Wikipedia

Pöytyä

kunta Varsinais-Suomen maakunnassa

Pöytyä (ruots. Pöytis) on Suomen kunta, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu 8 024 ihmistä[2], ja sen pinta-ala on 773,55 km², josta 23,60 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 10,7 asukasta/km².

Pöytyä

vaakuna

sijainti

Kunnantalo Riihikoskella.
Kunnantalo Riihikoskella.
Sijainti 60°43′11″N, 022°36′13″E
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Loimaan seutukunta
Kuntanumero 636
Hallinnollinen keskus Kyrö (2005–)
Riihikoski
Perustettu –
Kuntaliitokset Karinainen (2005)
Yläne (2009)
Kokonaispinta-ala 773,55 km²
149:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 749,95 km²
– sisävesi 23,60 km²
Väkiluku 8 024
118:nneksi suurin 31.10.2024 [2]
– väestötiheys 10,70 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 17,5 %
– 15–64-v. 56,9 %
– yli 64-v. 25,6 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 94,1 %
– ruotsinkielisiä 0,6 %
– muut 5,2 %
Kunnallisvero 8,60 %
181:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Mika Joki[6]
Kunnanvaltuusto 35 paikkaa
  2021–2025[7]
 • Kesk.
 • Kok.
 • PS
 • SDP
 • Vas.
 • Vihr.
 • KD
12
11
6
3
1
1
1
www.poytya.fi

Pöytyä ja Karinaisten kunta yhdistyivät vuoden 2005 alussa, ja Yläne liittyi Pöytyän kuntaan vuonna 2009. Ennen kuntaliitoksia vuonna 2001 Pöytyän kunnan maapinta-ala oli 316,5 neliökilometriä ja siellä oli 3 733 asukasta.[8]

Pöytyän naapurikunnat ovat Aura, Eura, Koski Tl, Lieto, Loimaa, Marttila, Mynämäki, Oripää ja Säkylä. Kuhankuonon rajakivellä yhden rajapisteen naapurikuntia ovat lisäksi Masku, Nousiainen, Rusko ja Turku. Entisiä naapurikuntia ovat Loimaan kaupunkiin vuonna 2005 liitetty Loimaan kunta ja Turkuun vuonna 1973 liitetty Paattinen.

Liikenne

muokkaa

Pöytyän kautta kulkevat Turun ja Tampereen välinen valtatie 9, Auran ja Huittisten välinen kantatie 41 sekä Liedon ja Euran välinen Seututie 204. Kunnan kautta kulkee myös Turku–Toijala-rata, mutta junat eivät enää pysähdy lopetetuilla Kyrön rautatieasemalla ja Kumilan seisakkeella. Lähin lentoasema on Turussa.

Etäisyyksiä Pöytyältä

muokkaa

Maantiede

muokkaa

Vanha Pöytyän alue sijaitsee Aurajoen yläjuoksulla. Etelässä Auran rajalla jokilaakson korkeus merenpinnasta on 42–43 metriä ja se nousee pohjoisessa Oripään rajalla 64 metriin. Pöytyän alueella virratessaan Aurajoki kasvaa vajaan metrin levyisestä purosta runsaat kymmenen metriä leveäksi uomaksi. Suurin sivujoki on idästä jokeen yhtyvä Jalkalanjoki, joka tunnetaan latvaosillaan myös Karhunojan ja Kaulajoen nimillä. Korkeimmat kallioiden huiput Oripään rajalla ulottuvat hieman yli 110 metrin korkeudelle merenpinnasta. Kumilan kylän kaakkoispuolelta alkaa Tarvasjoki, joka virtaa entisen Karinaisten kunnan alueen halki ja yhtyy Paimionjokeen.[9] Yläne on vedenjakajaseutua, josta vedet virtaavat pääosin Säkylän Pyhäjärveen, mutta osittain myös Aurajokeen ja Euran puolelle Lapinjokeen. Yläneellä ovat myös Pöytyän ainoat suuremmat järvet, joista suurin kokonaan Pöytyään kuuluva on Elijärvi. Elijärven lounaispuolella sijaitsee vuonna 1956 perustettu Vaskijärven luonnonpuisto.[10]

Historia

muokkaa

Joitakin yksittäisiä kiviesineitä lukuun ottamatta Pöytyältä ei ole löydetty merkkejä esihistoriallisesta asutuksesta. Perimätiedon mukaan Pyhä Henrik liikkui paikkakunnalla, mistä kertovat paikannimet Pyhän Henrikin polku, Pyhän Henrikin pöytä ja Himaisten kylän Ristilähde. Katoliset pyhiinvaeltajat taivalsivat Pöytyän kautta kulkenutta ikivanhaa tietä Pyhän Henrikin surmapaikalle Köyliönjärvelle.[9]

Pöytyän vanha hallintopitäjä kuului Maskun kihlakuntaan ja käsitti Pöytyän lisäksi myöhemmät Paattisen, Vahdon ja Auran pitäjät sekä osia Nousiaisista. Rajasuhteet olivat muutoinkin monimutkaiset, sillä Yläne kuului kirkollisesti Pöytyään, mutta hallinnollisesti täysin toiseen maakuntaan, Kokemäenkartanon lääniin.[9]

Kirkollisten kymmenysveroluetteloiden mukaan Pöytyällä oli vuonna 1556 kaikkiaan 146 taloa eikä niiden määrä sanottavasti alentunut seuraavina vuosikymmeninä, vaikka autioituminen oli tuolloin yleistä. Vuoden 1601 hallan tuhojen kerrotaan olleen Pöytyällä pahemmat kuin muualla Varsinais-Suomessa, ja suurina nälkävuosina 1696–1697 kerrotaan haudatun 422 Pöytyän pitäjän asukasta ja kymmeniä muualta tulleita kerjäläisiä.[9]

Pöytyän kirkkoherrana vuosina 1739–1757 toiminut Antti Lizelius pani Pöytyällä alulle perunanviljelyn sekä perusti pitäjään lainajyvästön ja eräänlaisen kunnalliskodin. Vuonna 1756 hän ryhtyi käyttämään pitäjänkokouksessa suomen kieltä ehkä ensimmäisenä koko Suomessa. Lizeliuksen suurin ansio on, että hän alkoi vuonna 1776 – tosin toimiessaan jo Mynämäellä – julkaista ensimmäistä suomenkielistä sanomalehteä, Suomenkielisiä Tieto-Sanomia. Pöytyän kotiseutuyhdistys pystytti Lizeliukselle omistetun muistomerkin vuonna 1958. Evankelisuuden perustaja ja johtomies Fredrik Gabriel Hedberg toimi pappina Pöytyällä 1840- ja 1850-luvulla. Ratsutilallinen Kaarle Wärri toimi Loimaan ja Maskun kihlakunnista valittuna talonpoikaissäädyn edustajana säätyvaltiopäivillä vuosina 1867 ja 1877–1905, säätynsä puhemiehenä vuosina 1894, 1897 ja 1899 sekä yli 30 vuotta kirkolliskokouksen jäsenenä.[9][11]

 
Kartta Pöytyän kuntaliitoksista. Yläne ja Oripää erotettiin omiksi kunnikseen vuonna 1869. Vuonna 1917 Auran asemanseutu liitettiin Prunkkalan kappelin kanssa Auran kunnaksi. Vuonna 1872 Marttilasta erotettu Karinainen liittyi Pöytyään 2005 ja Yläne 2009.

Pöytyä ja Karinaisten kunta yhdistyivät vuoden 2005 alussa, ja Yläne liittyi Pöytyän kuntaan vuonna 2009. Molemmat kuntaliitokset toteutettiin lakkauttamalla liittyvät kunnat ja perustamalla uusi Pöytyän kunta.[12][13] Ennen Yläneen liittymistä Pöytyään kunnan läntisimpänä pisteenä oli alun perin kahdeksan kunnan yhteinen rajakivi Kuhankuono.

Historiallisesti Pöytyän kirkkopitäjään ovat kuuluneet kappeliseurakuntina Yläne ja Oripää, jotka sittemmin itsenäistyivät kuntina ja seurakuntina. Pöytyä mainittiin kirkkoherrakuntana jo vuonna 1366.[9] Karinainen on yhdessä Tl Kosken ja Tarvasjoen kanssa aiemmin kuulunut kappeliseurakuntana Marttilaan, josta se yhdessä em. kuntien kanssa sittemmin itsenäistyi kuntana ja seurakuntana. Pöytyän vanhimpana kirkonpaikkana on pidetty Kaulansuun kylää, jossa on runsaasti tähän viittaavaa paikannimistöä. Sieltä kirkko lienee siirretty Ordenojalle ja keskiajan lopulla nykyiselle paikalleen.[9]

Aiemmin Pöytyään on kuulunut myös pohjoisosa nykyisestä Auran kunnasta, joka muodostettiin kun Lietoon kuuluneesta Prunkkalan kappeliseurakunnasta ja Auran asemaseudusta Pöytyällä muodostettiin Auran kunta ja seurakunta.

Aiemmin Pöytyän naapurikuntia ovat olleet ennen Pöytyän kuntaliitoksia 2005 ja 2009 Karinainen ja Yläne sekä ennen Loimaan kuntaliitoksia vuonna 2005 ja 2009 Loimaan kunta ja Mellilä. Yläneellä Pöytyän nykyinen alue on rajautunut myös Loimaaseen vuonna 2009 liitetyn Alastaron ja Euraan vuonna 1970 liitetyn Honkilahden entisiin kuntiin. Kuhankuonon rajapaikalla Yläneen ja Pöytyän rajanaapureina ovat eri aikoina aiemmin olleet sittemmin Turkuun liitetyt Maaria ja Paattinen sekä sittemmin Ruskoon liitetty Vahto. Nykyisen Mynämäen alueella Yläneen rajanaapureina ovat aiemmin olleet myös Mietoinen ja Tl Karjala.

Kulttuuriympäristöt

muokkaa
 
Kuhankuonon rajakivi.

Museoviraston määrittelemiä valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä Pöytyällä ovat Pöytyän kirkkoympäristö[14], Pihlavan kartano[15] ja Varkaantie[16] Pöytyällä; Mäenpään kylä[17] ja Kyrön rautatieasema[18] Karinaisissa; sekä Yläneen kirkonmäki ja pappila[19] ja Yläneen Vanhakartano viljelymaisemineen[20] Yläneellä.

Seurakunnat

muokkaa
 
Pöytyän kirkkoherranvirasto heinäkuussa 2011.

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Pöytyällä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat[21]:

Seurakunta toimii myös Oripään kunnan alueella.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Pöytyän alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[22] Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii evankelisuus[23], herännäisyys Yläneen suunnalla[24] sekä esikoislestadiolaisuus, jonka voimakkainta aluetta on Karinaisten Heikinsuo, jossa on liikkeen rukoushuone[25][26].

Entiset seurakunnat

muokkaa

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Liedon kunnan nykyisellä alueella[21]:

Väestönkehitys

muokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Pöytyän väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 8 365
1985
  
 8 405
1990
  
 8 465
1995
  
 8 478
2000
  
 8 332
2005
  
 8 371
2010
  
 8 494
2015
  
 8 562
2020
  
 8 273
Lähde: Tilastokeskus.[27]

Taajamat

muokkaa

Vuoden 2017 lopussa Pöytyällä oli 8 422 asukasta, joista 4 271 asui taajamissa, 4 082 haja-asutusalueilla ja 69:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Pöytyän taajama-aste on 51,1 %.[28] Pöytyän taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken[29]:

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Kyrö 1 749
2 Riihikoski 1 555
3 Yläneen kirkonkylä 967

Kunnan keskustaajamat on lihavoitu.

Kyliä

muokkaa
 
Vanhan Tampereentien maisemaa kunnan pohjoisrajalla.
 
Entisen Pöytyän sairaalan rakennus Riihikoskella.

Historialliset kylät

muokkaa
Pöytyä

Auvainen, Ellinen, Helttula, Himainen, Jalkala, Juotola, Juva, Kantola, Karhunoja, Karinainen, Kaulanperä, Kaulansuu, Koivisto, Kolkkinen, Kulhua, Kumila, Lankkinen, Leisala, Mustanoja, Mäkiäinen, Naaranoja, Oja, Ortenoja, Paju, Pappila (kirkonkylä), Pihlava, Puho, Pöytyän Haveri, Raatikainen, Riihikoski, Taipalsaari, Vauranoja, Vistola

Karinainen

Karinainen, Kiukainen, Kyrö, Mäenpää, Närppi, Suutarla, Tilkanen

Yläne

Heinijoki, Kajava, Keihäskoski, Kirkonkylä, Kurala, Kärrilä, Latvo, Lietsa, Mettäinen, Mykkälä, Mäenpää, Nokkala, Osa, Pramila, Tourula, Uusikartano, Vainionperä, Vimpa, Yläne, Ylänehaveri.[30]

Kylätoiminta

muokkaa

Kylätoimintaa harjoittavia yhteisöjä tai asuinalueita olivat Pöytyällä 2010-luvulla seuraavat[31]:

Pöytyä
  • Auvainen
  • Haveri
  • Kumila
Yläne
Karinainen

Koulut

muokkaa
Pääartikkeli: Pöytyän koulut

1.8.2022 alkaen Pöytyän kunnan koululaitoksessa oli kolme peruskoulun 1–9-luokkien yhtenäiskoulua: Elisenvaaran yhtenäiskoulu Kyrössä, Riihikosken yhtenäiskoulu ja Yläneen yhtenäiskoulu.

Elisenvaaran uusi yhtenäiskoulu ja lukio otettiin käyttöön syksyllä 2022. Riihikosken yhtenäiskoulu otettiin käyttöön vuonna 2019. Pöytyän koulujen toimipisteet syksyllä 2023 olivat:

  • Elisenvaaran yhtenäiskoulu (luokat 1–9)[32]:
    • Elisenvaaran yksikkö (luokat 3–9)[33]
    • Kyrön yksikkö (luokat 1–2)[34]
  • Riihikosken yhtenäiskoulu (luokat 1–9) [35]
  • Yläneen yhtenäiskoulu (luokat 1–9)[36]

Lukio-opetusta tarjoaa vuonna 2022 valmistunut, Kyrön taajamassa oleva Elisenvaaran lukio.[37]

Pöytyän kunnan ylläpitämänä kunnassa toimii myös Auranlaakson kansalaisopisto joka antaa opetusta Auran, Marttilan, Pöytyän ja Oripään kuntien alueella.[38]

Media

muokkaa

Entisen Karinaisten kunnan alueella, Kyrön kylässä, on Auranmaan Viikkolehden toimitus.[39]

Urheilu

muokkaa

Pöytyän Urheilijat pöytyäläinen yleisseura, jolla on toimintaa mm. pesäpallossa.

Yrityselämä

muokkaa

Pöytyällä on yli 800 yrittäjää. [40] Paikallisia yrityksiä ovat muun muassa Pöytyän suurin yksityinen työllistäjä, hydrauliikkavalmistaja Hydoring Oy[41], viljankäsittelylaitteistoja valmistava Mepu Oy[42], maatilalähtöinen designyritys Myssyfarmi, Piltin Kauppapuutarha Oy[43] ja kotimainen siirtonurmen tuottaja ja siementen käsittelijä Vihervakka Oy[44].

Kulttuuri

muokkaa

Murre

muokkaa

Pöytyän alueella puhutun kielen perustana on Turun ylämaan murre, joka kuuluu lounaisten välimurteiden ryhmään. Pöytyän murteelle tyypillinen piirre on yleisgeminaatio p,t,k,s-konsonanteissa lyhyen ensi tavun jäljessä.[45]

Ruokakulttuuri

muokkaa

Pöytyän pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla puljonki ja pasteija eli lihaliemen kanssa nautitut liha-, riisi- ja sipulitäytteiset voitaikinapasteijat.[46]

Tunnettuja asukkaita

muokkaa
  • Aarre Aaltonen (1889-1980), kuvanveistäjä, syntyi Pöytyällä
  • Fredrik Gabriel Hedberg (1811–1893), pappi ja evankelisen herätysliikkeen perustaja, aloitti pitäjänapulaisena Pöytyällä 1843
  • Lauri Kartemo (1911–1979), kauppaneuvos, syntyi Pöytyällä
  • Toivo Lehtisalo (1887–1962), kieli- ja kansatieteilijä, professori, syntyi Pöytyällä
  • Uuno Lehtisalo (1889–1961), yritysjohtaja ja metsäneuvos, syntyi Pöytyällä
  • Antti Lizelius (1708–1795), Pöytyän kirkkoherra 1741–1760
  • Johanna Matintalo (s. 1996), maastohiihtäjä, syntyi Pöytyällä
  • Kalervo Saura (1896–1981), kansanedustaja, syntyi ja toimi maanviljelijänä Pöytyällä
  • Elsa Tilkanen (1896–2006), eläessään vanhin suomalainen, syntyi Pöytyällä
  • Onni Rantasalo (1883–1977), kansanedustaja (suom. ja kok.)[47]
  • Santeri Salomaa (1886–1970), kauppaneuvos, syntyi Pöytyällä
  • Kalervo Saura (1896–1981), kansanedustaja (kok.)[47]
  • Juho Savo (s. 1949), Varsinais-Suomen liiton maakuntajohtaja vuosina 1998–2015, syntynyt Pöytyällä
  • Ari Vuori (s. 1962), jääkiekkoilija, syntyi Pöytyällä
  • Kaarle Wärri (1839–1923), talonpoika ja valtiopäivämies, toimi maanviljelijänä Pöytyällä

Kuvia

muokkaa
  •  
    Kauran puintia elokuussa 2011.
  •  
    Kirkonkylä kantatieltä 41.
  •  
    Vanhaa Tampereentietä Riihikoskella.
  •  
    Riihikosken kirjasto.
  •  
    Riihikosken Kisariihi.

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Vahtera, Niko: Mika Joki synnyinkuntansa johtoon – Kunnanvaltuuston päätös oli yksimielinen Turun Sanomat. 3.5.2021. Arkistoitu 8.5.2021. Viitattu 8.5.2021.
  7. ↑ Kuntavaalit 2021, Pöytyä Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  8. ↑ Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 2002, s. 193. Helsinki: Otava, 2001. ISBN 951-1-17635-8.
  9. ↑ a b c d e f g Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 6: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 342–346. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1976. ISBN 951-0-06465-3.
  10. ↑ Hannu Tarmio, Marketta Heinonen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 7: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 485. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1978. ISBN 951-0-06467-X.
  11. ↑ Otavan Iso tietosanakirja, osa 10, palstat 281–282. Helsinki: Otava, 1965.
  12. ↑ Kangaslammin ja Varkauden sekä Karinaisten ja Pöytyän liitokset voimaan 1.1.2005 alkaen (Sisäasiainministeriön tiedote valtioneuvoston 16.6.2004 tekemistä päätöksistä) 16.6.2004. Valtioneuvosto. Viitattu 6.1.2023.
  13. ↑ Valtioneuvosto päätti kahdesta kuntien yhdistymisestä (Valtioneuvoston tiedote 19.6.2008 tekemistään päätöksistä) 22.5.2008. Vn.fi. Viitattu 8.1.2012.[vanhentunut linkki]
  14. ↑ Pöytyän kirkkoympäristö Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  15. ↑ Pihlavan kartano Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  16. ↑ Varkaantie Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  17. ↑ Mäenpään kylä Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  18. ↑ Kyrön rautatieasema Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  19. ↑ Yläneen kirkonmäki ja pappila Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  20. ↑ Yläneen Vanhakartano ja viljelymaisema Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  21. ↑ a b Yhteystiedot – Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  22. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  23. ↑ Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Arkistoitu 8.10.2011. Viitattu 25.1.2012.
  24. ↑ Herättäjä-Yhdistys ry Uskonnot Suomessa. Arkistoitu 8.10.2011. Viitattu 25.1.2012.
  25. ↑ Esikoislestadiolaiset ry Uskonnot Suomessa. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 25.1.2012.
  26. ↑ KULTTUURIYMPÄRISTÖOHJELMAN ARVOKKAAT KOHTEET Uskonnot Suomessa. Viitattu 25.1.2012.[vanhentunut linkki]
  27. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 18.1.2018.
  28. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  29. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  30. ↑ Uudistusten luettelo, Yläne Maanmittaushallituksen uudistusarkisto. Kansallisarkisto. Viitattu 28.9.2010.
  31. ↑ kunnasta/Kylien_Poytya.pdf Kylien Pöytyä (pdf) Pöytyän kunta. Arkistoitu 31.8.2018. Viitattu 19.8.2018.
  32. ↑ Elisenvaaran yhtenäiskoulu Pöytyän kunta. Arkistoitu 19.8.2018. Viitattu 19.8.2018.
  33. ↑ Elisenvaaran koulu Pöytyän kunta. Arkistoitu 19.8.2018. Viitattu 19.8.2018.
  34. ↑ Kyrön koulu Pöytyän kunta. Arkistoitu 19.8.2018. Viitattu 19.8.2018.
  35. ↑ Riihikosken yhtenäiskoulu | Pöytyän kunta www.poytya.fi. Viitattu 27.10.2023.
  36. ↑ Yläneen yhtenäiskoulu Yläneen yhtenäiskoulu. Arkistoitu 18.8.2018. Viitattu 19.8.2018.
  37. ↑ Elisenvaaran lukio Pöytyän kunta. Arkistoitu 19.8.2018. Viitattu 19.8.2018.
  38. ↑ Auranlaakson kansalaisopisto poytya.fi. Arkistoitu 19.8.2018. Viitattu 19.8.2018.
  39. ↑ Auranmaan Viikkolehti: yhteystiedot avl.fi (Auranmaan Viikkolehden verkkosivut). Priimus Media Oy. Viitattu 25.10.2015.
  40. ↑ Pöytyän yrityskenttä - tutustu yrityksiin! | Pöytyän kunta www.poytya.fi. Viitattu 27.10.2023.
  41. ↑ Hydoring Oy Hydoring Oy. Viitattu 27.10.2023.
  42. ↑ Mepu - Mepu Oy mepu.fi. 18.11.2021. Viitattu 27.10.2023.
  43. ↑ Piltin Puutarha - piltti.com www.piltti.com. Arkistoitu 27.10.2023. Viitattu 27.10.2023.
  44. ↑ Etusivu Vihervakka. Viitattu 27.10.2023.
  45. ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 278–279. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
  46. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 28. Helsinki: Patakolmonen Ky.
  47. ↑ a b Laisi, Erno & Nuoska, Lauri: Jättihakukone julki – katso, kuinka monta kansanedustajaa on kotoisin paikkakunnaltasi Ilta-Sanomat. 27.4.2024. Viitattu 9.5.2024.

Aiheesta muualla

muokkaa

Karttoja

muokkaa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pöytyä&oldid=22828568”