Podporožje
Podporožje[1] (ven. Подпоро́жье, suomeksi myös Koskenala[2]) on kaupunki ja Podporožjen piirin hallinnollinen keskus Leningradin alueella Venäjällä. Se sijaitsee Syvärin keskijuoksulla 276 kilometriä Pietarista koilliseen.[3] Kaupungissa on 16 200 ja Podporožjen kunnassa 16 400 asukasta (vuonna 2022)[4].
| Podporožje Подпорожье |
|
|---|---|
 Ylä-Syvärin voimalaitos. |
|
 lippu |
 vaakuna |
  Podporožje |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Venäjä |
| Federaatiosubjekti | Leningradin alue |
| Piiri | Podporožjen piiri |
| Hallinto | |
| – Asutustyyppi | kaupunki |
| – Hallinnon tyyppi | kaupunkikunta |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 2 055,65 km² |
| Väkiluku (2022) | 16 400 |
Maantiede ja asutus
muokkaaPodporožjen kaupunkikunnan pinta-ala on 2 055,65 neliökilometriä. Se rajoittuu lännessä Podporožjen piirin Nikolskin ja Vaaženin kaupunkikuntiin, idässä Voznesenjen kaupunkikuntaan, etelässä Vinnitsyn maalaiskuntaan ja Leningradin alueen Lotinapellon piiriin sekä pohjoisessa Karjalan tasavaltaan.[3] Pinta-alasta 90 % on metsää, 4,7 % vesistöjä, 2,7 % maatalousmaata ja 1,9 % asuinaluetta[5]. Jokia ovat Syvärin lisäksi Iivina (ven. Ivina) ja Jandeba ja järviä Bolšoje Kangozero, Kimozero, Konetskoje, Ladvozero, Perttijärvi (Pertozero), Pidmozero, Rehkozero, Urozero ja Vonozero. Ylä-Syvärin voimalaitoksen pato muodostaa Iivinan tulva-alueen.[6] Hyötykaivannaisia ovat hiekka, sora, savi ja turve[7].
Kaupungin lisäksi kuntaan kuuluu 12 kylää ja asutusta: Hevronjino, Homorovitsa (ven. Gomorovitši), Jandeba, Kezorutšei, Mätysova, Perttijärvi (Pertozero), Pitma (Pidma), Plotitšno, Posad, Šelmenitša (ven. Šemenitši), Tokari ja Volnavolok. Niistä ainoastaan Šelmenitšassa on yli sata asukasta.[8] Kunnan asukasmäärä pienenee ja väestö ikääntyy[9].
Historia
muokkaaPaikkakunta on syntynyt 1700-luvulla, kun Pietari Suuri siirsi Mstajoen talonpoikia Syvärin koskille hoitamaan laivaliikennettä. Koskien lähellä sijainneita Sigovetsin ja Medvedetsin kyliä alettiin 1800-luvun lopulla kutsua Podporožjeksi.[10] Vuonna 1927 perustettiin Podporožjen piiri[11].
1930-luvulla ryhdyttiin rakentamaan vankityövoimalla Syvärin voimalaitoksia[10]. Vuonna 1937 perustettiin Podporožjen taajama[11]. Jatkosodan aikana alue oli suomalaisten miehittämä[12]. Ylä-Syvärin voimalaitos valmistui vuonna 1953, ja vuonna 1956 taajama sai kaupungin statuksen[11].
Liikenne, talous ja palvelut
muokkaaPodporožjen kautta kulkevat Lotinapellon ja Vytegran välinen maantie A215, Muurmannin rata ja Volgan–Itämeren vesitie[13]. Kaupungista on linja-autoyhteydet Nikolskiin, Vaaženiin, Vinnitsyyn, Voznesenjeen, Lotinapeltoon, Pietariin ja Vytegraan[14]. Rautatiellä on Podporožjen, Jandeban ja Tokarin asemat. Syvärillä on Ylä-Syvärin sulku ja Ylä-Manderin (ven. Verhnije Mandrogi) matkustajalaituri.[15]
Kunnan pääelinkeino on teollisuus. Tärkeimmät yritykset ovat teräsbetonirakennetehdas, Metsä Forestin puunhankintayhtiö, konepaja, ompelimo ja vesivoimalaitos. Maataloutta edustavat yksityistilat ja puutarhaviljelmät. Lisäksi harjoitetaan kalankasvatusta.[16]
Julkisiin palveluihin kuuluvat lastentarhat, keskikoulut, lasten taidekoulu ja harrastuskeskus, kulttuuri- ja vapaa-ajankeskus, piirin keskuskirjasto ja lastenkirjasto, piirisairaala ja palvelukeskus[17].
Kaupunkikuva ja matkailu
muokkaaPodporožjen kaupunki sijaitsee pääosin Syvärin etelärannalla. Se koostuu useasta entisten kylien paikalle nousseesta lähiöstä, joiden nimiä ovat Pogra, Nižni gorodok, Svjatuha ja Valdoma. Keskusta on rakennettu voimalaitoksen lähelle 1930-luvulta lähtien. Sen etelä- ja länsipuolella sijaitsevat 1960–1990-lukujen kerrostaloalueet. Syvärin pohjoisrannalla on Olhovetsin pientaloalue. Teollisuusalueet sijaitsevat voimalaitoksen luona idässä ja Syvärin mutkassa luoteessa.[18]
Kunnan matkailupotentiaali perustuu seudun puhtaaseen luontoon, vesistöihin ja metsästysmahdollisuuksiin[19]. Kulttuuriperintökohteita ovat Homorovitsan ja Pitman kirkot, Posadin (entisen Rozmegan) tsasouna ja Ylä-Syvärin voimalaitos[20]. Entisessä Ylä-Manderin kylässä toimii risteilyaluksia palveleva matkailukeskus. Kunnassa on majoituspalveluja, matkailutoimisto ja kotiseutumuseo.[21]
Lähteet
muokkaa- Izmenenija v Generalnyi plan munitsipalnogo obrazovanija Podporožskoje gorodskoje poselenije. Materialy po obosnovaniju. Tom 2: Pojasnitelnaja zapiska Podporožski munitsipalnyi raion. Arkistoitu 9.12.2022. Viitattu 12.5.2022.
Viitteet
muokkaa- ↑ Venäjän federaation paikannimiä, s. 188. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2 Teoksen verkkoversio.
- ↑ Eesti Keele Instituudi kohanimeandmebaas Eesti keelen instituut. Viitattu 12.5.2022.
- ↑ a b Izmenenija, s. 53.
- ↑ Tšislennost postojannogo naselenija Rossijskoi Federatsii po munitsipalnym obrazovanijam na 1 janvarja 2022 goda Rosstat. Arkistoitu 11.6.2022. Viitattu 12.5.2022.
- ↑ Izmenenija, s. 61.
- ↑ Izmenenija, s. 27–28, 65.
- ↑ Izmenenija, s. 38–39.
- ↑ Izmenenija, s. 18.
- ↑ Izmenenija, s. 84–90.
- ↑ a b Izmenenija, s. 19.
- ↑ a b c Istorija Podporožski munitsipalnyi raion. Viitattu 12.5.2022.
- ↑ Izmenenija, s. 19–21.
- ↑ Izmenenija, s. 53–55.
- ↑ Izmenenija, s. 132–133.
- ↑ Izmenenija, s. 128.
- ↑ Izmenenija, s. 114–118.
- ↑ Izmenenija, s. 92–107.
- ↑ Izmenenija, s. 56–58.
- ↑ Izmenenija, s. 120–121.
- ↑ Izmenenija, s. 80–83.
- ↑ Izmenenija, s. 121–123.
Aiheesta muualla
muokkaa- Podporožjen piirin sivusto (venäjäksi)
- Piirilehti Svirskije ogni (venäjäksi)