Palaestina salutaris
Palaestina salutaris (lat. Provincia Palaestina salutaris) eli Palaestina tertia (Palaestina III, lat. Provincia Palaestina tertia), jossakin välissä mahdollisesti Arabia secunda (Arabia II, lat. Provincia Arabia secunda), oli myöhäisen Rooman valtakunnan provinssi, joka sijaitsi Palestiinassa nykyisten Israelin, Egyptin ja Jordanian alueilla.[1][2][3][4]
Palaestina salutaris Provincia Palaestina salutaris |
|
---|---|
Rooman provinssi | |
Valtio |
Rooman valtakunta Itä-Rooman valtakunta |
Prefektuuri | Oriens |
Diokeesi | Oriens |
Nykyinen valtio/alue | Israel, Egypti, Jordania |
Perustettu | n. 358–409 |
Hallinto | |
– hallinnollinen keskus | Petra tai Elusa |
Maantiede
muokkaaPalaestina salutariksen provinssi käsitti Negevin ja muun nykyisen Israelin eteläosan, sekä Siinain nykyisen Egyptin alueella ja Wadi Araban itäpuolen nykyisen Jordanian alueella. Provinssin pohjoispuolella sijaitsivat Palaestina priman ja Arabian provinssit ja länsipuolella Egypti ja sen Augustamnican provinssi. Etelässä provinssin alue rajautui Punaiseenmereen.[1][3]
Provinssin hallinnolliseksi keskukseksi mainitaan yleensä Petra.[2][5] Nykytutkijat ovat kuitenkin usein katsoneet, että alkuperäisenä hallinnollisena keskuksena provinssin perustamisen aikoihin olisi toiminut Elusa. Asema olisi siirtynyt Petralle sen jälkeen, kun se liitettiin provinssiin ja rakennettiin uudelleen 400-luvun puolivälissä.[2]
Kaupunkeja
muokkaaPalaestina salutariksen roomalaisaikaisia kaupunkeja olivat muun muassa (suluissa latinankielinen nimi, mikäli eri):
Historia
muokkaaPalaestina salutariksen alue oli aiemmin osa Arabian provinssia. Se liitettiin Syria Palaestinan provinssiin 200-luvun lopulla tai 300-luvulla. Jossakin vaiheessa alue saattoi myös muodostaa oman Arabia secundan provinssinsa. Alue erotettiin Syria Palaestinan provinssista Palaestina salutariksen provinssiksi mahdollisesti noin vuonna 358.[6] Viimeistään jako on ollut voimassa vuonna 409, sillä se esiintyy Codex Theodosianuksessa kyseisenä vuonna.[2] Provinssi oli osa Itä-Roomaa ja kuului Oriensin prefektuuriin ja Oriensin diokeesiin.[4]
Tärkeimmät provinsseissa tapahtuneet muutokset alueella olivat:
Rooman valtakunta | Itä-Rooma | Nykyinen alue tai valtio | |||
---|---|---|---|---|---|
Tasavallan ja keisarikauden provinssit n. vuoteen 293 saakka |
Myöhäisroomalaiset provinssit | ||||
n. vuosina 293–395[sel 1] | vuodesta 395[sel 2] | ||||
Judaea 44–135 |
Syria Palaestina | Syria Palaestina | Palaestina prima | (Palestiina) | |
Palaestina secunda | |||||
Arabia Petraea 106– |
Palaestina salutaris (Palaestina tertia) | (Siinai) | |||
Arabia | Arabia | (Jordania) | |||
Selitykset:
|
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Adkins, Lesley & Adkins, Roy A.: Handbook to Life in Ancient Rome, s. 117, 128–129. (Updated Edition. Facts on File Library of World History) Infobase Publishing, 2004. ISBN 978-0-8160-5026-0
- ↑ a b c d Dan, Yaron: Palaestina Salutaris (Tertia) and its Capital. Israel Exploration Journal, 1982, 32. vsk, nro 2/3, s. 134–137. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b Perry, Megan A.: Approximate extent of Provincia Arabia and Palaestina Tertia ResearchGate. Viitattu 1.3.2021.
- ↑ a b Peck, Harry Thurston: Harper's dictionary of classical literature and antiquities. Harper & brothers: New York, 1896. Teoksen verkkoversio. Teoksen verkkoversio (Perseus)
- ↑ Leitch, John: Handbook of the Geography and Statistics of the Church, s. 62. (Nide 1) Bosworth & Harrison, 1859. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Grant, Michael: A Guide to the Ancient World: A Dictionary of Classical Place Names, s. 55. (Specialized Dictionaries) H.W. Wilson, 1986. ISBN 9780824207427
- Achaea
- Aegyptus
- Aemilia
- Africa proconsularis
- Alpes Cottiae
- Alpes maritimae
- Alpes Poeninae et Graiae
- Apulia et Calabria
- Aquitanica prima
- Aquitanica secunda
- Arabia
- Arcadia
- Armenia prima
- Armenia secunda
- Asia
- Augustamnica
- Baetica
- Belgica prima
- Belgica secunda
- Bithynia
- Britannia prima
- Britannia secunda
- Byzacena
- Campania
- Cappadocia prima
- Cappadocia secunda
- Caria
- Carthaginensis
- Cilicia prima
- Cilicia secunda
- Corsica
- Creta
- Cyprus
- Dacia mediterranea
- Dacia ripensis
- Dalmatia
- Dardania
- Epirus nova
- Epirus vetus
- Euphratensis
- Europa
- Flaminia et Picenum annonarium
- Flavia Caesariensis
- Galatia
- Galatia salutaris
- Haemimontus
- Helenopontus
- Hellespontus
- Honorias
- Insulae
- Gallaecia
- Germania prima
- Germania secunda
- Insulae Baleares
- Isauria
- Libya inferior
- Libya superior
- Liguria
- Lucania et Bruttii
- Lugdunensis prima
- Lugdunensis secunda
- Lugdunensis tertia
- Lusitania
- Lycaonia
- Lycia
- Lydia
- Macedonia prima
- Macedonia secunda
- Mauretania Caesariensis
- Mauretania Sitifensis
- Mauretania Tingitana
- Maxima Caesariensis
- Maxima Sequanorum
- Mesopotamia
- Moesia prima
- Moesia secunda
- Narbonensis prima
- Narbonensis secunda
- Noricum mediterraneum
- Noricum ripense
- Novempopulana
- Numidia
- Osroene
- Palaestina prima
- Palaestina secunda
- Palaestina salutaris
- Pamphylia
- Pannonia prima
- Pannonia secunda
- Paphlagonia
- Phoenice prima
- Phoenice secunda
- Phrygia Pacatiana
- Phrygia salutaris
- Picenum suburbicarium
- Pisidia
- Pontus Polemoniacus
- Praevalitana
- Raetia prima
- Raetia secunda
- Rhodope
- Samnium
- Sardinia
- Savia
- Scythia
- Senonia
- Sicilia
- Syria prima
- Syria secunda
- Tarraconensis
- Thebais
- Thessalia
- Thracia
- Tripolitania
- Tuscia et Umbria
- Valentia
- Valeria (Italia)
- Valeria (Pannonia)
- Venetia et Histria
- Viennensis