Peter Collins

Peter John Collins (6. marraskuuta 1931 Kidderminster, Englanti, Iso-Britannia – 3. elokuuta 1958 Bonn, Nordrhein-Westfalen, Saksa) oli brittiläinen kilpa-autoilija ja Formula 1 -kuljettaja.

Peter Collins
Henkilötiedot
Koko nimi	Peter John Collins
Syntynyt	6. marraskuuta 1931 Kidderminster, Englanti, Iso-Britannia
Kuollut	3. elokuuta 1958 (26 vuotta) Bonn, Nordrhein-Westfalen, Saksa
Kansalaisuus	Yhdistynyt kuningaskunta
Formula 1 -ura
Aktiivivuodet	1952-1958
Talli(t)	HWM, Vanwall, Maserati, Ferrari
Kilpailuja	35 (32 starttia)
Maailman­mestaruuksia	0
Voittoja	3
Palkintosijoja	9
Paalupaikkoja	0
Nopeimpia kierroksia	0
MM-pisteitä	47
Ensimmäinen kilpailu	Sveitsin Grand Prix 1952
Ensimmäinen voitto	Belgian Grand Prix 1956
Viimeinen voitto	Britannian Grand Prix 1958
Viimeinen kilpailu	Saksan Grand Prix 1958
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Ura

Collins aloitti F1-uransa 1952, mutta kilpailukyvyttömällä kalustolla ilman menestystä. Hän alkoi voittaa kisoja päästyään Ferrarin rattiin kaudella 1956. Hän saavutti kaikkiaan kolme GP-voittoa ja yhdeksän muuta palkintosijaa sekä 47 MM-pistettä.

Lähimpänä maailmanmestaruutta Collins oli kaudella 1956. Viimeisessä, ratkaisevassa Italian GP:ssä Collinsin tallitoverin Juan Manuel Fangion Ferrari hajosi jo kisan alkuvaiheessa. Collins luovutti oman autonsa Fangion käyttöön, mikä 1950-luvun sääntöjen mukaan oli mahdollista. Fangio ajoi Stirling Mossin jälkeen toiseksi, ja Fangio sekä Collins saivat kumpikin puolet pisteistä, jotka jaettiin kakkossijasta. Näiden pisteiden turvin Fangio nousi maailmanmestariksi täpärästi ohi Mossin. Jos Collins ei olisi antanut autoaan Fangiolle, hänestä olisi tullut maailmanmestari yhden pisteen marginaalilla, nyt hän jäi kolmanneksi. Hänestä olisi tullut siihen aikaan nuorin maailmanmestari vain 24-vuotiaana.

Collins ajoi 43 MM-sarjan ulkopuolista kilpailua, joista voitti neljä.

Kuolema

Collinsia pidettiin etukäteen vahvana ehdokkaana vuoden 1958 maailmanmestariksi, mutta hän sai surmansa ajettuaan rajusti ulos Nürburgringin GP:ssä, Vanwallia kuljettanutta Tony Brooksia vastaan kilpaillessaan. Hän olisi tuskin yltänyt mestaruuteen ilman kohtalokasta onnettomuuttakaan, sillä Mike Hawthorn, joka lopulta ajoi maailmanmestariksi, ja Stirling Moss hallitsivat kautta vahvoin ottein.

Collinsin kuolemaan johtanut onnettomuus tapahtui oikealle kaartuvassa mutkassa. Hänen autonsa syöksyi radan vasemmalle puolelle ja kulki kahdella pyörällä ojassa pitkän matkaa. Auto palasi takaisin radalle pyörien useita kertoja ympäri pudoten lopulta täysin romuttuneena radalle. Collins viskautui ilmalennon aikana ulos autostaan, pää edellä puuta vasten.

Collins vietiin ensiavun jälkeen Adenaun sairaalaan, josta hänet kuljetettiin helikopterilla Bonnin yliopiston sairaalaan. Hän oli saanut kallonmurtuman ja aivot olivat pahasti vioittuneet. Parhaat aivospesialistit yrittivät pelastaa Collinsin hengen, mutta hän kuoli samana päivänä.

Autot, pisteet, sijoitukset

• 1952 (HWM): 0 MM-pistettä, sijoitus MM-sarjassa –
• 1953 (HWM): 0 pistettä, sijoitus –
• 1954 (Vanwall): 0 pistettä, sijoitus –
• 1955 (Maserati): 0 pistettä, sijoitus –
• 1956 (Ferrari): 25 pistettä, sijoitus 3:s
• 1957 (Ferrari): 8 pistettä, sijoitus 7:s
• 1958 (Ferrari): 14 pistettä, sijoitus 5:s

Lähteet

• Helsingin Sanomat 4.8.1958 (kuolema)

Aiheesta muualla

• Grand Prix Racing / Collins (englanniksi)
• Stats F1 / Collins (ranskaksi)