Vantaan vankila
Vantaan vankila on vuonna 2002 Vantaan Itä-Hakkilassa toimintansa aloittanut tutkintavankila, jonka tehtäviä ovat tutkintavankeuden toimeenpano ja vankikuljetus. Vankilassa on 185 paikkaa,[4][5] joista noin kaksikymmentä on varattu naisille.[6] Vankilanjohtajana on 2020-luvulla toiminut Tommi Saarinen.[3]
| Vantaan vankila | |
|---|---|
 Vantaan vankila vuonna 2005. |
|
| Osoite | Siltaniitynkuja 2, 01260 Vantaa |
| Sijainti | Itä-Hakkila, Vantaa |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | vankila |
| Valmistumisvuosi | 2002 |
| Suunnittelija | Heikki Hoppania[1] |
| Rakennuttaja | Senaatti-kiinteistöt[2] |
| Urakoitsija | Skanska Etelä-Suomi Oy[2] |
| Omistaja | Senaatti-kiinteistöt[2] |
| Haltija | Rikosseuraamuslaitos[3] |
| Käyttäjä | Rikosseuraamuslaitos[3] |
| Runkorakenne | teräsbetoni |
| Kerrosluku | 5 kerrosta[2] |
| Bruttoala | 15 421 m²[2] |
| Verkkosivut | |
 |
|
Vankila on ollut valmistumisestaan lähtien ylikansoitettu ja suurimmillaan vankien määrä on ollut noin 300 vankia.[7] Vankilaan on sijoitettu Psykiatrisen vankisairaalan Vantaan yksikkö, Etelä-Suomen rikosseuraamusalueen aluekeskuksen täytäntöönpanoyksikkö ja Rikosseuraamuslaitoksen terveydenhuoltoyksikön Vantaan vankilan poliklinikka.[3][8]
Vantaan vankilan avaamisen myötä vuonna 2002 vangit siirrettiin sinne Helsingin Katajanokalla sijainneesta vanhasta Helsingin lääninvankilasta eli ”Nokalta” joka suljettiin. Tyhjäksi jääneessä vanhassa vankilassa aloitettiin suuri remontti vuonna 2006. Se saneerattiin uuteen käyttöön Hotelli Katajanokaksi, joka avattiin toukokuussa 2007.[9]
Vankilan rakentaminen
muokkaaVankilan rakensi Vantaan Itä-Hakkilaan Skanska Etelä-Suomi Oy ja rakennuttajana toimi Senaatti-kiinteistöt. Rakennustyön laajuus oli 15 421 bruttoneliömetriä ja kokonaiskustannusarvio 162 miljoonaa markkaa. Vankilan harjannostajaisia vietettiin 15. kesäkuuta 2001. Vankilan ympärillä on kuusi metriä korkeat betonimuurit, joiden molemmilla puolilla on viisi metriä korkeat teräsverkkoaidat.[2]
Vankilassa on viisi kerrosta. Ne on osastoitu 5–16-paikkaisiin osastoihin, millä parannetaan turvallisuutta ja varmistetaan esitutkinnan asianmukainen suorittaminen. Koska vankila on tutkintavakila, sillä on erityisiä vaatimuksia vankien erillään pitämisen ja turvallisuuden vuoksi.[2] Osastoista osa on suljettuja osastoja ja osa avo-osastoja. Vankilassa on muun muassa päihteettömyyteen sitoutuneiden motivoivointiosasto, alle 21-vuotiaiden nuoriso-osasto ja matkaselliosasto. Matkaselliosastolle tulee muista vankiloista vankeja oikeudenkäynteihin ja poliisin tuomia vankeja.[10]
Vankilan valmistuessa miesten osastoilla on 139 paikkaa. Sellit ovat noin kymmenen neliömerin kokoisia ja niissä on wc- ja pesutilat. Ikkunoissa on kaltereiden sijaan panssarilasit. Vankilan työ- ja toimintatilat ovat erillisessä rakennuksessa, johon kuljetaan maanalaista käytävää pitkin.[2] Vankilassa on myös kirjasto, kirkko ja kuntosali sekä kaksi työverstasta.[8] Vankilassa on useita ulkoilutiloja pihalla sekä kaksi ulkoilutilaa asuntorakennuksen katolla, erillään pitämistä silmälläpitäen.[2]
Laajennus
muokkaaRakenteilla olevan laajennusosan arvioidaan valmistuvan vuonna 2025. Laajennus mahdollistaa sen, että tutkintavangit koko Etelä-Suomen alueella keskitetään Vantaalle.[5]
Vankeinhoito ja kuntouttaminen
muokkaaVantaan vankilassa toiminnassa on tavoitteena vankien muutosmotivaation herättäminen, päihteidenkäytön vähentäminen ja vankeuteen valmentaminen. Näihin tähdätään yksiö- ja ryhmäkeskusteluilla, joita voi käydä erityisohjaajien, sosiaalityöntekijöiden, psykologin ja pastorin kanssa. Myös päihteiden käytön hallintaan on yksiö- ja ryhmäkeskusteluita sekä vihan ja väkivallan hallintaan. Liikunta- ja kuntosali sekä kirjasto ovat vankien käytössä. Vangeilla on oikeus oman uskonnon harjoittamiseen. Vankilassa järjestetään kristillisiä tilaisuuksia ja islamilaisia perjantairukouksia.[11]
Työtoiminta
muokkaaTutkintavankilassa ei vankien tarvitse tehdä töitä, mutta monet vangit tekevät jotta saisivat ajan kulumaan.[10] Työtoimintatehtäviä ovat muun muassa ”putsarin” työ omalla selliosastolla, keittiö- ja taloushuoltotyöt tai kirjastossa.[11]
Päihdekuntoutus
muokkaaMotivointiosasto eli MoTo on päihteettömyyttä motivoiva osasto.[8][10] Osastolla järjestetään vangeille toimintaa, jonka tarkoituksena on motivoida muutokseen. Muissa vankiloissa järjestetään pidempikestoisia ryhmämuotoisia ohjelmia.[12] Osastolla on päihdetyötä tekeviä erityisohjaajia jotka järjestävät ryhmiä ja tekevät yksilöpäihdetyötä sekä antavat tietoa päihdekuntoutukseen liittyvissä asioissa.[8]
Arvioiden mukaan 8–9 vangilla kymmenestä on päihderiippuvuus.[13][12] Päihteiden käyttö myös altistaa rikoksille. Usein vangilla ei ole vain päihdeongelmaa, vaan se on osa moninaista ongemavyyhtiä, jossa on mukana arjessa selviytymisen ongelmia, kuten koulutuksen ja työkokemuksen puute sekä psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia.[12]
Mielenterveyden hoito ja kuntouttaminen
muokkaaPsykiatrisessa vankisairaalassa Vantaalla on 14 paikkaa ja hoitojaksoja on noin 140 vuodessa.[14] Siellä tehdään ADHD -diagnooseja, mielentilatutkimuksia, vaarallisuus- ja väkivaltariskiarvioita, opioidikorvaushoitojen aloituksia sekä seksuaalirikollisten lääkehoidon arviointijaksoja.[15]
Vankilan psykiatrinen sairaala on monille ensimmäinen paikka, jossa psykiatriset oireet havaitaan, diagnosoidaan ja hoidetaan. Keskimääräinen hoitoaika on noin kuukausi. Se rajoittaa tarjottavia hoitojavaihtoehtoja ja useimmiten vain akuutteihin tapauksiin voidaan tarjota hoitoa.[16] Minkä johdosta potilaat tulevat ja menevät, heidän hoitojaksonsa ova lyhyitä eikä heidän hoitoonsa ei pystytä keskittymään.[17] Kun potilaat kotiutetaan sairaalasta he palaavat ”normaaliväestön” pariin joko vankilaan josta ovat sairaalaan saapuneet tai heidät vapautetaan.[16]
Monissakaan suomalaisissa vankiloissa ei ole psykiatria. Psykologi sen sijaan on kuitenkin useimmissa, joten heillä on suuri rooli vankien mielenterveysongelmien tunnistamisessa, lähettämisessä psykiatriseen sairaalaan sekä sairaalan jälkeen jälkihoidossa.[16]
Psykiatrisen sairaalan ylilääkäri Alo Jüriloo on ollut huolissaan psykoottisten vankien määrän kasvusta. Vuonna 2005 psykoosidiagnoosi todettiin 19 vangilla, ja vuoteen 2016 mennessä määrä oli noussut 185:een. Monilla potilailla on kaksoisdiagnoosi. Vaikka esimerkiksi skitsofreenikoista vain pieni osa on väkivaltaisia ja heillä on seitsemänkertainen riski syyllistyä rikokseen, alkoholin käyttö nostaa riskin 25-kertaiseksi. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavilla riski saattaa olla suurempikin.[18]
Vakavasti mielisairaiden sairaalapaikkoja oli aiemmin 20 000, mutta sittemmin määrä on pudotettu 3 500:aan. Alo Jüriloon mukaan avohoito ei pysty tukemaan potilaita, joilla on vakava mielenterveyshäiriö, ja he päätyvät vankilaan.[18]
Vankien määrä
muokkaaVankila on ollut valmistumisestaan lähtien ylikansoitettu ja suurimmillaan vankien määrä on ollut noin 300 vankia.[7] Vuonna 2017 vankipaikkoja oli 185.[4] Vuonna 2018 keskimääräinen vankiluku oli 201.[3] Noin kaksikymmentä vankilan paikoista on varattu naisvangeille.[6] Vantaan vankilassa on eniten ulkomaalaisia vankeja Suomen vankiloista. Vuoden 2019 alussa vankilassa oli 82 ulkomaalaista tutkintavankia ja seitsemän vankeusvankia eli noin puolet vankimäärästä.[19]
Vuonna 2017 Eduskunnan oikeusasiamies teki vankilaan tarkastuksen ja totesi vankien määräksi 187, joka oli liian suuri. Edellisellä tarkastuksella kuusi vuotta aiemmin vankeja oli kuitenkin ollut samoissa tiloissa 270.[4]
Yhtenä keinona tilanahtauden helpottamiseksi ehdotettiin psykiatrisen osaston lopettamista ja sen muuttamista selleiksi. Se olisi kuitenkin tuonut vain 25 paikkaa lisää, eikä ratkaisua pidetty hyvänä, koska tutkimuksen mukaan mielenterveysongelmat vangeilla ovat lisääntyneet. Psykiatrisen osaston ylilääkäri Alo Jüriloo arvioi, että 8–9 vangilla kymmenestä on jokin diagnoosi, yleensä päihderiippuvuus.[7]
Vuonna 2025 valmistuva laajennusosa kasvattaa vankipaikkojen määrän yhteensä 345:een.[5]
Vankilapaot
muokkaaEnsimmäinen onnistunut pako
muokkaaEnsimmäinen onnistunut pako tapahtui karkauspäivänä 29. helmikuuta 2008[20], jolloin virolainen auto- ja mökkivarkauksista epäilty Martin Vaiksaar kiipesi lakanasta tehdyllä köydellä muurin yli ulkoilun aikana. Vartijat kuittasivat lauenneen hälytyksen virheenä ja huomasivat vangin puuttuneen vasta seuraavana päivänä. Vankilan johto selitti tapausta lehdistölle henkilökunnan vähäisyydellä ja vuorossa olleiden vartijoiden arviolla siitä, että puuttumiselle olisi ollut jokin pätevä syy.[21][22]
Vaiksaar ehti paeta Viroon, missä hän vietti vajaan viikon. Hän antoi oma-aloitteisesti haastattelun Eesti Televisioonin Pealtnägija-ohjelmalle, kertoen pakonsa syyt ja tekotavan. Haastattelussa hän ihmetteli, miksi poliisi ei ollut ottanut häntä kiinni ja valitti muun muassa Vantaan vankilan ruoan laadusta.[23][24]
6. maaliskuuta 2008 iltana Viron poliisi otti Vaiksaaren kiinni Paidessa eurooppalaisen pidätysmääräyksen nojalla. Tuntia aiemmin Vaiksaar oli käynyt ETV:n kameraryhmän kanssa Paiden poliisiasemalla ilmoittautumassa omana itsenään "kadonneen lompakon löytäjänä", kävellen poliisiasemalta vielä ulos.[25][26]
Toinen onnistunut pako
muokkaaToisen onnistuneen pako tapahtui 26. elokuuta 2012.[27][28] Poliisi tiedotti noin kuukautta myöhemmin, syyskuussa 2012, saaneensa virolaisen vankikarkurin kiinni kotoaan Espoosta.[29]
Pakoyritykset
muokkaaKolme 17–18-vuotiasta nuorta vankia yritti paeta 14. huhtikuuta 2007 lyötyään vartijaa päähän astalolla, aiheuttaen vakavia muttei hengenvaarallisia vammoja. Vangit saivat käsiinsä avaimet, mutta vartija pystyi tekemään hälytyksen. Kiinniotonhetken vastarinnalla vangit aiheuttivat vammoja toisellekin vartijalle. Varotoimenpiteenä vankila suljettiin hetkellisesti täysin ja kaikki tapaamiset peruttiin.[6]
Lähteet
muokkaa- ↑ Ojansivu, Merja: Vantaalle huipputurvallinen ja valoisa tutkintavankila Helsingin Sanomat. 16.6.2001. Viitattu 5.4.2020.
- ↑ a b c d e f g h i Lehdistötiedote: Vantaan vankila harjakorkeudessaan – Oikeusministeriön vankeinhoito-osasto tiedottaa Skanska. 15.6.2001. Arkistoitu 5.4.2020. Viitattu 5.4.2020.
- ↑ a b c d e Vantaan vankila 11.3.2020. Rikosseuraamuslaitos – RISE. Viitattu 5.4.2020.
- ↑ a b c Massinen, Tuomas: Vantaan vankilassa on yhä liikaa vankeja – tiloissa laaja tarkastus Vantaan Sanomat. 5.12.2017. Viitattu 5.4.2020.
- ↑ a b c Vangit eivät mahdu enää vankilaan Etelä-Suomessa – Vantaan vankilan paikkamäärä liki 2-kertaistuu 345:een Vantaan Sanomat. 30.3.2022. Viitattu 1.4.2022.
- ↑ a b c Vartijaa lyöneet vangit taltutettiin voimakeinoin Ilta-Sanomat. 16.4.2007. Viitattu 5.4.2020.
- ↑ a b c Sinervä, Jukka: Vantaan vankila kärsii ahtaudesta Yle Uutiset. 5.2.2015. Viitattu 5.4.2020.
- ↑ a b c d Rikosseuraamuslaitos tiedote: Vantaan vankila kymmenen vuotta Suomen tietotoimisto – STT. 26.4.2012. Viitattu 5.4.2020.
- ↑ Historiamme Hotelli Katajanokka. Viitattu 5.4.2020.
- ↑ a b c Malaanvuo, Noora: Lukkojen takana – Vanginvartijan työpäivä on hyvä, kun ei tapahdu mitään poikkeavaa Kirkko & Kaupunki. 14.01.2014. Viitattu 5.4.2020.
- ↑ a b Tapaajan opas, Vantaan vankila Rikosseuraamuslaitos – RISE. 11.4.2018. Arkistoitu 6.4.2020. Viitattu 5.4.2020.
- ↑ a b c Kuntouttava toiminta – Päihdetyö Rikosseuraamuslaitos – RISE. 26.2.2020. Arkistoitu 6.4.2020. Viitattu 5.4.2020.
- ↑ Tamminen, Eeva: Päihteet, mielenterveys ja vankeus Kriminaalihuollon tukisäätiö. 28.3.2018. Arkistoitu 6.4.2020. Viitattu 5.4.2020.
- ↑ Lauerma, Hannu & Määttä, Usko: Historian hämäristä Turun Saramäkeen ja Vantaalle - Psykiatrinen vankisairaala täyttää 100 vuotta Rikosseuraamuslaitos – RISE. 28.9.2011, päivitetty 26.7.2013. Arkistoitu 6.4.2020. Viitattu 5.4.2020.
- ↑ Psykiatrinen vankisairaala Vankiterveydenhuollon yksikkö. Viitattu 5.4.2020.
- ↑ a b c Äikäs, Rose-Marie & Suom. Kostiainen, Riikka: Vankien psykiatrinen hoito Suomessa ja Yhdysvalloissa. Haaste – Asiantuntevasti rikoksentorjunnasta ja kriminaalipolitiikasta, 10.6.2005, nro 2. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 5.4.2020. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Richt, Jyrki: Mielisairaiden vankien määrä moninkertaistunut – "Meillä on skitsofreniapotilaita, joiden oikea paikka ei ole vankila" Yle Uutiset. 18.1.2017. Viitattu 5.4.2020.
- ↑ a b Kostiainen, Riikka: Vakavasti mielisairaat eivät kuulu vankilaan. Haaste – Asiantuntevasti rikoksentorjunnasta ja kriminaalipolitiikasta, 8.6.2018, nro 2. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 5.4.2020. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Rikosseuraamuslaitoksen toiminta- ja asiakasprosessien tulevaisuus, s. 30. Helsinki: Oikeusministeriö, 2019. ISBN 978-952-259-752-6 Teoksen verkkoversio (viitattu 5.4.2020).
- ↑ YLE Poliisi-tv | yle.fi | Arkistoitu vintti.yle.fi. Viitattu 2.9.2024.
- ↑ Vanki pakeni Vantaan vankilasta www.iltalehti.fi. Viitattu 2.9.2024.
- ↑ Päivi Punkka-Hänninen: Vangin pako Vantaan vankilasta huomattiin seuraavana päivänä Helsingin Sanomat. 2.3.2008. Viitattu 2.9.2024.
- ↑ Kuulus vanglapõgenik võttis "Pealtnägijaga" ise ühendust Eesti Ekspress. Viitattu 2.9.2024. (eesti)
- ↑ «Pealtnägija»: Vantaa vanglapõgenik häbistas kahe riigi võime Postimees. 12.3.2008. Viitattu 2.9.2024. (eesti)
- ↑ Eesti politsei end Soome vanglapõgeniku otsimisega ei vaevanud www.ohtuleht.ee. Viitattu 2.9.2024. (eesti)
- ↑ Vantaan vanki pakeni tylsyyttään Uusi Suomi. 24.9.2008. Viitattu 5.4.2020.
- ↑ Harvinainen pako Vantaan vankilasta Ilta-Sanomat, is.fi. 26.8.2012. Viitattu 25.9.2021.
- ↑ Kaisa Talola: Vantaan vankilan valvontakamera oli rikki vangin paetessa Iltalehti, iltalehti.fi. 28.8.2012. Viitattu 25.9.2021.
- ↑ Vantaan vankikarkuri löytyi kotoaan Yle Uutiset. 24.9.2012. Viitattu 2.9.2024.
Viittausvirhe: <ref>-elementin nimeä ”Vintti.Vantaan.vankilapako”, johon viitataan elementissä <references> ei käytetä edeltävässä tekstissä.
Aiheesta muualla
muokkaa- Miten saan vankilassa apua päihteettömyyteen? Kriminaalihuollon tukisäätiö. Viitattu 5.4.2020.
- Ajo, Linda & Ojala, Petri: Vantaan vankilan nuorten osaston toimintamahdollisuuksien kehittäminen. (Opinnäytetyö) Laurea-ammattikorkeakoulu, 2018. Teoksen verkkoversio (viitattu 5.4.2020).
- Lamminen, Soili: Huume- ja päihdehoito Suomen vankiloissa. Haaste – Asiantuntevasti rikoksentorjunnasta ja kriminaalipolitiikasta, 5.12.2019, nro 4. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 5.4.2020. (Arkistoitu – Internet Archive)