Alberto Moravia
Alberto Moravia, oikealta nimeltään Alberto Pincherle,[1] (28. marraskuuta 1907 Rooma – 26. syyskuuta 1990 Rooma)[2] oli italialainen romaanikirjailija, journalisti ja poliitikko. Teoksissaan hän tarkastelee nykyajan seksuaalisuutta ja vieraantumista sekä eksistentialismia.
| Alberto Moravia | |
|---|---|
 Moravia Gina Lollobrigidan seurassa 1954. |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Alberto Pincherle |
| Syntynyt | 28. marraskuuta 1907 Rooma, Italia |
| Kuollut | 26. syyskuuta 1990 (82 vuotta) Rooma, Italia |
| Kansalaisuus | italialainen |
| Ammatti | kirjailija |
| Kirjailija | |
| Pääteokset |
Välinpitämättömät (1929) Keskipäivän aave (1954) Kaksi naista (1957) |
| Muuta tietoa | |
|
Strega Prize (1952) |
|
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Moravia sairasti nuorena tuberkuloosin ja oli sen vuoksi parantolassa, jossa kirjoitti ensimmäisen romaaninsa Välinpitämättömät (1929). Vuonna 1952 hänelle myönnettiin arvostettu italialainen Strega-palkinto teoksesta I racconti (1952).[3]
Moravian romaanien pohjalta on tehty useita elokuvia, kuten Vittorio de Sican Kaksi naista (1960), Jean-Luc Godardin Keskipäivän aave (1963) ja Bernardo Bertoluccin Fasisti (1970).
Moravia toimi kansainvälisen Pen-klubin puheenjohtajana.[4] Hän oli myös Euroopan parlamentin jäsen vuodesta 1984[5] kuolemaansa asti. Moravia oli vuodesta 1945 naimisissa kirjailija Elsa Moranten kanssa. He erosivat 1963.[6][7]
Suomennetut teokset
muokkaa- Välinpitämättömät (Gli indifferenti, 1929); suom. Tauno Nurmela, 1952
- Agostino (Agostino, 1944); suom. Mirjam Polkunen, 1959
- Roomatar (La romana, 1947); suom. Tauno Nurmela, 1950
- Keskipäivän aave (Il disprezzo, 1954); suom. Tauno Nurmela, 1956
- Kaksi naista (La ciociara, 1957); suom. Tauno Nurmela, 1958
- Tyhjä kangas (La noia, 1960); suom. Kaarina Mieskivi, 1962
- Automaatti (L’automa 1962); suom. Liisa Ryömä, 1969
- Valhe (L'attenzione, 1965); suom. Jorma Kapari, 1966
- Maon Kiina eli Kivinen kutsuvieras (La rivoluzione culturale in Cina, 1968); suom. Liisa Ryömä, 1968
- Minä ja hän (Io e lui, 1971); suom. Jorma Kapari, 1972
- Desideria (La vita interione, 1978) suom. Jorma Kapari, 1979
- Vuosi 1934 (1934, 1982); suom. Pirkko Peltonen, 1982
- Eroottisia tarinoita (La cosa e altri racconti, 1983); suom. Tuula Saarikoski ja Helena Saarikoski-Hyttinen (runo), 1987
- Sivustakatsoja (L'uomo che guarda, 1985); suom. Tuula Saarikoski 1988
- Matka Roomaan (Il viaggio a Roma, 1988); suom. Tuula Saarikoski 1991
- Perjantain huvila ja muita kertomuksia (La villa del venerdi e altri racconi, 1990); suom. Liisa Ryömä, 1992
- Moravian elämä (La vita di Moravia, 1990); suom. Mirjam Polkunen, 1996. Elämäkerta Alain Elkmannin kanssa
Lähteet
muokkaa- ↑ Alberto Moravia (1907-1990) - pseudonym of Alberto Pincherle Authors’ Calendar. Viitattu 25.5.2016. (englanniksi)
- ↑ Alberto Moravia Biography. A&E Television Networks. Arkistoitu 23.3.2018. Viitattu 1.2.2012. (englanniksi)
- ↑ Degl’Innocenti, Carlotta: Premio Strega 2008. Storie di un passato più che contemporaneo Storia e Cultura. 20.6.2008. FondazioneItaliani.it. Arkistoitu 9.12.2009. Viitattu 31.1.2010. (italiaksi)
- ↑ Alberto Moravia, eletto nel 1959 al vertice del Pen Italia e di quello internazionale Archivio. Pen Club Italia. Viitattu 15.9.2019. (italiaksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Sciandivasci, Simonetta: La noia di Moravia nel Parlamento europeo degli indifferenti Spettacoli. 24.8.2016. Il Giornale. Viitattu 15.9.2019. (italiaksi)
- ↑ Risto Rantala ja Kaarina Turtia (toim.): ”Morante, Elsa”, Otavan kirjallisuustieto, s. 507. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X
- ↑ Errico, Roberta: L’amore disperato ed eterno tra Elsa Morante e Alberto Moravia Cultura. 9.4.2019. The Vision. Viitattu 15.9.2019. (italiaksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Alberto Moravia Wikimedia Commonsissa
- Alberto Moravia Euroopan parlamentin jäsenet. Euroopan parlamentti.