Keskustelu:Carl Gustaf Emil Mannerheim

Viimeisin kommentti: 7 kuukautta sitten käyttäjältä Risukarhi aiheessa Korjus sotilasarvoon

Artikkelin nimi

muokkaa

Mitenkäs nyt pitäisi toimia näiden nimien kanssa; muut presidenttisivut on nimetty Urho Kekkonen, Mauno Koivisto jne, ja tuo koko nimi on ohjaussivu. Muutenkin taitaa tuo puhuttelunimikäytäntö olla vallalla, mutta mikä tämä Mannerheimin kohdalla oli? Carl Gustaf Mannerheim vai pelkkä Gustaf Mannerheim? -- Don 01:12 helmi 19, 2004 (UTC)

Jaa-a, hankalampi kysymys. Yleensä etu + suku olisi hyvä, mutta "Carl Mannerheim" kuulostaa aika kummalta. Ei kyllä pelkkä sukunimikään ole oikein sopiva... Aika usein näkee erit. kirjallisissa lähteissä "C.G.E. Mannerheim", olisiko tässä mitään ideaa? Koko nimi sitten artikkeliin. -- Jpatokal 07:37 helmi 19, 2004 (UTC)
Pahoittelen, että kirjoitin tuon epästandardisti pelkän sukunimen alle. Lähinnä siksi, että alkuperäislinkki mistä lähdin tuota tekemään oli vaan Mannerheim. C.G.E. Mannerheim tietty on yksi toimiva ratkaisu, mutta mielestäni ainakin yleistä esimerkkiä seuraten olisi nimen omaan Carl Gustaf Mannerheim, tuo Emil-nimihän taidetaan usein tipauttaa poies. Enkkuwikipediassa on muuten myös juuri CGM. Joka tapauksessa, tästä tulee vielä varmaan ongelmia, kun ajattelin itse kirjoitella näistä Suomen presidenteistä lähiaikoina, joissa sitten on vaikka mitä Per Edvind Svinhufvudeja sun muita. -- JP 07:58 helmi 19, 2004 (UTC)
Ei muuten ole todellakaan helppo kysymys. Häiskään yleensä viitataan juuri pelkällä "Mannerheim" tittelillä; harva vaivautuu starbaa muuten tarkentamaan, ja turhaahan se olisi...
Mutta me täällä joudumme kuitenkin yrittämään löytää hyvää tsydeemiä jota voitaisiin sitten soveltaa kaikkiin nimiskoihin. Äh. Tästä voisi jopa tulla kunnon tappelu, jos oikein ruvetaan kantoja lattiaan naulaamaan. Tärkeintä on kaiketi, että uudelleenohjaus sivut on kaikista käsittämättömistäkin muodoista oikeaan sivuun! Enpä juuri halua sen enempää asiaa tässä vaiheessa kommentoida. -- Cimon Avaro, hiljainen seiväshyppääjä 09:08 helmi 19, 2004 (UTC)
Ison Wikipedian puolella näitä on yllättäen vatvottu pitkään ja hartaasti, ja perussääntö on yksinkertainen: käytä yleisintä muotoa. Eli ylimääräiset tilpehöörit pois, Malesian kuningas olkoon Tuanku Syed Sirajuddin eikä Duli Yang Maha Mulia Yang di-Pertuan Agong Tuanku Syed Sirajuddin ibni Al Marhum Tuanku Syed Putra Jamalullail. Olisiko Carl Gustav Mannerheim mitään? Ja Tolkienin voisi muuten kanssa siirtää en-Wikipedian mukaisesti J. R. R. Tolkienin alle... -- Jpatokal 09:22 helmi 19, 2004 (UTC)
Tästä itseasiassa on puhetta jopa Mannerheimin laajoilla kotisivuilla, http://www.mannerheim.fi/ , en nyt löydä missä, mutta aivan pari päivää sitä siellä katsoin. Siellä sanottiin yleisimmäksi muodoksi Carl Gustaf, mutta on noita lähteitä joissa puhutaan pelkästä Gustafista, kuten esim presidentin kanslian elämänkertasivu: http://www.presidentti.fi/fin/henkilot/mannerhe.html . Kuten sanottua, lienee se ja sama kumpaa käytetään, kunhan uudelleenohjaussivut toimivat joka muodosta. -- Don 10:07 helmi 19, 2004 (UTC)
Hiljainen konsensus taidettiin saavuttaa, joten sivu on nyt sitten Carl Gustaf Mannerheim asianomaisine redirecteineen. Ugh. -- Jpatokal 04:21 helmi 22, 2004 (UTC)

Itse asiassa noilla virallisilla sivuilla sanotaan, että "Mannerheimin kasteessa saamat etunimet olivat Carl Gustaf Emil ja kutsumanimenä hänellä oli Gustaf. Niinpä hän koko elämänsä ajan allekirjoitti yksityiskirjeensä Gustaf tai G. Mannerheim. Sotilastapaan hän saattoi allekirjoittaa viralliset asiakirjat vain sotilasarvolla ja sukunimellä." Carl Gustafista ei puhuta mitään. (http://www.mannerheim.fi/01_elama/s_nimi.htm) Ja enkkuwikissäkin artikkeli on siirretty nimelle Carl Gustaf Emil Mannerheim. --Kaldur 28. tammikuuta 2005 kello 13:53 (UTC)

Jep, oikea nimi on Carl _Gustaf_ Emil Mannerheim, ja sitä kannattaa käyttää. Carl Gustaf Mannerheim oli ensimmäinen Suomessa syntynyt Mannerheim 1797. Ja saman nimisiä oli sen jälkeen suvussa pilvin pimein... C.G.E. Mannerheimistä sen sijaan ei voi tulla väärinkäsityksiä ainakaan samassa määrin. --Tomisti 11. helmikuuta 2005 kello 15:58 (UTC)
Joidenkin lähteiden mukaan Marski itse käytti signeerauksissaan muotoja Marsalkka Mannerheim, C.G.Mannerheim tai Carl Gustaf Mannerheim. Emil-nimeä ei juurikaan omakätisissä signeerauksissa esiinny ja on kerrottu etti lainkaan pitänyt siitä.--EskoG-67 (keskustelu) 21. helmikuuta 2017 kello 17.08 (EET)Vastaa

Joskus luin Mannerheimin elämänkerta teosta ja siellä nimi oli muodossa Carl Gustav Emil _von Mannerheim. Pitäisikö tuo aatelis arvoa kuvaava lisäke sinne laittaa. itse Mannerheimei sitä tietääkseni käyttänyt. Useilla kansainvälisillä sivuilla nimi esiintyy muodossa "Baron Carl Gustav Emil Von Mannerheim" esimerkiksi http://www.encyclopedia.com/doc/1G2-3404704171.html Pulkka 29. heinäkuuta 2008 kello 04.55 (UTC)

Ulkomailla näkyy tosiaankin lisätyn nimeen von-aatelispartikkeli. Kukahan sen lienee keksinyt, muut ovat seuranneet perässä ilman lähdekritiikkiä. Mitään perustetta sille ei voitane esittää. Asian voi tarkistaa esim. Suomen kansallisbiografian sivuilta. Myös isoisän, hyönteistutkija Carl Gustaf Mannerheimin nimeen on von liitetty. Wikipediassa se keskustelun jälkeen poistettiin. --Paappa 29. heinäkuuta 2008 kello 10.29 (UTC)

Käsittääkseni Gustaf Mannerheim allekirjoitti nimensä Gustafina. Jos se kelpasi miehelle itselleen, niin miksi ei meille muille? Syyllinen lyhennekimaraan C. G. E. lienee koululaitos. Muistinorsu (keskustelu) 4. joulukuuta 2016 kello 00.58

Itse voisin kallistua Gustaf Mannerheim -muodon kannalle.--85.23.98.247 4. kesäkuuta 2018 kello 22.38 (EEST)Vastaa

Pitkä historia

muokkaa

Tällä sivulla on pitkä historia, joka pitäisi yhdistää Carl Gustaf Emil Mannerheimiin. Tätä ei vielä voi siis poistaa. -- Jniemenmaa 22. joulukuuta 2005 kello 07:47:00 (UTC)

Siis, Carl Gustaf Mannerheim oli alkujaan siirretty sivulle Carl Gustaf Emil Mannerheim cut-n-paste menetelmällä. Yhdistin näiden kahden sivujen historian (en:Wikipedia:How to fix cut and paste moves). Toivottavasti tämä toimi oikein. -- Jniemenmaa 22. joulukuuta 2005 kello 08:00:54 (UTC)

Entomologi Carl Gustaf Mannerheimin keskustelusivulle pitäisi vielä järjestää tilaa.--Gyllenhali 22. joulukuuta 2005 kello 08:02:44 (UTC)

Mannerheim-kritiikki

muokkaa

Miksi Mannerheim-kritiikkiä käsittelevä teksti poistettiin? Carl Gustaf Emil Mannerheimista on toki tehty "kansallissankari", mutta artikkelissa pitäisi olla tekstiä myös Mannerheimin "synkemmästä puolesta". --Waldemar 17. helmikuuta 2006 kello 16.03 (UTC)

Tuskin Mannerheimia ainakaan natsijohtajaksi on sanottu... --ML 17. helmikuuta 2006 kello 16.12 (UTC)
Mannerheim oli suuntautunut anglosaksisiin maihin, ei Saksaan, toisin kuin moni muu suomalainen hänen aikoinaan. Ideologisestikaan hän ei ollut kansallissosialisti, ja juuri siksi liittoutuneet hyväksyivät hänet presidentiksi, niin länsimaat kuin Neuvostoliittokin. Mannerheimin suvun aiemmat päämiehet olivat melko liberaaleja Helsingfors Dagbladet -lehden perustajapiiriä myöten, mutta Mannerheim saattoi olla heitä konservatiivisempi, ei kuitenkaan kansallissosialismiin taipuvainen vaan pikemminkin sitä hyljeksivä. Sosialismi vain oli hänestä vähintäänkin yhtä epämiellyttävää, ja muita vaihtoehtoja liittolaisiksi ei ollut, mutta Mannerheim ilmeisesti toivoi Risto Rytin tavoin, että nuo molemmat tuhoaisivat toisensa. emmisa 2. toukokuuta 2006 kello 07.39 (UTC)
Mannerheim ei ollut mitenkään anglosaksisesti suuntautunut, vaan ns. valkoisen Venäjän upseeri, joka halveksi paitsi Leninistejä, myös lähes yhtälailla Hitlerin kansallissosialisteja. Mutta jälkimmäisiin suhtautuminen oli tietyissa rajoissa myös pragmaattista, mikä ilmeni mm. vastahakoisuutena Hitlerin toiveille hyökätä Pietaria vastaan tai edes sulkea Pietarin saartorengas tiiviiksi.--EskoG-67 (keskustelu) 21. helmikuuta 2017 kello 17.14 (EET)Vastaa

Olen hyvin hämmästynyt siitä, mitä poistit artikkelista ja mitä lisäsit siihen. Nyt ymmärrän paremmin myös mieltymyksesi Neuvostoliitosta kertovaan artikkeliin. --Johannes Zweig 17. helmikuuta 2006 kello 16.18 (UTC)

Politiikkaa on turha sotkea Wikipediaan. Voin myös sanoa, etten ole kommunisti. --Waldemar 17. helmikuuta 2006 kello 16.20 (UTC)

Mannerheim ja Judenitsh

muokkaa

"Venjän valkoisten komentaja Nikolai Judenitšin joka oli Mannerheimin tuttu Keisarillisen Venäjän armeijan ajoilta, kysyi vuonna 1919 Mannerheimiltä jos tämä sai saamaan presidentti Kaarlo Juho Ståhlbergin liittymään Judenitšin Petrogradin vastaiseen operaatioon, jotta Venäjän valkoinen hallinto tunnustaisi Suomen itsenäisyyden ja jotta Suomen Entente-mielinen suuntaus vahvistuisi Saksan hävittyä ensimmäisen maailmansodan. Mutta Stålhberg kieltäytyi ja Judenitšn joutui yksin hyökätä Petrogradiin."

Eikö Ståhlbergin kieltäytyminen johtunut siitä, että Judenitsh ei suostunut tunnustamaan Suomen itsenäisyyttä? Käsittääkseni samasta syystä mm. Puolakin kieltäytyi auttamasta valkoisia kenraaleja. Mikä on artikkelin lähde tässä kohdin? emmisa 2. toukokuuta 2006 kello 07.39 (UTC)

Mannerheimin seksuaalisuus

muokkaa

Onkohan kovinkaan "neutraalia ja tosiasioihin keskittyvää" esittää artikkelissa arvailuja Mannerheimin seksuaalisesta suuntautumisesta ja antaa lähteiksi linkkejä yle:n chattiin ja ranneliike.net-sivustojen anonyymeille keskustelupalstoille? Mielestäni tuon kohdan voisi poistaa ellei taustaksi löydy kuin arvailuja mahdollisten kirjeitten sisällöstä, jotka ovat tuntemattolla taholla. Antaa muuten hyvästä artikkelista todella amatöörimäisen kuvan.  –Kommentin jätti 130.231.48.155 (keskustelu) 14. syyskuuta 2006 kello 10.55

Hyvä, että epäasiallinen teksti on nyt poistettu.  –Kommentin jätti 130.231.48.155 (keskustelu) 28. syyskuuta 2006 kello 08.34

Artikkelin arkistoitu vertaisarviointi

muokkaa
  Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Artikkeli oli vertaisarvioinnissa 14. joulukuuta - 28. joulukuuta 2006

Olisi hienoa saada vähintään yksi suositeltu artikkeli jostakusta Suomen presidentistä. Tämä artikkeli ei vielä ole lainkaan valmis suositelluksi, mutta runko on jo kohtalainen ja kirjallisuutta lähteiksi löytyy paljon. Kommentit jo tässä vaiheessa ovat tervetulleita. --Green Bonsai 14. joulukuuta 2006 kello 16.23 (UTC)

Kuvia voisi lisätä, joitain on esim. artikkelissa fr:Carl Gustaf Emil Mannerheim. --Alexius Manfelt 14. joulukuuta 2006 kello 16.56 (UTC)
Pikaiselle vilauksella ei näyttänyt olevan isompia ongelmia. --Velma 15. joulukuuta 2006 kello 06.44 (UTC)

Mannerheimin suku

muokkaa

Kaleva Suku sittenkin Saksasta kai. --Pudeo 1. maaliskuuta 2007 kello 15.10 (UTC)

Artikkelin arkistoitu vertaisarviointi II

muokkaa
  Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Artikkeli oli vertaisarvioinnissa 20. maaliskuuta - 6. huhtikuuta 2007

Artikkeli ei ole päässyt suositelluksi, mutta entäs hyväksi artikkeliksi?--Morottaja 29. elokuuta 2008 kello 17.54 (EEST)Vastaa

Carl Gustaf Emil Mannerheim on ollut suomen presidenttinä ja on tehnyt paljon muutakin suomen hyväksi, mutta hänen artikkelinsa on Suositeltuna sivuna Romanian ja Ukrainan Wikipedioissa, mutta ei suomen. Nyt kun yhteisvoimin parantelemme artikkelia, siitä voi tulla Suositeltu artikkeli! Kunhan sitä parannellaan tarpeeksi (on nyt jo varsin pitkä), sille ei uudestaan käy samoin kuin aikaisemmin, eli ehdotus kaatuu.--Ilmapelt 20. maaliskuuta 2007 kello 14.02 (UTC)

Voin omalta osaltani sitoutua parantamaan artikkelia lähipäivinä. Aloitan artikkelin parantamisen, kunhan ensin käyn kirjastossa lainaamassa tarvittavaa lähdekirjallisuutta. --Green Bonsai 20. maaliskuuta 2007 kello 14.56 (UTC)

Missä on presidenttiysaika? Onko se vain nuo kolme riviä tuolla loppupuolella? --Ilkka90 27. maaliskuuta 2007 kello 13.46 (UTC)

Vuoden 1928 ero oli kait Mannerheimin ja vihollisen puolella taistelleiden jääräreiden välirikon syytä? Toisekseen Mannerheim oli aina tsaarin surueen kenraali ja uskollinen valalleen, kävihän aina terverämässä Aleksanteri III leskikeisarinnaa Tanskassa, kun matkusti Tanskanmaan kautta. Voisikohan noista kirjoittaa? Vesa Vares lienee tutkinut Mannerheimia ja asenteita valkoisten voittoon Venäjällä? Tulee vaan mieleeni... --Alexius Manfelt 5. huhtikuuta 2007 kello 17.24 (UTC)

Uralin perhonen

muokkaa

Pystyykö Wikipedia julkaisemaan totuutta Mannerheimin homoudesta ja Uralin perhosesta, hänen Aasian matkaltaan mukana tulleesta pojasta johon Mannerheimilla oli läheinen seksuaalinen suhde? Onhan tämä asia hyvin tunnettu ja osa Tampereen Pispalan historiaa? Kommentin jätti 212.149.254.38 (keskustelu – muokkaukset).

Mihin lähteisiin perustat nuo väitteet? —Ppntori (jutskaa / muokkaukset) 14. toukokuuta 2007 kello 01.00 (UTC)
Suomi on täynnä asioita, joille lähteiden ja todisteiden esittäminen on vaikeaa, koska yhteiskunnassa on aina ollut vallassa salailu, tietynlaisten ei-todellisten mielikuvien luominen eikä aitoa julkaisuvapautta tunneta. Jos sanon että suomessa on ainakin vielä 1990-luvulla järjestetty valtion toimesta toisinajattelijoille internointileirejä, epäilet sitäkin. En voi todistaa sitä, vaikka olenkin suomalaisena läpikäynyt sellaisen ja se on minulle täyttä totta. Ja todellista on myös se että se ei voi saada minkäänlaista julkisuutta. Mikä on tällöin luotettava lähde suomessa? Mannerheimin epäasiallinen käytös on ihmisille totta, mutta he eivät saa sille suurta julkisuutta koska vastassa on Mannerheimia palvova järjestelmä. Esimerkiksi silmästä silmään tapahtuneet keskustelut ihmisten kanssa, joilla toinen jalka on jo haudassa, eikä mitään menetettävää asioista kertoessaan ovat todellista lähdetietoa verrattuna kirjallisiin lähteisiin. Suomalaisessa kulttuurissa on valtava harha pitää julkisia medioita ja tutkimuksia luotettavana lähdetietona. Omakohtaista kokemusta että omena voi olla punainen voidaan pitää melko varmana, mutta muu täälläkin "virallisiin" lähteisiin perustuva tieto sisältää valitettavasti valheita ja virheitä, vaikka niissä on kuinka korkeat kirjalliset lähdetiedot. Niiden valheellisten tietojen rinnalle sopii bittiavaruuteen myös muut katsontakannat. Näistä jokainen itse ajatteleva ihminen osaa erottaa totuuden ja totuudenmukaisen lähteen. Kommentin jätti 212.149.242.163 (keskustelu – muokkaukset).
Mannerheimin mahdollinen homous olisi mielenkiintoinen historiallinen yksityiskohta. Olisi hyvä, jos kertoisit Mannerheimin näistä taipumuksista kertovien henkilöiden tarkat yhteystiedot, jotta asiasta kiinnostuneet tutkijat voisivat ottaa yhteyttä. Myös kuvaamasi "toisinajattelijoiden internointileirit" olisivat suorastaan maailmanluokan jymypaukku. Kertoisitko, missä nämä leirit ovat sijainneet, mitä nimeä niistä on virallisesti käytetty ja keitä muita henkilöitä niillä on ollut? Tällainen avaisi mahdollisuuden hakea puheillesi riippumatonta vahvistusta. Muutoin nyt esittämäsi ajatukset vaikuttavat hieman vainoharhaisilta.
On tärkeää huomata, että yksittäisen ihmisen muistelmat eivät ole välttämättä mitenkään luotettavia lähteitä. Yksittäiset ihmiset voivat kärsiä mielenterveysongelmista tai vaikkapa vanhuudenheikkoudesta, jotka voivat vaikuttaa lausuntoihin todella paljon. 60 vuodessa asioita ehtii muokata mielessään kummasti, vaikka kuvittelisikin puhuvansa täysin totta. --M. Porcius Cato 14. toukokuuta 2007 kello 08.56 (UTC)
Olen samaa mieltä että vanhuus ja aika voivat hyvin vääristää tietoja, lisäksi myös sodan tuomat järkytykset yms. on otettava huomioon. Homous on mielenkiintoinen asia kohdistuessaan henkilöön, joka lienee homouden täydellinen vastakohta monelle. Yhteystiedot ovat tutkijoiden tiedossa, siitä ei kannata kantaa huolta, viralliset lähdetiedot löytyvät heiltä. Kiinnostuneet kyllä löytävät asiasta tietäviä henkilöitä ja jopa oma lottaisoäitikin saattaa tietää yllättävän paljon.
Jokainen tervejärkinen kyllä ymmärtää että leireistä ei voida puhua vielä vuosikymmeniin, julkisuus koittaa aikanaan myös niille. Mutta millaista on elää niiden satojen korkeastikin koulutettujen suomalaisten tänä päivänäkin täällä jotka saavat tuntea tätä muiden epäilyä ja syytöksiä "vainoharhaisuudesta". Ehkä se lienee juuri tarkoitus. Olen selvillä Wikipedian perusteista ja ymmärrän että varsinkin näissä asioissa tulee esittää raskaat todisteet, niiden aika koittaa kun Wikipedia ja media ovat valmiita ja vapaita julkaisemaan ne.  –Kommentin jätti 212.149.249.42 (keskustelu) 14. toukokuuta 2007 kello 21.54
Mannerheim on esiintynyt lukuisten elokuvien henkilönä, ehkä Lillqvistin tekele ei ole ainakaan ensimmäisenä mainitsemisen arvoinen vain siksi, että siitä syntyi 2008 pieni myrsky vesilasissa. Jos Mannerheim-tutkijat ovat kirjoittaneet Mannerheimin biseksuaalisuudesta, silloin voisi olla paikallaan mainita jokin oikea tutkija, eikä kaunokirjailijaa, kuten Veijo Meri. Lillqvisthän ei edes yritä väittää elokuvallaan olevan jotain oikeaa todellisuuspohjaa. (Okei, kun keskustelu sisältää väitteitä toisinajattelijoiden internointileireistä Suomessa, ei varmaan kannata sekaantua siihen.) --88.112.81.90 3. maaliskuuta 2008 kello 16.20 (UTC)

Mannerheimin Kiinan tutkimusmatkan päiväkirjat eivät mitenkään tue väitettä Mannerheimin seksuaalisesta suuntautumisesta mihinkään suuntaan. Yllä mainittu Lillqvistin teoshan on taas lähtenyt henkilökohtaisesta kaunasta (myönsi itse parissa haastattelussa) ja Neuvostoliiton II-maailmansodan aikaisesta Suomeen suuntauneesta propagandasta.  –Kommentin jätti 88.114.218.54 (keskustelu) 27. maaliskuuta 2008 kello 22.35

Mannerheim oli palvellut tsaarin armeijassa vuosikymmeniä. Neuvostoliiton tiedustelupalvelulla täytyi olla kerättynä yksityiskohtaiset tiedot hänen toiminnastaan Venäjällä. Mikäli erikoisesta sukupuolisesta suuntautumisesta olisi ollut todisteita, olisi niitä käytetty armottomasti sodan aikana. Hyvin monesta tunnetusta sotapäälliköstä on esitetty todistamattomia homoseksuaalisuusväitteitä. Näitä ovat 1900-luvulta mm. Patton ja Montogomery.

Miksei Fingerpori-sarjakuvaa ole mainittu populaarikulttuurin osiossa, jos yksi nukkeanimaatiokin on sinne päässyt? Eivätkö eri mediat ole tasa-arvoisia?  –Kommentin jätti 84.248.156.169 (keskustelu) 24. helmikuuta 2010 kello 11.18‎

1920-luku: halukas vai haluton politiikkaan

muokkaa

Tämä menee jotenkin ristiin: Mannerheimilla ei 1920-luvun alussa ollut haluja lähteä mukaan politiikkaan. mutta Vaativien tehtävien puute olikin pulmana Mannerheimille, jolla olisi ollut tarmoa tehdä työtä Suomen eteen. Tiettynä aikana Mannerheim harkitsikin, että koska hänelle ei annettu tehtäviä Suomesta... --Riisipuuro 8. kesäkuuta 2007 kello 02.34 (UTC)--

Mannerheim- muistomitali

muokkaa

Mielestäni tästä tulisi olla ainakin maininta, eikös tällainen julkistettu Mannerheim- elokuvan rahoittamiseksi.ABC101090 27. kesäkuuta 2007 kello 21.43 (UTC)

Mannerheim perusti käsittääkseni MLL:n lisäksi myös Teiniliiton, josta kasvoi myöhemmin yksi vaikutusvaltaisimmista nuorisojärjestöistä, joita Suomessa on koskaan tavattu.  –Kommentin jätti 91.153.211.103 (keskustelu) 19. heinäkuuta 2007 kello 00.35

Hitlerin vierailu

muokkaa

Virke: Hitlerin vierailulla ei ollut mitään välitöntä poliittista sisältöä, sillä se pikemminkin kuvasti Saksan Suomea ja myöskin Mannerheimia kohtaan tuntevaa ihailua on lähinnä aikalaislehdistön spekulointia ja myöhemmin suomettuneen maan ajopuuteorian vahvistamista. Onko viite Robert Brantbergiltä? Jos on, voisi kirjoittaa: "Robert Brantbergin mukaan... " Varmasti Hitler ei vieraillut missään ilman poliittista motivaatiota, vaikka hän ei agendaansa suorasanaisesti reissullaan ajanut. --ukas 1. elokuuta 2007 kello 11.17 (UTC)

Samaa mieltä. Kuulostaa jopa hiemen lapselliselta tulkita sotaa käyvän suurvallan hallitsijan tekoja poliittisesti sisällöttömiksi, ainakin ko. tapauksessa. --Riisipuuro 2. elokuuta 2007 kello 05.42 (UTC)--

Aasian matkat

muokkaa

20- ja 30-luvun "turistireissut" Intiaan tuntuvat trivialta, pitäisikö yhdistää lyhyenä mainintana alkuperäisen tiedusteluretken perään lyhyenä mainintana että palasi maanosaan myöhemminkin? Crash 26. marraskuuta 2007 kello 12.44 (UTC)

Arkistoitu vertaisarviointi 3

muokkaa
  Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

On mielestäni suorastaan huutava vääryys, ettei yhdestäkään Suomen presidentistä ole hyvää tai suositeltua artikkelia. Tämä artikkeli on hävinnyt jo kaksi suositellut sivut -äänestystä, mutta suhteellisen ahkeralla muokkaamisella siinä olisi potentiaalia suositelluksi. Laitan tämän artikkelin vertaisarviointiin parannusehdotusten saamiseksi suositeltavuutta ajatellen ja pyrin toteuttamaan annetut ehdotukset kunhan ehdin käväistä lainaamassa kirjastosta tarvittavaa lähdekirjallisuutta. Tarkoituksena olisi ainakin työstää jonkinlainen kappale Mannerheimin poliittisesta ideologiasta, mutta olisiko muita parannusehdotuksia? --Green Bonsai 19. tammikuuta 2008 kello 15.24 (UTC)

Lähdemerkinnästä alkuun, että yleiset lähteet ovat niitä lähteitä, joihin ei erikseen viitata. Kun kaikkiin teoksiin näköjään viitataan otsikon tulisi olla mieluummin pelkkä Lähteet ja mikäli yleisiä lähteitä on käytetty, ne oman alaotsikkonsa alle. Selkein ja samalla tietysti vaivalloinen tapa on merkitä lähteet kuten artikkelissa Malmedyn verilöyly. Sitten tuo scrollaava viitelista aiheuttaa ainakin oman laitteiston kohdalla viitenumerosotkua ympäri sivua.--Ukas 19. tammikuuta 2008 kello 16.32 (UTC)
Mielestäni olisi hyvä, kun siellä on tuo päälukukin "kunnianosoitukset", nostaa myös pääluvun tasolla Mannerheimia kohtaan esitetty kritiikki, ettei synny kuva vain pelkästä sankarista. Hänhän oli varsinkin vasemmiston keskuudessa kansalaissodan jälkeen hyvinkin vihattu hahmo, samoin häntä pilkattiin taistolaisaikoina, mutta eivätkös äärioikeistolaisestkin häntä karsastaneet, koska hän ei ollut kovin saksalaismielinen. Kritiikkiä on mainittu artikkelissa ainakin 1918 sodan jäljessä, mutta mahdollisesti muuallakin.- -Tanár 19. tammikuuta 2008 kello 18.19 (UTC)
Voisi olla myös joku sellainen luku kuin "jälkimaine", "merkitys" tms. jossa tulisi esiin toisaalta Mannerheimin ansiot, mutta toisaalta myös häntä vastaan esitetty kritiikki. Nyt teksti ei ole mielestäni aina täysin neutraalia, vaan siinä on välillä hieman ihaileva sävy. Ehdottomasti muuten yksi Suomen historian kiinnostavimpia hahmoja ja olisi suositellun sivun arvoinen.- -Tanár 19. tammikuuta 2008 kello 22.03 (UTC)
Tosiaan kritiikkiä artikkeli kaipaa enemmän. Mannerheimia pidetään yleisesti kansallissankarina, mutta häntä vastaan on esitetty myös voimakasta kritiikkiä, joka olisi artikkelissa mainitsemisen arvoista. --Mr. Showman 20. tammikuuta 2008 kello 09.46 (UTC)
Kritiikkiä voisi tosiaan lisätä, sillä Mannerheimin maine on ristiriitainen. Tästä huolimatta myös kunniamerkkejä käsittelevä osio on tarpeen. Mannerheim sai nimittäin kansainvälisestikin vertaillen valtavan määrän kunniamerkkejä. Hän oli Yrjön ristin ritari, Tanskan elefanttiritarikunnan jäsen ja sai suurin piirtein kaikki kuviteltavissa olevat suomalaiset kunniamerkit (ja kunniajäsenyydet). Itse asiassa Mannerheimin laaja kokemus kansainvälisestä kunniamerkkikulttuurista vaikutti tuntuvasti suomalaisten ansioritarikuntien syntyyn ja luonteeseen, mikä on luonnollisesti eräs puoli hänen tarinaansa. --M. Porcius Cato 29. tammikuuta 2008 kello 16.04 (UTC)

Rupesin korjaamaan kieltä. Siellä on aika paljon sekavuutta ja epäjohdonmukaisuuksiakin esim. nimissä, mikä johtuu varmaan siitä että artikkelilla on pitkä muokkaushistoria. Panin sinne myös pari lähdepyyntöä, jotka on varmaan helppo tarkistaa niistä kirjoista, joihin jo nyt on viitattu. Todennäköisesti viitteet ovat vain menneet eri paikkaan, kun tekstiä on muokattu.- -Tanár 20. tammikuuta 2008 kello 12.06 (UTC)

No aika paljon lisää niitä lähdepyyntöjä olen nyt joutunut lätkimään, siellä on pitkiä pätkiä ilman asianmukaisia viitteitä.- -Tanár 26. tammikuuta 2008 kello 10.48 (UTC)
Katselin lähdepyyntöjäsi. Itse asiat näyttäisivät olevan kunnossa, joten toivottavasti kukaan ei mene poistamaan nyt "lähteettömäksi" merkittyä tekstiä. Valitettavasti itselläni ei ole kotona Mannerheimin elämänkertaa, josta nuo olisi helppo tarkistaa. --M. Porcius Cato 29. tammikuuta 2008 kello 16.04 (UTC)
Green Bonsai niitä varmaan sitten lisäilee, kun kerran mainitsi tuossa alussa käyvänsä kirjastosta hakemassa sopivaa kirjallisuutta.- -Tanár 29. tammikuuta 2008 kello 20.33 (UTC)

Mannerheimia kohtaan kohdistetusta kritiikistä ei paljoakaan artikkelissa ole (ainakin oman käsitykseni mukaan häntä on joissain historiallisissa julkaisuissa pidetty epäpätevänä sotilaskomentajana), kuten ei myöskään hänen patsailleen tehdystä ilkivallasta. Sotilaskomentajuudesta II Maailmansodassa voisi saada lisää juttua. --Miihkali 26. tammikuuta 2008 kello 12.54 (UTC)

Mannerheimin henkilökohtaisesta elämästä ja henkilökohtaisista sympatioista/antipatioista voisi kertoa vähän enemmän. Esim. harrastukset (metsästys?), elintavat (eli kuulemma 14 asteisessa kämpässä), saksalaisvastaisuus ja anglofiilisyys jne. Tällaisista voisi olla jokin oma osio. Artikkeli on kyllä parantunut viime äänestyksestä selvästi, kun sotien välistäkin aikaa käsitellään kunnolla. --ML 26. tammikuuta 2008 kello 13.00 (UTC)

Vielä ihan viime vuosina oli kovasti juttua, kun Mannerheimin patsas meinasi Helsingissä jäädä Kiasman varjoon, vai pitikö sitä siirtää, en muista ihan tarkkaan enää. Jos siitä löytyisi tietoa, olisi hyvä lisä artikkeliin.- -Tanár 26. tammikuuta 2008 kello 17.01 (UTC)

Luku 4 on nyt pitkä suhteessa muihin lukuihin, varsinkin kolmanteen. Sen voisi jakaa lyhyempiin lukuihin esimerkiksi näin: nykyiset luvut 4.1-4.4 "4.Ura Venäjän armeijassa", 4.5-4.8 "5.Suomen sisällissodasta 1930-luvulle", luvut 4.9. ja 4.10. sitten luvuiksi 6. ja 7.- -Tanár 28. tammikuuta 2008 kello 18.51 (UTC)

Toista maailmansotaa käsittelevä luku on omituisen lyhyt. Se on sentään se vaihe Mannerheimin uralla, josta hänet nykyään Suomessa parhaiten muistetaan.- -Tanár 30. tammikuuta 2008 kello 18.43 (UTC)

Hyvä-äänestykseen

muokkaa

Eikö tästä voisi tehdä Hyvä-äänestyksen?--Kammo22 2. kesäkuuta 2008 kello 12.17 (UTC)

Muokattu oman otsikon alle, että erottuu vertaisarviointikeskustelusta. --qWerk 18. syyskuuta 2008 kello 16.29 (EEST)Vastaa

Suomen marsalkka vs. Suomen Marsalkka

muokkaa

Joku on mennyt muuttamaan Suomen marsalkka -termin Suomen Marsalkaksi. Kyseinen muutos on väärin. Kommentin jätti 212.16.103.22 (keskustelu – muokkaukset). --Nro92 10. lokakuuta 2008 kello 16.54 (EEST)Vastaa

Mitenkäs tuo kuvateksti vapaudenmitalin jaossa? http://www.ritarikunnat.fi/keskinainen_jarjestys.asp Taitaa olla korkea-arvosin mitali ainoastaan?!  –Kommentin jätti 84.230.200.220 (keskustelu) 18. joulukuuta 2008 kello 02.57

Kyse on samasta juhlavuuden tavoittelusta kuin esim. tilanteissa, joissa Korkein oikeus kirjoitetaan isolla alkukirjaimella, tai kirjoitettaessa Tasavallan Presidentti, vaikka ne kieliopin mukaan kirjoitetaankin pienin kirjaimin. Kommentin jätti 128.214.177.155 (keskustelu – muokkaukset).

GBE?

muokkaa

Onko Mannerheimin Yhdistyneeltä kuningaskunnalta saama tunnustus tarpeen muka mainita aloituskappaleessa? Mannerheim ei ollut britti, enkä usko hänen käyttäneen tuota titteliä virallisissa yhteyksissä. Suomi oli sitäpaitsi sodassa Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa.  –Kommentin jätti 94.101.5.97 (keskustelu) 8. tammikuuta 2009 kello 16.29

Poistin. Aioin lisätä asian Kunnianosoitukset-lukuun, mutta muutin mieleni. Käsittääkseni (vähän heikohkolla tietopohjalla aiheesta) GBE vertautuu muihin suurristeihin, jotka on mainittu erillisessä Marsalkka Mannerheimille myönnetyt kunnianosoitukset -artikkelissa. Mielestäni niitä ei tarvitse luetella tässä artikkelissa, vaan esitellä ko. pääartikkelissa. Ja jos GBE + muut mainittaisiin tässä artikkelissa, ne tulisi mainita Kunnianosoitukset -luvussa, ei määrittelyssä. Terv. --Riisipuuro 18. huhtikuuta 2009 kello 03.38 (EEST)--Vastaa
Samaa mieltä. Oikea paikka tiedolle on asianmukainen ala-artikkeli. Gopase+f 18. huhtikuuta 2009 kello 10.21 (EEST)Vastaa

Suositeltu tai hyvä

muokkaa

Eikös sivun voisi laittaa äänestykseen hyväksi taikka suositelluksi sivuksi? Sillä suurempia puutteita ei löydy ja tietoa on niin pirusti...--Topy 9. kesäkuuta 2009 kello 23.37 (EEST)Vastaa

Lähdepyyntöjä näyttäisi olevan pari kappaletta, ja jonkun verran lähteetöntä tekstiä. Ne kuntoon, ja sitten vertaisarviointiin. Suoraan ei kannata äänestykseen viedä. --Otrfan 9. kesäkuuta 2009 kello 23.40 (EEST)Vastaa

Lupaava artikkeli -ehdotus

muokkaa
  Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

En kannata tällä lähteistyksellä. --Lakritsa 7. elokuuta 2010 kello 15.33 (EEST)Vastaa

Jaa, voipi olla, en lukenut kunnolla läpi. Taisi olla Tappinen oikeassa, että tyhjästä tai minityngästä saa lupaavan helpommalla. Ehkä nämä lupaavien artikkelien keskustelussa luettelemani jäävät sitten tänne varhaisten aikojen muistomerkeiksi kunnes joku kerkiää ottamaan kunkin niistä yksitellen työn alle.--Urjanhai 7. elokuuta 2010 kello 22.38 (EEST)Vastaa
En kannata periaatteesta. Mielestäni lupaavan artikkelin statuksen hakeminen ei ole oikea tapa kehittää tämäntyylisiä artikkeleita, jotka ovat kuitenkin sisältönsä ja laajuutensa puolesta ss- tai ha-tasoa. Lupaavan artikkeli ei ole sama asia kuin "ei kelpaa hyväksi tai suositelluksi".--Tanár 9. elokuuta 2010 kello 11.04 (EEST)Vastaa
Periaatteesta näkisin, että jos lupaavan kriteerit täyttyvät, niin lisänä rikka rokassa, jos vain kaikki ymmärtävät, että pituuskriteeri ei muodostu keskiarvona. Mutta jos esittämäsi näkemys muodostuu konsensukseksi, niin en toki pane vastaankaan. Päteekö muuten sama mielestäsi myös artikkeliin Rauli Badding Somerjoki (vrt. keskustelua keskustelusivullani)? --Urjanhai 10. elokuuta 2010 kello 20.59 (EEST)Vastaa
Pituuden puolesta pätee, mutta toisaalta se ei ole kai ollut vielä hyvä- tai suositeltu-äänestyksissä, joten siinä voisi vielä ajatella että lupaavan artikkelin status palvelisi artikkelin kehittämistä. Mutta tämä on toki vain minun mielipiteeni eikä tästä asiasta kai ole käyty kunnolla keskustelua missään.--Tanár 11. elokuuta 2010 kello 11.58 (EEST)Vastaa

  Kannatan Näin ensi alkuun. Kannattaa laittaa saman tien HA-hakuun. --Peltimikko 13. elokuuta 2010 kello 10.10 (EEST)Vastaa

Muutama lähdepyyntö ei pitäisi olla este lupaava artikkeli statukselle,   Kannatan. --Topy 13. elokuuta 2010 kello 10.16 (EEST)Vastaa

Topyn sanoin.   Kannatan. --Pentti Repo 13. elokuuta 2010 kello 10.25 (EEST)Vastaa
  1.   perusasiat käsitellään ihan ok ja aukottomasti. Johdannolle vois tehdä kielenhuoltoa.
  2.   lähde merkitty.
  3.   malline ok.
  4.   viitteistys lähes aukoton. useampi lähdepyyntö. Lähdepyyntökohdista muutama on niin epäolennaisia, että ne voisi poistaa.
  5.   laaja
  6.   monta lähdettä.
  7.   lähteet käsittelevät aihetta.
  8.   kuvitus.
  9.   kieli ok.
  10.   luokittelu ok.
  11.   kielilinkit ok. yleisilme ok.
  12.   artikkelin historia: Artikkelilla pitkä historia. Aikaisempia lähteettömiä lisäyksiä lähteistetty/viitteistetty ansiokkaasti myöhemmin. Stabiili ainakin 06/2010 alkaen. Mukana edelleen viitteettömiä ja tarkistamattomia lisäyksiä. Joku voisi käydä artikkelin läpi ja poistaa lähteettömät osiot. Pituutta voi huoletta ottaa pois kolmasosan ilman että artikkelin kattavuus kärsii.

10/12 -> Lupaava artikkeli. Gopase+f 13. elokuuta 2010 kello 19.01 (EEST)Vastaa

Yli 10 lähdepyyntöä! En kannata. Roquai 14. elokuuta 2010 kello 17.34 (EEST)Vastaa

Myöhemmin. --Thi 14. elokuuta 2010 kello 17.55 (EEST)Vastaa


Surkea kuva

muokkaa

Eikö parempaa kuvaa ole saatavilla? Sama juttu Juho Kusti Paasikivi -artikkelissa. Siinä edellinen kuva oli mielestäni parempi. --Barosaurus Lentus 13. huhtikuuta 2011 kello 20.04 (EEST)Vastaa

Asiasta olen keskustellut täällä: Keskustelu käyttäjästä:85.76.101.15. Mauno Koiviston kohdalla mietityttää tekijänoikeudet, mutta se on Commonsin probleema. --Otrfan 13. huhtikuuta 2011 kello 20.07 (EEST)Vastaa

Lupaava

muokkaa

Ehdotan lupaavaksi artikkeliksi.   KannatanRajasuu 22. toukokuuta 2011 kello 19.07 (EEST)Vastaa

Jos katsot tarkemmin keskustelusivua, huomaat varmaan että artikkeli on ollut aika hiljattain ehdolla lupaavaksi. Sen jälkeen se ei ole juuri muuttunut, joten eipä kannatta ehdottaa enenen kuin esim. lähteistys on kunnossa.--Tanár 22. toukokuuta 2011 kello 21.08 (EEST)Vastaa

Artikkelin tila

muokkaa

Lyhensin just artikkelista aika lailla epäolennaisuuksia pois. Siihen meni aikaa, ja huomasin vasta jälkeenpäin, että artikklihistoriastahan löytyy nykyistä hieman lyhyempi Jafeluvin versio kesäkuulta 2010 [1], ennen kuin artikkelia on alettu pidentää voimakkaasti (osin epäolennaisuuksilla). Vaikuttaa muutenkin siltä, että toi Jafeluvin versio olis parempi kuin tämä nykyinen tiivistelmäni. Mitäs jos rohkeesti palautettaisiin tohon 1½ vuoden päähän? Voitais säästää työtä ja saada nykyistä parempi artikkeli. Palautettuun versioon vois sitten lisätä olennaisia lisäyksiä tarpeen mukaan. (EDIT: kuvia ja viitteitä näyttää tulleen 1½ aikana lisää, mutta nähdäkseni noita on helpompi lisätä vanhaan versioon kuin ruveta säätään tätä nykyistä paremmaksi. Leipäteksti kuitenkin Jafeluvin versiossa parempi.) Gopase+f 25. helmikuuta 2012 kello 02.44 (EET)Vastaa

Muutos olisi siis tämä:vasemmalla palautettava, oikealla poistuva versio ennen tämänaamuisia muutoksia. Aika radikaali esitys: välissä on sentään 300 muokkausta yli sadan wikikollegan tekemänä. Onko vastaavaa tehty missään artikkelissa? Lisäksi esimerkiksi viime keväänä artikkelin kehitys oli varsin rauhallista näinkin seuratulle aiheelle; vain yhdeksän marginaalista muutosta maalis-huhtikuussa. Voidaan kysyä oliko tuo keväinen versio saanut jo yhteisön hiljaisen hyväksynnän.
En kannata ainakaan toistaiseksi, näen esityksen wikiperiaatteiden kannalta varsin arveluttavana. Terv. --Riisipuuro 25. helmikuuta 2012 kello 07.42 (EET)--Vastaa
No isoimmat sisällölliset laajennukset artikkeliin ovat tässä [2] ja [3] [4], [5], [6], [7] tehty kesä-syyskuu 2010, sitten aika stabiili, kunnes näemmä mä ite oon siivonnu artikkelia lokakuussa 2010 [8]. Sitten taas lisäyksi sisältöön marraskuussa 2010 [9] ja [10] ja tammikuussa [11], [12], maaliskuussa [13]. Sitten on menty aika stabiilina heinäkuuhun [14]. Sitten on vähän tiivistetty elokuussa [15], menty stabiilina lokakuuhun, jolloin lisäys [16], lisäys marraskuussa [17], sitten tiivistetty [18]. Joulukuussa lisäys [19]. Sitten trivia lisäyksillä ja stabiililla versiolla tammikuun 2012 loppuun [20], joillin tehty lisäys [21], josta ettenpäin stabiili versio eiliseen [22], jolloin tehty tekstin tiivistystä [23].
Käytyäni tota historiaa lävitte viimeseltä 1½ vuodelta, vois todeta, että vieläkin vois tiivistää. Mutta koska tota kesäkuun 2010 versiota ei näemmä kannateta lähtökohdaks pitää tiivistys tehdä nykyiseen versioon... Gopase+f 25. helmikuuta 2012 kello 11.00 (EET)Vastaa
Saattaa hyvinkin olla että muutoksesi olisi positiivinenkin. Mietin asiaa periaatteelliseta kannalta, ja nykyversion mukkaus on siinä mielessä ehdottomasti parempi vaihtoehto. Tällaisessa yhteisökirjoittamisessa ei vaan aina pääse etenemään yksinkertaisinnta tai helpointa tietä. Terv. --Riisipuuro 25. helmikuuta 2012 kello 11.19 (EET)--Vastaa
Tota palautusta ja mielekkäiden lisäysten liittämistä kesäkuun 2010 versioon ei tehdä ihan hetkessä. Oma arvioni on noin 3 tuntia. En todellakaan aio käyttää johonkin 3 tuntia, jos ei ole jonkunlaista yhteisön tukea että uusi versio säilytetään. Eilen muuten siivosin tota artikkelia 1½ tuntia ennen kuin rupesin katteleen, että mistäs tämä epäoleellinen sisältö on oikein tullut. Gopase+f 25. helmikuuta 2012 kello 11.23 (EET)Vastaa
Vaikka artikkelissa oli paljon toistoa, tarpeetonta sillisalaattia ja paremmin ala-artikkeleihin sopivaa sisältöä, niin mielestäni tässä muokkauksessa [24] karsit sitäa paikoin hieman liiankin ankaralla kädellä, jolloin siitä katosi myös sellaista tietoa, joka olisi ollut ihan paikallaan. Ihan noin paljon ei ehkä olisi tarvinnut poistaa tietoa esimerkiksi perheestä (kuolleena syntynyt poika) tai ensimmäisestä taistelusta (tulikasteen päivämäärä ja paikka); maininnat mm. Mannerheimia vuoden 1919 presidentinvaalissa kannattaneista puolueista, sotasyyllisyysoikeudenkäynnistä ja muutamasta muusta seikasta kuuluisivat kyllä mielestäni artikkeliin. Osa lähteettöminä poistetuista kohdista (toiminta pankkien hallituksissa, oikeiston spekulaatiot 1920-luvulla) voidaan lisäksi palauttaa, jos niille löytyy lähteet. Yhdyn kyllä näkemykseen, että artikkelissa on paljon parannettavaa ja että siihen on lisätty runsaasti turhaakin asiaa, mutta aiheen merkittävyyteen nähden tämä on mielestäni pikemminkin liian suppea [sic!] kuin liian laaja. --Risukarhi 25. helmikuuta 2012 kello 16.32 (EET)Vastaa
Pitkästä artikkelista on vaikea karsia epäolennaisuuksia pois ja jättää olennainen. Senpä takia olis parempi ottaa lähtökohdaksi tuo 2010 kesän versio ja miettiä mitä sen jälkeen tehdyistä lisäyksistä säilytetään. Gopase+f 25. helmikuuta 2012 kello 16.37 (EET)Vastaa
Palautin joukon kohtia, joiden poistaminen oli mielestäni tarpeetonta. --Risukarhi (keskustelu) 6. maaliskuuta 2012 kello 16.22 (EET)Vastaa
Itseasiassa toi kesän 2010 versio menee taaksepäin helmikuulle 2009, josta kesään 2010 artikkeli on ollut aika stabiili [25]. Sitten kesäkuun 2010 jälkeen artikkeli on lähtenyt taas paisumaan kuin pullataikina epäoleellisten lisäysten vuoksi. Gopase+f 25. helmikuuta 2012 kello 16.43 (EET)Vastaa

Rahanluovutusta ja lastensuojeluliiton kohtia voisi joku tarkentaa?

muokkaa

1920 Luku "Lisäksi hän perusti 1920 Kenraali Mannerheimin lastensuojeluliiton. Perustamisen mahdollisti Mannerheimille vuonna 1919 kansalaisadressin yhteydessä kerätty rahasumma."


Rahasumma oli 7 600 000 markkaa. Sen luovutti Mannerheimille E.N Setälän johtama lähetystö. Rahasumma luovutettiin 9 hemikuuta 1920. Rahasumman luovutuksella toivotetaan Mannerheim tervetulleeksi kotimaahansa. (Suomen Itsenäistymisen Kronikka - 1992 Gummerrus Kustannus Oy - ISBN 951-20-3800-5)

Mannerheimin lastensuojeluliitto perustettiin 4.10.1920 ( http://www.mll.fi/mll/historia/ )  –Kommentin jätti Satunnainen vierailija (keskustelu – muokkaukset) 4. marraskuuta 2012 kello 12.13‎

  Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Lupaava?

muokkaa

Ehdotan lupaavaksi.HenriHa (keskustelu) 7. huhtikuuta 2013 kello 17.14 (EEST)Vastaa

Tämä on laaja ja hyvin lähteistetty artikkeli, mutta siinä on olennaista ja epäolennaista sekaisin. Aihe on sen verran merkittävä ja artikkelia muokataan niin ahkerasti, että kannattaisi ennemmin koettaa kehittää vertaisarvioinnin kautta kuin lupaava artikkeli -keskustelulla. Tätä on ehdotettu lupaavaksi jo pari kertaa aikaisemminkin, eikä siitä valmista ole tullut.--Tanár 9. huhtikuuta 2013 kello 21.00 (EEST)Vastaa
Eikö lupaava artikkeli ehdotus ole paremminkin uusille ja suhteellisen lyhyille artikkeleille tarkoituksenmukaisempi? Vertaisarviointi passais myös omasta mielestäni paremmin tälle artikkelille. --R.Jussi (keskustelu) 10. huhtikuuta 2013 kello 13.24 (EEST)Vastaa
Yleisesti yhdyn Tanárin näkemykseen ja vielä erikseen täytyy huomauttaa, että toista maailmansotaa käsittelevä luku on todella lyhyt, vaikka se lienee kaikkein keskeisen osa henkilön urasta. Eli sisältöä on runsaasti, mutta se ei painotu ihan niin kuin pitäisi. --Risukarhi (keskustelu) 10. huhtikuuta 2013 kello 17.18 (EEST)Vastaa
Mä koen että mulla ei ainakaan ole enää mandaattia tiivistää tätä (syy tossa pari keskustelua ylempänä). Joku toinen toivottavasti tarttuu toimeen ja tiivistää n. 20k merkkiä tästä pois. Katotaan lupaavuutta sitten uudestaan. Gopase+f (keskustelu) 10. huhtikuuta 2013 kello 17.26 (EEST)Vastaa
Ellei eräistä oleellisista asioista (mm. sodanjohto talvisodan ja jatkosodan aikana, Suomen päätyminen Saksan liittolaiseksi jne.) kirjoiteta lisää sisältöä, niin ei tästä lupaavaa saa vaikka kuinka saksisi rönsyjä pois. Ratkaisun täytyy lähteä artikkelin laajentamisesta eikä supistamisesta. Mutta jos joku sen tekee (ja lähteistää samalla), niin sitten tavoiteltava status olisi varmaan lupaavaa korkeampi. --Risukarhi (keskustelu) 10. huhtikuuta 2013 kello 17.41 (EEST)Vastaa
Havaitsin, että myös Suomen sisällissodasta ja valtionhoitajakaudesta 1918–1919 on tässä kerrottu hyvin niukasti. Mannerheimin nuoruus ja monet vähemmän tunnetut elämänvaiheet on esitelty yksityiskohtaisesti, mutta juuri niistä oleellisimmista asioista taas on sanottu suorastaan hämmästyttävän vähän. --Risukarhi (keskustelu) 10. huhtikuuta 2013 kello 17.44 (EEST)Vastaa
Kun ylimääräisten rönsyjen poistaminen ei ole saanut tukea, on vaikea kuvitella, että ketään kiinnostaisi artikkelin kehittäminen. Ollaan siis umpikujassa. Palataan asiaan parin vuoden päästä. Gopase+f (keskustelu) 10. huhtikuuta 2013 kello 19.33 (EEST)Vastaa
Lähteistys kuntoon niin menee vähintäänkin hyväksi. – EtäKärppä13 12. huhtikuuta 2013 kello 18.00 (EEST)Vastaa
Ei lupaava, jos noin paljon lähdepyyntöjä, etenkin kun niissä on fanitusta Mannerheimin "suuresta rohkeudesta", "oveluudesta", sekä oletuksia hänen pyrkimyksistään. --Savir (keskustelu) 13. huhtikuuta 2013 kello 16.19 (EEST)Vastaa

Ei kannatusta lupaavaksi. Keskustelun yleinen linja oli, että artikkelia kannattaisi kehittää vertaisarvioinnin kautta ja silloinkin enemmin hyväksi tai suositelluksi kuin lupaavaksi. Minua kyllä kiinnostaisi tämän artikkelin kehittäminen ja yksi kaunis päivä siihen vielä ryhdynkin. Mutta nyt otan LA-ehdotus-lätkän pois ja arkistoin keskustelun.--Tanár 14. huhtikuuta 2013 kello 14.26 (EEST)Vastaa

Mannerheimin ulkomuoto

muokkaa

Nähdäkseni artikkelissa ei vielä lainkaan käsitellä Mannerheimin ulkomuotoa. Vähän naurettavaa aloittaa keskustelua näin pienestä yksityiskohdasta, mutta Jägerskiöld (Valtionhoitaja Mannerheim, Otava 1969, s. 55) siteeraa Mannerheimin kirjettä, jossa tämä kertoo hattutilausta varten päänsä ympärysmitan olevan 56-57 cm.--Juha Kämäräinen (keskustelu) 22. maaliskuuta 2016 kello 19.57 (EET)Vastaa

Merkkihenkilöiden ulkonäköä ja habitusta kuvaillaan ajoittain historiankirjoituksessa ja paljon etenkin elämänkertakirjallisuudessa, joten miksipä ei aiheesta voisi jotain olla. --Ukas (keskustelu) 22. kesäkuuta 2016 kello 11.01 (EEST)Vastaa

Otsikosta

muokkaa

Minun mielestäni artikkelin otsikoksi voisi vaihtaa "Gustaf Mannerheim", koska sillä nimellä hänet tunnetaan parhaiten. Mitä mieltä muut ovat? --91.158.90.171 26. lokakuuta 2016 kello 22.39 (EEST)Vastaa

Vastapaino artikkelille ja sen historiakäsitykselle

muokkaa

Tälle artikkelille sopiva vastapaino on Pirkko Turpeinen-Saari: Lahtari, punikki ja teurastaja. Marsalkka Mannerheim, Kullervo Manner ja Ratko Mladic historian henkilöinä. Into 2016. Kirjassa kuvataan mm. Mannerheimin toiminta sisällisodassa, suhde fasismiin, Saksaan ja omat poliittiset tavoitteet varsin toisin.Korina (keskustelu) 7. kesäkuuta 2017 kello 23.01 (EEST)Vastaa

Yhdysmerkit/tavuviivat kahden eri päivämäärän välissä

muokkaa

Älkää käyttäkö yhdysmerkkejä/tavuviivoja kahden eri päivämäärän tai vuoden välissä, vaan käyttäkää n-viivoja (–). Eli: 4.8.1944–4.3.1946, ei 4.8.1944-4.3.1946. Kiitos. --Pjoona11 (keskustelu) 3. heinäkuuta 2017 kello 15.48 (EEST)Vastaa

Korjus sotilasarvoon

muokkaa

Marsalkka Mannerheim kutsuttiin Kadettikunnan kunniajäseneksi 27. tammikuuta 1924 ja Upseeriliiton kunniajäseneksi 4. kesäkuuta 1927.

Pitäisi olla

Kenraali Mannerheim kutsuttiin Kadettikunnan kunniajäseneksi 27. tammikuuta 1924 ja Upseeriliiton kunniajäseneksi 4. kesäkuuta 1927.

84.248.82.211 13. huhtikuuta 2024 kello 23.33 (EEST)Vastaa

Korjattu, otin siitä sotilasarvon kokonaan pois. --Risukarhi (keskustelu) 14. huhtikuuta 2024 kello 14.26 (EEST)Vastaa
Palaa sivulle ”Carl Gustaf Emil Mannerheim”.