Yleisurheilu kesäolympialaisissa 2000

Vuoden 2000 kesäolympialaisissa Sydneyssä järjestettiin yleisurheilussa 46 kilpailutapahtumaa, miehille 24 ja naisille 22.

Mitalistit

Miehet

Laji			Selostus
100 m	Maurice Greene Yhdysvallat	9,87
	Ato Boldon Trinidad ja Tobago	9,99
	Obadele Thompson Barbados	10,04

200 m	Konstantinos Kenteris Kreikka	20,09	Kauden tilastoykkönen John Capel myöhästyi pahasti loppukilpailun lähdössä eikä saanut muita enää kiinni.^[1]
	Darren Campbell Yhdistynyt kuningaskunta	20,14
	Ato Boldon Trinidad ja Tobago	20,20

400 m	Michael Johnson Yhdysvallat	43,84
	Alvin Harrison Yhdysvallat	44,40
	Greg Haughton Jamaika	44,70

800 m	Nils Schumann Saksa	1.45,08
	Wilson Kipketer Tanska	1.45,14
	Djabir Saïd Guerni Algeria	1.45,16

1 500 m	Noah Ngeny Kenia	3.32,07 (OR)
	Hicham El Guerrouj Marokko	3.32.32
	Bernard Lagat Kenia	3.32,44

5 000 m	Millon Wolde Etiopia	13.35,49
	Ali Saidi-Sief Algeria	13.36,20
	Brahim Lahlafi Marokko	13.36,47

10 000 m	Haile Gebrselassie Etiopia	27.18,20
	Paul Tergat Kenia	27.18,29
	Assefa Mezgebu Etiopia	27.19,75

Maraton	Gezahgne Abera Etiopia	2.10.11
	Erick Wainaina Kenia	2.10.31
	Tesfaye Tola Etiopia	2.11.10

110 m aitajuoksu	Anier García Kuuba	13,00
	Terrence Trammell Yhdysvallat	13,16
	Mark Crear Yhdysvallat	13,22

400 m aitajuoksu	Angelo Taylor Yhdysvallat	47,50
	Hadi Al Somayli Saudi-Arabia	47,53
	Llewellyn Herbert Etelä-Afrikka	47,81

3 000 m estejuoksu	Reuben Kosgei Kenia	8.21,43
	Wilson Boit Kipketer Kenia	8.21,77
	Ali Ezzine Marokko	8.22,15

4 × 100 m	Yhdysvallat Kenny Brokenburr* Tim Montgomery* Jon Drummond Bernard Williams Brian Lewis Maurice Greene	37,61	* Juoksivat alkuerissä^[2]
	Brasilia Cláudio Roberto de Souza* Vicente de Lima Edson Ribeiro André da Silva Claudinei da Silva	37,90
	Kuuba Luis Alberto Pérez-Rionda Iván Garcia Freddy Mayola José Ángel César	38,04

4 × 400 m	Nigeria Nduka Awazie* Fidelis Gadzama* Clement Chukwu Jude Monye Sunday Bada Enefiok Udo-Obong	2.58,68	Loppukilpailun voitti alun perin Yhdysvaltain joukkue (Alvin Harrison, Antonio Pettigrew, Calvin Harrison ja Michael Johnson) ajalla 2.56,35. Alku- ja välierissä Yhdysvaltain joukkueessa juoksivat myös Jerome Young ja Angelo Taylor. Joukkue menetti voittonsa vuonna 2008 Pettigrew'n tunnustettua dopingin käytön. Young oli menettänyt mitalinsa jo aikaisemmin oman dopingkärynsä vuoksi.^[3] KOK jakoi mitalit uudestaan vuonna 2012 vähän ennen Lontoon olympialaisia.^[4] *Juoksivat alkuerissä^[2]
	Jamaika Michael McDonald* Sanjay Ayre* Michael Blackwood Greg Haughton Christopher Williams Danny McFarlane	2.58,78
	Bahama Timothy Munnings* Avard Moncur Troy McIntosh Carl Oliver Christopher Brown	2.59,23

20 km kävely	Robert Korzeniowski Puola	1.18.59 (OR)	Meksikon Bernardo Segura tuli ensimmäisenä maaliin ja ehti jonkin aikaa juhlia voittoa ennen kuin hänen suorituksensa hylättiin.^[5]
	Noé Hernández Meksiko	1.19.03
	Vladimir Andrejev Venäjä	1.19.27

50 km kävely	Robert Korzeniowski Puola	3.42.22
	Aigars Fadejevs Latvia	3.43.40
	Joel Sánchez Guerrero Meksiko	3.44.36

Korkeushyppy	Sergei Kljugin Venäjä	235	Rankka vesisade häiritsi kilpailun loppuvaiheita.^[6]
	Javier Sotomayor Kuuba	232
	Abderrahmane Hammad Algeria	232

Seiväshyppy	Nick Hysong Yhdysvallat	590
	Lawrence Johnson Yhdysvallat	590
	Maksim Tarasov Venäjä	590

Pituushyppy	Iván Pedroso Kuuba	855	Jai Taurima hyppäsi viidennellä kierroksella Oseanian ennätyksen 849 cm ja nousi kilpailun johtoon mutta Iván Pedroso nousi viimeisellä hypyllään voittoon.^[7]
	Jai Taurima Australia	849
	Roman Štšurenko Ukraina	831

Kolmiloikka	Jonathan Edwards Yhdistynyt kuningaskunta	17,71
	Yoel Garcia Kuuba	17,47
	Denis Kapustin Venäjä	17,46

Kuulantyöntö	Arsi Harju Suomi	21,29	Arsi Harju oli karsinnan paras tuloksella 21,39 m. Loppukilpailussa hän työnsi ensimmäisellä kierroksella tuloksen 21,20 m ja toisella voittotuloksen 21,29 m.^[8]
	Adam Nelson Yhdysvallat	21,21
	John Godina Yhdysvallat	21,20

Kiekonheitto	Virgilijus Alekna Liettua	69,30
	Lars Riedel Saksa	68,50
	Frantz Kruger Etelä-Afrikka	68,19

Moukarinheitto	Szymon Ziólkowski Puola	80,02
	Nicola Vizzoni Italia	79,64
	Ihar Astapkovitš Valko-Venäjä	79,17

Keihäänheitto	Jan Železný Tšekki	90,17 (OR)
	Steve Backley Yhdistynyt kuningaskunta	89,85
	Sergey Makarov Venäjä	88,67

Kymmenottelu	Erki Nool Viro	8641	Kiekonheitossa Erki Nool ei saanut kahdella ensimmäisellä heitollaan tulosta, ja hänen kolmas heittonsa tuomittiin aluksi yliastutuksi mutta Viron tekemän vastalauseen ja videotarkastelun jälkeen kolmas heitto, joka oli varmuuden vuoksi mitattu, hyväksyttiin.^[9]^[10]
	Roman Šebrle Tšekki	8606
	Chris Huffins Yhdysvallat	8595

Naiset

Laji	Sijoitukset			Selostus
100 m		Ei voittajaa		Alun perin Marion Jones voitti, mutta mitali otettiin pois myöhemmän dopingkäryn vuoksi ja mitalit jaettiin uudelleen KOK:n päätöksellä. Kultaa ei kuitenkaan annettu Thanulle tämän myöhemmän dopingepäselvyyksien vuoksi vaan se päätettiin jättää jakamatta.^[11]
		Ekaterini Thanu Kreikka Tayna Lawrence Jamaika	11,12 11,18
		Merlene Ottey Jamaika	11,19

200 m		Pauline Davis-Thompson Bahama	22,27	Alun perin Marion Jones voitti, mutta mitali otettiin pois myöhemmän dopingkäryn vuoksi ja mitalit jaettiin uudelleen KOK:n päätöksellä.^[11]
		Susanthika Jayasinghe Sri Lanka	22,28
		Beverly McDonald Jamaika	22,35

400 m		Cathy Freeman Australia	49,11
		Lorraine Graham Jamaika	49,58
		Katharine Merry Yhdistynyt kuningaskunta	49,72

800 m		Maria De Lurdes Mutola Mosambik	1.56,15
		Stephanie Graf Itävalta	1.56,64
		Kelly Holmes Yhdistynyt kuningaskunta	1.56,80

1 500 m		Nouria Mérah-Benida Algeria	4.05,10	Ennakkosuosikkeihin kuulunut Gabriela Szabo kompuroi loppukilpailun alkupuolella edessään kaatuneeseen Hayley Tullettiin ja jäi muista jälkeen. Loppusuoralla hän kiri useiden kilpailijoiden ohi mutta ylsi vain kolmanneksi. Yhdysvaltalaisen Suzy Favor Hamiltonin voimat loppuivat loppusuoralla ja hän kaatui itsekseen ollessaan vielä mitalitaistelussa mukana; hän jäi lopputuloksissa viimeiseksi ja kilpailun päätyttyä hänet vietiin stadionilta pyörätuolissa.^[12]^[13]^[14]^[15]
		Violeta Beclea Romania	4.05,15
		Gabriela Szabo Romania	4.05,27

5 000 m		Gabriela Szabo Romania	14.40,79 (OR)
		Sonia O’Sullivan Irlanti	14.41,02
		Gete Wami Etiopia	14.42,23

10 000 m		Derartu Tulu Etiopia	30.17,49 (OR)
		Gete Wami Etiopia	30.22,48
		Fernanda Ribeiro Portugali	30.22,88

Maraton		Naoko Takahashi Japani	2.23.14 (OR)
		Lidia Simon Romania	2.23.22
		Joyce Chepchumba Kenia	2.24.45

100 m aitajuoksu		Olga Šišigina Kazakstan	12,65	Kauden tilastoykkönen ja hallitseva maailmanmestari Gail Devers keskeytti välierässä.^[16]
		Glory Alozie Nigeria	12,68
		Melissa Morrison Yhdysvallat	12,76

400 m aitajuoksu		Irina Privalova Venäjä	53,02
		Deon Hemmings Jamaika	53,45
		Nezha Bidouane Marokko	53,57

4 × 100 m		Bahama Eldece Clarke-Lewis* Savatheda Fynes Chandra Sturrup Pauline Davis-Thompson Debbie Ferguson	41,95	Marion Jonesin tunnustettua vuonna 2007 dopingin käyttönsä kansainvälinen olympiakomitea KOK hylkäsi hänen suorituksensa ja vuonna 2008 KOK hylkäsi koko joukkueen suorituksen. Vuonna 2010 urheilun kansainvälinen vetoomustuomioistuin kumosi KOK:n päätöksen ja palautti joukkueen muille jäsenille mitalit.^[17]^[18] * Juoksivat joukkueessa alku- ja välierissä.^[2]
		Jamaika Merlene Frazer* Tayna Lawrence Veronica Campbell Beverly McDonald Merlene Ottey	42,13
		Yhdysvallat Passion Richardson* Chryste Gaines Torri Edwards Nanceen Perry ~~Marion Jones~~	42,20
	4.	Ranska Linda Ferga Muriel Hurtis Fabe Dia Christine Arron	42,42

4 × 400 m		Yhdysvallat Andrea Anderson* Jearl Miles-Clark Monique Hennagan ~~Marion Jones~~ LaTasha Colander-Richardson	3.22,62	Marion Jonesin tunnustettua vuonna 2007 dopingin käyttönsä kansainvälinen olympiakomitea (KOK) hylkäsi hänen suorituksensa ja vuonna 2008 KOK hylkäsi koko joukkueen suorituksen. Vuonna 2010 urheilun kansainvälinen vetoomustuomioistuin kumosi KOK:n päätöksen ja palautti joukkueen muille jäsenille mitalit.^[17]^[18] * juoksivat alkuerissä^[2]
		Jamaika Charmaine Howell* Michelle Burgher* Sandie Richards Catherine Scott Deon Hemmings Lorraine Graham	3.23,25
		Venäjä Olesja Zykina* Natalja Nazarova* Julija Sotnikova Svetlana Gontšarenko Olga Kotljarova Irina Privalova	3.23,46
	4.	Nigeria Doris Jacob* Olabisi Afolabi Opara Charity Rosemary Okafor Falilat Ogunkoya-Osheku	3.23,80

20 km kävely		Wang Liping Kiina	1.29.05 (OR)	Australian Jane Saville hylättiin johtoasemasta juuri ennen stadionille saapumista.^[19]
		Kjersti Tysse Plätzer Norja	1.29.33
		María Vasco Espanja	1.30.23

Korkeushyppy		Jelena Jelesina Venäjä	201
		Hestrie Cloete Etelä-Afrikka	201
		Kajsa Bergqvist Ruotsi	199

Seiväshyppy		Stacy Dragila Yhdysvallat	460 (OR)	Naisten seiväshyppy oli ensimmäistä kertaa olympiaohjelmassa.^[20]
		Tatiana Grigorieva Australia	455
		Vala Flosadóttir Islanti	450

Pituushyppy		Heike Drechsler Saksa	699	Alun perin Marion Jones voitti pronssia, mutta mitali ottiin pois myöhemmän dopingkäryn vuoksi ja mitali jaettiin uudelleen KOK:n päätöksellä.^[11]
		Fiona May Italia	692
		Tatjana Kotova Venäjä	683

Kolmiloikka		Tereza Marinova Bulgaria	15,20
		Tatjana Lebedeva Venäjä	15,00
		Olena Hovorova Ukraina	14,96

Kuulantyöntö		Janina Karoltšyk Valko-Venäjä	20,56
		Larisa Pelešenko Venäjä	19,92
		Astrid Kumbernuss Saksa	19,62

Kiekonheitto		Elina Zverjova Valko-Venäjä	68,40
		Anastasia Kelesidu Kreikka	65,71
		Irina Jattšenko Valko-Venäjä	65,20

Moukarinheitto		Kamila Skolimowska Puola	71,16	Naisten moukarinheitto oli ensimmäistä kertaa olympiaohjelmassa.^[21]
		Olga Kuzenkova Venäjä	69,77
		Kirsten Münchow Saksa	69,28

Keihäänheitto		Trine Hattestad Norja	68,91 (OR)
		Mirela Maniani-Tzelili Kreikka	67,51
		Osleidys Menéndez Kuuba	66,18

Seitsenottelu		Denise Lewis Yhdistynyt kuningaskunta	6584
		Jelena Prohorova Venäjä	6531
		Natallja Sazanovitš Valko-Venäjä	6527

Lähteet

↑ Siukonen, Markku: Suuri olympiateos 11 - Nagano ja Sydney 2000, s. 210–211. Graface, 2001. ISBN 951-98673-0-9
↑ ^a ^b ^c ^d Sydney 2000 – tulokset IAAF. Viitattu 18.7.2010. (englanniksi)
↑ USA:n viestijoukkue menetti Sydneyn olympiakullan 2.8.2008. Helsingin Sanomat. Viitattu 3.8.2008.^{[vanhentunut linkki]}
↑ IOC Executive Board meets ahead of London Games 21.7.2012. olympic.org: KOK. Viitattu 24.7.2012. (englanniksi)
↑ Siukonen, Markku: Suuri olympiateos 11 - Nagano ja Sydney 2000, s. 220–221. Graface, 2001. ISBN 951-98673-0-9
↑ Siukonen, Markku: Suuri olympiateos 11 - Nagano ja Sydney 2000, s. 223. Graface, 2001. ISBN 951-98673-0-9
↑ Siukonen, Markku: Suuri olympiateos 11 - Nagano ja Sydney 2000, s. 225. Graface, 2001. ISBN 951-98673-0-9
↑ Siukonen, Markku: Suuri olympiateos 11 - Nagano ja Sydney 2000, s. 227–230. Graface, 2001. ISBN 951-98673-0-9
↑ Siukonen, Markku: Suuri olympiateos 11 - Nagano ja Sydney 2000, s. 234. Graface, 2001. ISBN 951-98673-0-9
↑ Nool kymmenottelun voittaja 29.5.2012. Yle. Viitattu 9.5.2020.
↑ ^a ^b ^c Marion Jonesin kultaa ei anneta toiselle dopingsekoilijalle. Helsingin Sanomat, 10.12.2009. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 10.12.2009.
↑ Algerian Merah-Benida yllätysvoittoon 29.5.2012. Yle. Viitattu 9.5.2020.
↑ Majasaari, Matti: [https://www.ts.fi/urheilu/1073798316/Nouria+MerahBenida+juoksee+kaikkien+arabinaisten+puolesta Nouria Merah-Benida juoksee kaikkien arabinaisten puolesta] Turun Sanomat. 30.9.2000. Viitattu 9.5.2020.
↑ Longman, Jere: Sydney 2000: Women's 1,500; A Mysterious Fall by Favor Hamilton The New York Times. 1.10.2000. Viitattu 9.5.2020. (englanniksi)
↑ Currie, Alan & Currie, Brenda: Hayley Tullett Welsh Athletics Ltd. Viitattu 9.5.2020. (englanniksi)
↑ Siukonen, Markku: Suuri olympiateos 11 - Nagano ja Sydney 2000, s. 240. Graface, 2001. ISBN 951-98673-0-9
↑ ^a ^b Marion Jonesin joukkuekavereille palautettiin olympiamitalit hs.fi. 16.7.2010. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 19.7.2010. Viitattu 18.7.2010.
↑ ^a ^b Athletics – Women's 4x100m and 4x400m relay of the 2000 Sydney Olympic Games – The appeal of the US athletes is upheld (PDF) (lehdistötiedote) 16.7.2010. CAS. Arkistoitu 2.1.2011. Viitattu 18.7.2010. (englanniksi)
↑ Siukonen, Markku: Suuri olympiateos 11 - Nagano ja Sydney 2000, s. 242. Graface, 2001. ISBN 951-98673-0-9
↑ Siukonen, Markku: Suuri olympiateos 11 - Nagano ja Sydney 2000, s. 243. Graface, 2001. ISBN 951-98673-0-9
↑ Siukonen, Markku: Suuri olympiateos 11 - Nagano ja Sydney 2000, s. 246. Graface, 2001. ISBN 951-98673-0-9

Aiheesta muualla

Kansainvälisen Olympiakomitean tulostietokanta

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Yleisurheilu kesäolympialaisissa 2000 Wikimedia Commonsissa

Yleisurheilu olympialaisissa

1896 • 1900 • 1904 • 1908 • 1912 • 1920 • 1924 • 1928 • 1932 • 1936 • 1948 • 1952 • 1956 • 1960 • 1964 • 1968 • 1972 • 1976 • 1980 • 1984 • 1988 • 1992 • 1996 • 2000 • 2004 • 2008 • 2012 • 2016 • 2020 • 2024

Kesäolympialaisten 2000 lajit ja kilpailutapahtumat

[1] Siukonen, Markku: Suuri olympiateos 11 - Nagano ja Sydney 2000, s. 210–211. Graface, 2001. ISBN 951-98673-0-9

[sydneytulokset-2] Sydney 2000 – tulokset IAAF. Viitattu 18.7.2010. (englanniksi)

[3] USA:n viestijoukkue menetti Sydneyn olympiakullan 2.8.2008. Helsingin Sanomat. Viitattu 3.8.2008.^{[vanhentunut linkki]}

[4] IOC Executive Board meets ahead of London Games 21.7.2012. olympic.org: KOK. Viitattu 24.7.2012. (englanniksi)

[5] Siukonen, Markku: Suuri olympiateos 11 - Nagano ja Sydney 2000, s. 220–221. Graface, 2001. ISBN 951-98673-0-9

[6] Siukonen, Markku: Suuri olympiateos 11 - Nagano ja Sydney 2000, s. 223. Graface, 2001. ISBN 951-98673-0-9

[7] Siukonen, Markku: Suuri olympiateos 11 - Nagano ja Sydney 2000, s. 225. Graface, 2001. ISBN 951-98673-0-9

[8] Siukonen, Markku: Suuri olympiateos 11 - Nagano ja Sydney 2000, s. 227–230. Graface, 2001. ISBN 951-98673-0-9

[9] Siukonen, Markku: Suuri olympiateos 11 - Nagano ja Sydney 2000, s. 234. Graface, 2001. ISBN 951-98673-0-9

[10] Nool kymmenottelun voittaja 29.5.2012. Yle. Viitattu 9.5.2020.

[jones2-11] Marion Jonesin kultaa ei anneta toiselle dopingsekoilijalle. Helsingin Sanomat, 10.12.2009. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 10.12.2009.

[12] Algerian Merah-Benida yllätysvoittoon 29.5.2012. Yle. Viitattu 9.5.2020.

[13] Majasaari, Matti: [https://www.ts.fi/urheilu/1073798316/Nouria+MerahBenida+juoksee+kaikkien+arabinaisten+puolesta Nouria Merah-Benida juoksee kaikkien arabinaisten puolesta] Turun Sanomat. 30.9.2000. Viitattu 9.5.2020.

[14] Longman, Jere: Sydney 2000: Women's 1,500; A Mysterious Fall by Favor Hamilton The New York Times. 1.10.2000. Viitattu 9.5.2020. (englanniksi)

[15] Currie, Alan & Currie, Brenda: Hayley Tullett Welsh Athletics Ltd. Viitattu 9.5.2020. (englanniksi)

[16] Siukonen, Markku: Suuri olympiateos 11 - Nagano ja Sydney 2000, s. 240. Graface, 2001. ISBN 951-98673-0-9

[hs16072010-17] Marion Jonesin joukkuekavereille palautettiin olympiamitalit hs.fi. 16.7.2010. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 19.7.2010. Viitattu 18.7.2010.

[cas16072010-18] Athletics – Women's 4x100m and 4x400m relay of the 2000 Sydney Olympic Games – The appeal of the US athletes is upheld (PDF) (lehdistötiedote) 16.7.2010. CAS. Arkistoitu 2.1.2011. Viitattu 18.7.2010. (englanniksi)

[19] Siukonen, Markku: Suuri olympiateos 11 - Nagano ja Sydney 2000, s. 242. Graface, 2001. ISBN 951-98673-0-9

[20] Siukonen, Markku: Suuri olympiateos 11 - Nagano ja Sydney 2000, s. 243. Graface, 2001. ISBN 951-98673-0-9

[21] Siukonen, Markku: Suuri olympiateos 11 - Nagano ja Sydney 2000, s. 246. Graface, 2001. ISBN 951-98673-0-9

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]

[8]

[9]

[10]

[11]

[12]

[13]

[14]

[15]

[16]

[17]

[18]

[19]

[20]

[21]