Quebec
Quebec (ransk. Québec) on Kanadan pinta-alaltaan suurin (1 542 056 km²) ja väkiluvultaan toiseksi suurin (8 164 361, 2016) provinssi.[1] Quebec sijaitsee Itä-Kanadassa rajanaapureinaan Ontario ja Hudsoninlahti lännessä, Kanadan Atlantin rannikon neljä provinssia idässä ja Yhdysvallat etelässä. Quebecin pääkaupunki on Quebec (ransk. Ville de Québec, engl. Quebec City) ja suurin kaupunki Montreal (ransk. Montréal). Montrealin metropolialueella asui vuonna 2011 yli 3,8 miljoonaa asukasta, eli lähes 50 % Québecin kokonaisväestöstä.[2]
| Quebec Québec |
|||
|---|---|---|---|
|
|||
|
|||
|
|
|||
 |
|||
|
|
|||
| Viralliset kielet | ranska | ||
|
|
|||
| Pääkaupunki | Quebec | ||
|
|
|||
| Suurin kaupunki | Montreal | ||
|
|
|||
| Varakuvernööri | J. Michel Doyon | ||
|
|
|||
| Pääministeri | François Legault (CAQ) | ||
|
|
|||
| Edustus parlamentissa | |||
| – alahuone | 78 | ||
| – senaatti | 24 | ||
|
|
|||
| Pinta-ala | sijalla 2. | ||
| – yhteensä | 1 542 056 km² | ||
| – maapinta-ala | 1 365 128 km² | ||
| – vesipinta-ala | 176 928 km² (11,5 %) | ||
|
|
|||
| Väkiluku | sijalla 2. | ||
| – yhteensä (2016) | 8 164 361 | ||
| – väestötiheys | 5,98 /km² | ||
|
|
|||
| Osaksi liittovaltiota | |||
| – päivämäärä | 1. heinäkuuta 1867 | ||
| – järjestyksessä | 1. | ||
|
|
|||
| Aikavyöhyke | UTC-5 | ||
|
|
|||
| Lyhenteet | |||
| – postitunnus | QC | ||
| – aluetunnus | CA-QC | ||
| – postiosoitteen etuliite | G, H, J | ||
|
|
|||
| www.gouv.qc.ca | |||
Aluetta sävyttää voimakas kanadanranskalainen kulttuuri, ja noin 80 prosenttia provinssin väestöstä puhuu ranskaa äidinkielenään.[3] Quebec on myös ranskalaisen Amerikan kulttuurin keskusalue.
Kulttuuri
muokkaaQuebecin kanadanranskalainen kulttuuri on perua Uuden Ranskan siirtomaan ajalta 1600- ja 1700-luvuilla. Alueen väestöstä 82 prosenttia puhuu äidinkielenään ranskaa, joten ranskalaisuudella on vahva vaikutus alueella. Tämä on näkynyt muun muassa pyrkimyksinä erota muusta Kanadasta. 1960-luvulla terroristiryhmä Quebecin vapautusarmeija ajoi tätä vuosikymmenen pituisella terrorikampanjalla. Quebecin itsenäisyydestä järjestettiin ensimmäisen kerran kansanäänestys 1980. Toinen eroamisesta järjestetty kansanäänestys 30. lokakuuta 1995 hylkäsi eroamisen Kanadasta pienellä erolla (50,6 % ei, 49,4 % kyllä).
27. marraskuuta 2006 Kanadan parlamentti hyväksyi lain, joka määrittelee québeciläiset omaksi kansakunnaksi Kanadan sisällä.
Inuiteille (eskimot) on perustettu Quebecin pohjoisosaan kolmasosan provinssin pinta-alasta kattava itsehallintoalue Nunavik (vrt. Nunavut). Nunavik kuuluu edelleen Quebeciin, eli se ei ole itsenäinen provinssi eikä territorio.
Hallinto
muokkaaQuebec on provinssi, mikä tarkoittaa että sillä on laaja itsehallinto. Provinsseilla on oma verotus ja lainsäädäntö, sillä ne huolehtivat itse muun muassa järjestyksestä, paikallisesta infastruktuurista, luonnonvarojen käytöstä, koulutuksesta ja terveydenhuollosta. Provinsseilla on omat perustuslait, jotka eivät kuitenkaan saa olla ristiriidassa liittovaltion perustuslain kanssa. Sama koskee muuta lainsäädäntöä.[4]
Kruunun edustaja ja provinssin päämies on varakuvernööri, jonka nimeään viideksi vuodeksi kerrallaan Kanadan kenraalikuvernööri konsultoituaan Kanadan pääministeriä.[5] Quebecillä on 24 edustajaa maan parlamenttiin senaatissa ja 78 edustajaa edustajainhuoneessa.[6]
Provinssin lait säätää Quebecin parlamentti (ranskaksi Assemblée nationale du Québec). Yksikamarisen parlamentin 125 jäsentä valitaan vaaleilla neljän viiden vuoden välein. Vaalit voittaneen puolueen johtajasta tulee Quebecin pääministeri, ja hän valitsee hallituksen.[7] Varakuvernöörin tehtävä on vahvistaa parlamentin lait ja säädökset sekä edustaa Quebecia provinssin ulkopuolella.[5]
Quebecissä on kolme tuomioistuinta, jotka ovat Quebecin tuomioistuin (Cour du Québec), ylioikeus (Cour Supérieure) ja vetoomustuomioistuin (Cour d'appel).[8] Näiden tuomioistuinten yläpuolella on vielä liittovaltion korkein oikeus.[9]
Quebec on jaettu seitsemääntoista hallinnolliseen alueeseen. Alueet on jaettu 86:een aluekuntaan ja kahdeksaantoista aluekuntaa vastaavaan alueeseen. Näiden rinnalla Quebecissä toimii myös kaksi metropolihallintoa. Paikallistasolla alin hallinnollinen jako on kuntajako, joka jakaa aluekunnat 1 111 kuntaan.[10]
Itsenäisyyspyrkimykset
muokkaaQuebecissä on ollut itsenäisyyspyrkimyksiä, sillä provinssin asukkaista suurin osa puhuu ranskaa ja on katolilaisia. Kun itsenäisyysäänestys järjestettiin 1980, itsenäisyyttä vastusti 58 prosenttia äänestäneistä. Lokakuussa 1995 järjestetyssä kansanäänestyksessä yhtenäisyyttä kannatti 50,6 prosenttia ja itsenäisyyttä 49,4 prosenttia. Äänimäärässä ero oli 53 000. Äänestysprosentti oli 93,5.[11]
Lähteet
muokkaa- ↑ Population and dwelling counts, for Canada, provinces and territories, 2016 and 2011 censuses Statistics Canada. 8.2.2017. Viitattu 26.7.2018.
- ↑ Census Profile. Statistics Canada
- ↑ Population of French mother tongue, Canada, provinces, territories and Canada less Quebec, 1996 to 2006
- ↑ Powers of the National and Provincial Governments Parliament of Canada. Arkistoitu 30.10.2014. Viitattu 27.10.2014. (englanniksi)
- ↑ a b Roles and Functions Lieutenant Governor of Québec. Arkistoitu 11.8.2014. Viitattu 27.10.2014. (englanniksi)
- ↑ House of Commons Seat Allocation by Province Elections Canada. Viitattu 26.7.2018. (englanniksi)
- ↑ The ABC of the National Assembly Assemblée nationale du Québec. Viitattu 27.10.2014. (englanniksi)
- ↑ The Courts of Québec tribunaux.qc.ca. Arkistoitu 27.10.2014. Viitattu 27.10.2014. (englanniksi)
- ↑ Legal System 2020. The Canada Guide. Viitattu 11.3.2020. (englanniksi)
- ↑ L’organisation municipale et régionale au Québec en 2013 Québec. Arkistoitu 10.11.2014. Viitattu 29.7.2014. (ranskaksi)
- ↑ Quebec säilyi Kanadan yhteydessä. Mitä Missä Milloin 1997 s. 7. Otava 1996 ISBN 951-1-14219-4
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Quebec Wikimedia Commonsissa
- Québecin provinssin sivut (Arkistoitu – Internet Archive)
