Venetia et Histria
Venetia et Histria (lat. Regio X Venetia et Histria) oli keisari Augustuksen perustama roomalaisen Italian alue ja myöhemmin myös Rooman valtakunnan provinssi (Provincia Venetia et Histria), joka käsitti suunnilleen nykyisen Italian Veneton, Trentino-Etelä-Tirolin ja Friuli-Venezia Giulian alueet sekä Istrian.[1][2][3][4]
Venetia et Histria Regio X Venetia et Histria Provincia Venetia et Histria |
|
---|---|
Italian alue Rooman provinssi |
|
Regio X Venetia et Histrian sijainti Italiassa. |
|
Valtio |
Rooman valtakunta Länsi-Rooman valtakunta (n. 395–) |
Prefektuuri |
Italia, Illyricum et Africa Italia et Africa |
Diokeesi |
Italia Italia annonaria |
Nykyinen valtio/alue | Italia (Veneto, Trentino-Etelä-Tiroli, Friuli-Venezia Giulia), Kroatia/Slovenia (Istria) |
Perustettu |
n. 7 eaa. (alue) n. 293 jaa. (provinssi) |
Hallinto | |
– hallinnollinen keskus | Aquileia |
Maantiede
muokkaaVenetia et Histrian alue sijaitsi Italian koillisosassa Adrianmeren pohjukassa. Siihen kuuluivat Venetian maakunta eli veneettien (Veneti) alue, mukaan lukien carnien (Carni) alue, sekä Histrian niemimaa ja cenomaneille (Cenomani) kuulunut osa Gallia transpadanasta eli Padus (nyk. Po) -joen pohjoispuolisesta Gallia cisalpinasta. Lännessä alue ulottui Addua (nyk. Adda) -joelle saakka.[2] Venetia et Histrian länsipuolella sijaitsi Transpadana (Regio XI) ja eteläpuolella Aemilia (Regio VIII). Pohjoispuolella sijaitsivat provinssit Raetia ja Noricum ja itäpuolella Dalmatia. Venetia et Histrian kahdesta pääosasta Venetia oli nykyisen Italian alueella. Histria eli nykyinen Istrian niemimaa jakautuu nykyisille Kroatialle ja Slovenialle ja pienemmältä osaltaan myös Italialle.
Venetia et Histrian ollessa provinssi sen pääkaupunki oli Aquileia.[5] Alueen pääteitä olivat itä-länsisuunnassa kulkenut Via Postumia, siihen yhdistynyt rannikolla kulkenut Via Popillia, Via Postumiaa itään päin jatkanut Via Gemina, sekä pohjois-eteläsuunnassa kulkenut ja Raetiaan jatkanut Via Claudia Augusta.
Kaupunkeja
muokkaaVenetia et Histrian alueen kaupunkeja olivat muun muassa:
- Acelum
- Acerrae
- Ad Palatium
- Adria
- Aegida
- Altinum
- Anaunia
- Aquae Patavinorum
- Aquileia
- Arilica eli Ariolica/Ardelica
- Ateste
- Avesica
- Bellunum
- Bedriacum
- Brixia
- Brundulum
- Carnium
- Castellum Pucinum
- Cissa
- Cremona
- Emona[huom 1][6]
- Endidae
- Feltria
- Fons Aponi
- Forum Allieni
- Forum Julii
- Glemona
- Hostilia
- Humagum
- Julia Concordia
- Julium Carnicum
- Ligeris
- Mantua
- Mutila
- Nauportus
- Neapolis
- Nesactium
- Opitergium
- Osupum
- Pagus Laebactium
- Parentium
- Patavium
- Piquentum
- Piranum
- Pola
- Pons Drusi
- Portus Reatinum
- Ruginium
- Sabiona
- Salurnis
- Tarvisium
- Tergeste eli Tergestum
- Tridentum
- Vedinum
- Verona
- Vicetia
Huomautukset:
- ↑ Venetia et Histrian laajimmassa vaiheessa.
Historia
muokkaaVenetia et Histrian alue perustettiin noin vuonna 7 eaa., kun keisari Augustus jakoi Italian yhteentoista alueeseen (regio).[7][8] Muiden alueiden tavoin siihen viitattiin alun perin lähinnä numerolla. Ajan kuluessa se sai myös nimen.[2] Keisari Diocletianuksen noin vuonna 293 tekemän uudistuksen aikoihin alueesta tehtiin provinssi. Se kuului alun perin Italian diokeesiin ja myöhemmin Italia annonarian diokeesiin. Prefektuurien perustamisen jälkeen provinssi kuului välillä Italia, Illyricum et African prefektuuriin ja välillä Italia et African prefektuuriin. Rooman valtakunnan jaon jälkeen vuodesta 395 provinssi oli osa Länsi-Roomaa.
Näin tärkeimmät alueen hallinnossa ajan kuluessa tapahtuneet muutokset olivat:
Rooman valtakunta | Länsi-Rooma | Nykyinen alue | ||||
---|---|---|---|---|---|---|
Tasavallan ja keisarikauden provinssit ja Italian alueet n. vuoteen 293 saakka |
Myöhäisroomalaiset provinssit | |||||
n. vuosina 293–395[sel 1] | vuodesta 395[sel 2] | |||||
Alpes Cottiae 64/65– |
Alpes Cottiae | Alpes Cottiae | (Alpi Cozie) | |||
Gallia cisalpina 82–42 eaa. |
Italia alueet[sel 3] (7 eaa.–) |
Liguria (Regio IX) | (Liguria) | |||
Venetia et Histria (Regio X) | Venetia et Histria | Venetia et Histria | (Veneto, Friuli ja Istria) | |||
Aemilia (Regio VIII) | Aemilia et Liguria[sel 4] | Aemilia | (Lombardia ja Emilia läntinen) | |||
Transpadana (Regio XI) | Liguria[sel 5] | (Piemonte ja Lombardia) | ||||
Picenum (Regio V) | Flaminia et Picenum | Flaminia et Picenum annonarium | (Romagna ja Umbrian rannikko) | |||
Picenum suburbicarium | (Marche Esino-joelta Saline-joelle) | |||||
Valeria | (Latium koillinen) | |||||
Umbria (Regio VI) | Tuscia et Umbria | Tuscia et Umbria | (Umbria) | |||
Etruria (Regio VII) | (Toscana) | |||||
Latium et Campania (Regio I) | Campania | Campania | (Campania ja Latium) | |||
Samnium (Regio IV) | Samnium | Samnium | (Abruzzo ja Molise) | |||
Apulia et Calabria (Regio II) | Apulia et Calabria | Apulia et Calabria | (Puglia) | |||
Lucania et Bruttii (Regio III) | Lucania et Bruttii | Lucania et Bruttii | (Calabria ja Basilicata) | |||
Selitykset:
|
Lähteet
muokkaa- ↑ Italia, Regio X Pleiades. Viitattu 16.1.2023.
- ↑ a b c Smith, William: ”Italia”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Adkins, Lesley & Adkins, Roy A.: Handbook to Life in Ancient Rome, s. 117. (Updated Edition. Facts on File Library of World History) Infobase Publishing, 2004. ISBN 978-0-8160-5026-0
- ↑ Peck, Harry Thurston: Harper's dictionary of classical literature and antiquities. Harper & brothers: New York, 1896. Teoksen verkkoversio. Teoksen verkkoversio (Perseus)
- ↑ Nicholson, Oliver (toim.): The Oxford Dictionary of Late Antiquity, s. 102. Oxford University Press, 2018. ISBN 9780192562463 Teoksen verkkoversio.
- ↑ Emona (Ljubljana) Trismegistos. Viitattu 23.2.2023.
- ↑ Cooley, Alison E.: A Companion to Roman Italy, s. 205. (Blackwell Companions to the Ancient World) John Wiley & Sons, 2016. ISBN 9781118993101 Teoksen verkkoversio.
- ↑ Plinius vanhempi: Naturalis historia 3.46– (lat.)
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Regio X Venetia et Histria Wikimedia Commonsissa
- Achaea
- Aegyptus Herculia
- Aegyptus Jovia
- Aemilia et Liguria
- Africa proconsularis
- Alpes Cottiae
- Alpes maritimae
- Alpes Poeninae et Graiae
- Apulia et Calabria
- Aquitania prima
- Aquitania secunda
- Arabia
- Armenia minor
- Asia
- Baetica
- Belgica prima
- Belgica secunda
- Bithynia
- Britannia prima
- Britannia secunda
- Campania
- Cappadocia
- Caria
- Carthaginensis
- Cilicia
- Corsica
- Creta
- Cyprus
- Dacia mediterranea
- Dacia ripensis
- Dalmatia
- Dardania
- Diospontus
- Epirus nova
- Epirus vetus
- Europa
- Flaminia et Picenum
- Flavia Caesariensis
- Galatia
- Gallaecia
- Germania prima
- Germania secunda
- Haemimontus
- Hellespontus
- Insulae
- Insulae Baleares
- Isauria
- Libya inferior
- Libya superior
- Lucania et Bruttii
- Lugdunensis prima
- Lugdunensis secunda
- Lusitania
- Lycia et Pamphylia
- Lydia
- Macedonia
- Mauretania Caesariensis
- Mauretania Sitifensis
- Mauretania Tingitana
- Maxima Caesariensis
- Mesopotamia
- Moesia prima
- Moesia secunda
- Narbonensis prima
- Narbonensis secunda
- Noricum mediterraneum
- Noricum ripense
- Numidia Cirtensis
- Numidia militiana
- Novempopulana
- Osroene
- Pannonia prima
- Pannonia secunda
- Paphlagonia
- Phrygia prima
- Phrygia secunda
- Pisidia
- Pontus Polemoniacus
- Praevalitana
- Raetia prima
- Raetia secunda
- Rhodope
- Samnium
- Sardinia
- Savia
- Scythia
- Sequania
- Sicilia
- Syria Coele
- Syria Palaestina
- Syria Phoenice
- Tarraconensis
- Thebais
- Thessalia
- Thracia
- Tripolitania
- Tuscia et Umbria
- Valeria Byzacena
- Valeria
- Venetia et Histria
- Viennensis
- Achaea
- Aegyptus
- Aemilia
- Africa proconsularis
- Alpes Cottiae
- Alpes maritimae
- Alpes Poeninae et Graiae
- Apulia et Calabria
- Aquitanica prima
- Aquitanica secunda
- Arabia
- Arcadia
- Armenia prima
- Armenia secunda
- Asia
- Augustamnica
- Baetica
- Belgica prima
- Belgica secunda
- Bithynia
- Britannia prima
- Britannia secunda
- Byzacena
- Campania
- Cappadocia prima
- Cappadocia secunda
- Caria
- Carthaginensis
- Cilicia prima
- Cilicia secunda
- Corsica
- Creta
- Cyprus
- Dacia mediterranea
- Dacia ripensis
- Dalmatia
- Dardania
- Epirus nova
- Epirus vetus
- Euphratensis
- Europa
- Flaminia et Picenum annonarium
- Flavia Caesariensis
- Galatia
- Galatia salutaris
- Haemimontus
- Helenopontus
- Hellespontus
- Honorias
- Insulae
- Gallaecia
- Germania prima
- Germania secunda
- Insulae Baleares
- Isauria
- Libya inferior
- Libya superior
- Liguria
- Lucania et Bruttii
- Lugdunensis prima
- Lugdunensis secunda
- Lugdunensis tertia
- Lusitania
- Lycaonia
- Lycia
- Lydia
- Macedonia prima
- Macedonia secunda
- Mauretania Caesariensis
- Mauretania Sitifensis
- Mauretania Tingitana
- Maxima Caesariensis
- Maxima Sequanorum
- Mesopotamia
- Moesia prima
- Moesia secunda
- Narbonensis prima
- Narbonensis secunda
- Noricum mediterraneum
- Noricum ripense
- Novempopulana
- Numidia
- Osroene
- Palaestina prima
- Palaestina secunda
- Palaestina salutaris
- Pamphylia
- Pannonia prima
- Pannonia secunda
- Paphlagonia
- Phoenice prima
- Phoenice secunda
- Phrygia Pacatiana
- Phrygia salutaris
- Picenum suburbicarium
- Pisidia
- Pontus Polemoniacus
- Praevalitana
- Raetia prima
- Raetia secunda
- Rhodope
- Samnium
- Sardinia
- Savia
- Scythia
- Senonia
- Sicilia
- Syria prima
- Syria secunda
- Tarraconensis
- Thebais
- Thessalia
- Thracia
- Tripolitania
- Tuscia et Umbria
- Valentia
- Valeria (Italia)
- Valeria (Pannonia)
- Venetia et Histria
- Viennensis