Boutsenin kanssa Le Mansissa toinen. Toisen Le Mans -voittonsa hän saavutti vuonna 1994 Dauerin Porsche 962 LM:llä Hurley Haywoodin ja Mauro Baldin kanssa, ja vielä kolmannen kerran 1995 McLaren F1:llä JJ Lehdon ja Masanori Sekiyan kanssa. 1993 ja 1994 hän ajoi myös Ranskan kansallista vakioautosarjaa ja 1994 Larroussella myös kaksi F1-osakilpailua ja 1995 yhden DTM-osakilpailun Joestin tallissa ja yhden GT-kisan Zhuhaissa.
Vuonna 1996 Dalmas ajoi ITC-sarjaa Joestin Opel Calibralla ja sijoittui loppupisteissä seitsemänneksitoista. Le Mansissa hän ajoi kolmanneksi Porsche 911 GT1:llä Karl Wendlingerina ja Scott Goodyearin kanssa. Lisäksi hän ajoi kaksi GT-kisaa Kiinassa ja Japanissa. 1997 Dalmas oli FIA GT -sarjassa kokonaispisteissä 13:s Roockin Porsce 911 GT1:llä ja osallistui myös Le Mansin 24 tunnin sekä Sebringin 12 tunnin ajoon, joissa molemmissa keskeytti, mutta voitti Daytonan 24 tunnin ajon Team Scandian Ferrari 333 SP:llä Andy Evansin, Stefan Johanssonin ja Fermin Velezin kanssa. 1998 hän ajoi FIA GT -sarjaa Allan McNishin kansa Porsche 911 GT1-98:lla kokonaissijoituksena viides. Hän osallistui myös Le Mansiin ja Daytonan 24 tunnin ajoihin, joissa molemmissa keskeytti, mutta voitti Petit Le Mans -kilpailun Road Atlantan radalla.
Dalmasin oli määrä siirtyä CART-sarjaan Amerikkaan, mutta joutui koeajossa onnettomuuteen ja päätti luopua ajatuksesta. Hän jatkoi uraansa urheilu- ja vakioautojen parissa. 1999 hän voitti neljännen Le Mansin 24 tunnin kisansa BMW V12 LMR Pierluigi Martinin ja Joachim Winkelhockin kanssa. Hän osallistui myös Sebringin 12 tunnin kisaan, missä joutui keskeyttämään. Dalmas osallistui ORECA-tallin autoilla myös vuosien 2000 ja 2001 Le Mansin 24 tunnin ajoihin, mutta molemmissa autokunnan taival päättyi keskeytykseen.
Le Mansin 24 tunnin ajon tulokset
muokkaaLähteet
muokkaa- Drivers:Yannick Dalmas, GrandPrix.com, Viitattu 6.8.2006.
- Yannick Dalmas, F1 Rejects, Viitattu 6.8.2006.
Viitteet
muokkaa- ↑ STATS F1: Yannick DALMAS - Involvement • STATS F1 www.statsf1.com. Viitattu 20.8.2017. (englanniksi)
- ↑ Yannick Dalmas - France ESPN. Viitattu 23.6.2017. (englanniksi)
- ↑ Foster's Australian Grand Prix 1987 - Race Result Results - Archive 1950-2016. Formula 1.com. Viitattu 23.6.2017. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa- DriverDB-sivustolla (englanniksi)