Synttärimekot 1-vuotiaille

Marraskuussa juhlittiin tuplana, kun nuorimmaiseni täyttivät vuoden.

Aikani selasin nettiä etsien tytöille juhlamekkoja, mieleisiä kuitenkaan löytämättä. Siirryin jatkamaan etsintöjä kaavojen ja kankaiden pariin ja löysin kangasjemmastani käyttämättömäksi jääneet ihanat verhot, joita en ole aiemmin raaskinut saksien alle ottaa.

Kaavat mekkoihin kuosittelin Lasten pukineiden peruskaavoja -kirjan valmiskaavan pohjalta. Koska kangas itsestään oli niin nätti, päädyin mahdollisimman simppeliin malliin.

Vauvojen mekot tuppaa yleensä olemaan melko lyhyitä, joten pidensin helmaa hiukan takaa. Edestä jätin kuitenkin lyhyemmäksi, etteivät helmat jäisi kontatessa polvien alle.

Napinläven ompelu ei ole koskaan kuulunut suosikkipuuhiini, eikä varsinkaan, jos olisin sen joutunut tekemään 16 kertaa. Niinpä päätin päästää itseni kaiken muun kiireen keskellä helpommalla ja laittaa muovi nepparit, niitä kun löytyi itseltä valmiiksi ja sopivan värisinäkin.

Sovituskuvia olen kovasti yrittänyt mekoista saada, siinä kuitenkin onnistumatta. Jos aijemmin meillä kontattiin kameraa karkuun, niin nyt on opittu jo juoksemaan sitä karkuun. 

Jospa tytöt jonain päivänä malttaisi edes hetken seisoa kameran edessä.

Nojatuolin uudet vaatteet

Sain joskus ilmaiseksi kaksi punaista, paikoitellen melko pahasti auringon haalistamaa nojatuolia, jotka näyttivät aika surullisen raihnaisilta sellaisenaan.

Aikani tuoleja katseltuani, mietin hävittäväni ne pois silloisesta ahtaasta asunnosta, mutta päädyin kuitenkin toisen niistä pitämään, jos vaikka saisin sille joskus jotain tehtyä.

Kun vihdoin pääsin aloittamaan tuolin parissa, homma eteni nopeasti vanhan päällisen irroittamisesta ja kaavoiksi purkamisesta uuden päällisen leikkuuseen, ompeluun ja paikoilleen laittamiseen.

Puuosien kohdalla työ jäi toviksi odottamaan jatkoa. Millään en meinannut saada aikaiseksi hiomista ja lakkaamista.
Tätä vaihetta odotellessa kissat keksivät alkaa käyttämään keskeneräistä nojatuolia kynsien teroitukseen. Sen myötä meinasi mennä viimeinenkin motivaatio homman jatkamiseen.

Sain kuitenkin otettua itseäni niskasta kiinni ja sain tehtyä tuolin loppuun. Tovin sai nojatuolin pintaa siistiä saksilla ja nukkaleikkurilla, ennen kuin pystyin olemaan tyytyväinen  uuteen nojatuoliin. Onhan se nyt paljon hienompi kun aikaisemmassa elämässään! Ainakin omasta mielestäni.

Tyttärelle vaatteita

Tuli taas innostuttua lastenvaateompelusta, joten tytär sai vaatekaappiinsa uudet housut, hupparin ja kaksi hihatonta paitaa. 

Läysin eurokankaasta aivan ihanaa glitterikruunu pörröcollegea, joten pakkohan sitä oli pätkä ostaa meidän prinsessakautta elävälle neitokaiselle hupparia varten. :D Ja kangashan kelpasi, malttamattomana neiti odotteli koska huppari tulisi valmiiksi, varsinkin silloin kun työ jäi odottamaan oikeanlaista vetoketjua. 

Housujen kankaaksi valikoitui puuvilla, josta oli alunperin tarkoitus ommella mekko. Kangasta olisi tosin riittänyt vielä mekkoonkin, ellen olisi joutunut ompelemaan kaksia housuja. Ensimmäisistä tuli hiukan liian pienet, joten päädyin tekemään toiset kokoa isompana. Onneksi pienemmillekkin housuille löytyy käyttäjä, niin pääsevät nekin käyttöön.

Sitten vähemmän prinsessamaista ompelua, rekkapaita hihattoman muodossa. :D Meillä neiti tykkää prinsessa juttujen lisäksi rekoista.

Kaavat:

Huppari: Oma

Housut: OB 1/2016 Mini Sun

Hihaton: OB 1/2016 Xs and Os

Lapsille hupparit

Nyt kun kelit alkaa olla viileämpiä, on hyvä päivittää lasten vaatekaappeja hiukan lämpimämmillä vaatteilla. 

Nämä hupparit otin työn alle jo viime keväänä, mutta kaikenlaisten ompelullisten ongelmien ja koneiden oikutteluiden myötä nämä päätyi odottelemaan parempaa päivää keskeneräisten pinoon..

Normaalisti jos jokin työ jää kesken (varsinkin epäonnistumisien takia), on vaikeaa innostua enää jatkamaan kyseisen työn parissa. 

Nyt kuitenkin sain itseäni niskasta kiinni ja tehtyä työt valmiiksi. Ja juuri sopivasti, koot molemmissa on passelit juuri nyt, eikä kasvunvaraa ole yhtään. 

Tytön huppariin olin varannut liian vähän kangasta, joten päädyin ompelemaan taskut ja kaarrokkeet eri kankaasta.

Lisäksi tein pojalle hihattoman paidan, joka myöskin joutui odottelemaan tovin ennen valmiiksi asti pääsemistä.
(Toistankohan itseäni jos kiroan tässäkin välissä koneitani? :D Olisi varmaan korkea aika kiikuttaa ne huoltoon, kun ei omat taidot enää riitä niiden kesyttämiseen..)
Mutta pääasia että valmistui, poika oli tyytyväinen ja paita pääsi heti käyttöön. :)

Juhlamekko ja rippikakku

Vain vuoden odotuksen ja kolmen käyttökerran jälkeen on tämä mekko vihdoin kuvattu esittelyä varten. :D

Tein siis tämän mekon jo viime kesänä miehen serkun häihin, mutta koska kamerasta loppui juhlissa akku kesken, on mekko joutunut kuvaamista odottamaan.
Viime viikonloppuna juhlittiin siskoni tytön rippujuhlia ja mekko pääsi jälleen käyttöön. Tällä kertaa mekko päätyi jopa kuvattavaksi asti.

Tein juhliin myös siskoni pyynnöstä täytekakkuja kaksi kappaletta. Ulkonäön ja maun suhteen sain vapaat kädet, niimpä tein kakkujen väliin mustaherukka- ja vadelmamousset.
Koristeet kakun päälle on tehty sokeri- ja kukkamassasta. Sivelin kukkiin ja lehtiin valkoista (helmiäis) efeksisävyä, ja risti on maalattu veteen sekoitetulla kultaisella efektisävyllä.

Ristin tein vain toiseen kakkuun, muuten kakut olivatkin melkolailla samanlaisia.

Kesähepene

Tämän mekon kangas oli rakkautta ensi silmäyksellä, kun näin tämän eurokankaan palalaarissa. En kuitenkaan ostanut tätä heti ensimmäisellä kerralla, mutta kun seuraavan kerran menin kyseiseen paikkaan palalaareja tonkimaan, oli minun pakko ottaa kangas mukaani. Olihan se minua siellä uskollisesti odottanut. Ihan yhtä kauniina kuin ensimmäiselläkin kerralla.

Jonkin  aikaa sai kangas odotella leikkuupöydälle päätymistä, koska en osannut valita minkä mallisen mekon tekisin.

Lopulta päädyin mahdollisimman yksinkertaiseen malliin, jossa kuvio pääsee esiintymään edukseen.

Mekon osia leikellessäni huomasin harmikseni, että kangas on kakkoslaatuista (värivirheitä siellä täällä). Onneks kangasta oli kuitenkin sen verran reippaasti että sain kierrettyä virheet. 

Ja virheistä viis, loputkin kankaasta pääsee joskus tulevaiseuudessa käyttöön. 

Tuubihuivin uusi elämä

Ostin joskus Halpa-Hallin poistomyynnistä erittäin halvalla tuubihuivin, kesämekon kuva silmissä kiiluen. Mukavampi tämä näin mekkona on kuin huivina!

Huivista mekoksi -muutostyö oli kovin simppeli, ompelin yläreunaan kuminauharypytyksen, ja mekon pituudesta pätkäsin sen verran että sain letitettyä mekkoon olkaimet. 

Ompelujälki on kaikkea muuta kuin esittelykelpoista, mutta välillä on mukava vain ommella välittämättä siitä miltä nurjalta näyttää.

Kirsikkamekko tyttärelle

Eilen tytär ihmetteli, kun hänen vaatekaappinsa mekko-osasto näytti tyhjältä. Jäljellä oli vain pieneksi jääneitä, jo aikaisemmin ommeltuja mekkoja, joita en kuitenkaan ole raaskinut vielä siirtää sivuun.

Tilanne täytyi siis korjata. Malliksi valikoitui jo jonkin aikaa toteutettavien listalla odotellut "Kolibri" ottobre desing 3/2016 lehdestä. Tein mekon ilman mitään muutoksia, vaikka tiesin että 110 koko on lian iso meidän hitusen päälle metrin mittaselle. Mahtuupahan näin pitempään. :)

Olen ostanut tuon kirsikkakankaan ajat sitten fb:n kangashamstereista, mutten ole keksinyt mihin sitä käyttäisin. Omaan mekkoon se mahtaisi olla hiukan liian söpöä. Vaikka kyllähän tuosta vielä riittäisi itsellekkin, kuitenkin vielä useampi metri sitä jäi.
Hiukan varoen kysyin tyttäreltä kelpuuttaako hän kankaan mekkoonsa (en kyllä edes antanut muita vaihtoehtoja :D ), onneksi kelpuutti!

Mekko itselle

Ostin jo jokin sitten Eurokankaasta mustaa tekonahkaa (tekonahkaimitaatio mikä lie), ajatuksena tehdä itselle mekko. Ideoita oli paljon, joten valinnan vaikeuden takia kangas päätyi marinoitumaan joksikin aikaa.
Lopulta päädyin tekemään mahdollisimman simppelin yläosan. Aloinkin yläosaa innoissani ompelemaan, vaikka en vielä silloin tiennyt minkälaisen helman mekko saisi. Kaapista kuitenkin kurkkasi samaisen Eurokankaan palalaarista kaiveltu kangaspala, josta olin suunnitellut tekeväni tuollaisen epäsymmetrisellä helmalla varustellun hameen.

 

Pienesti ärsytti vasta kuvista huomata, että helman pituus olisi saanut olla hiukan lyhempi kauttaaltaan, nyt se näyttää ainakin omaan silmään vähän kummallisen pituiselta.
No, ensikerralla pitää mitata hiukan tarkemmin..

Blogihiljaisuuden katkaisuna: Pellavamekko

Hupsista, viime postauksesta on kerennyt vierähtämään tovi jos toinenkin..

Viime lokakuussa tuli hypättyä muiden kouluhommien lisäksi Nuori Yrittäjyys- opintoihin, joten kiirettä on pitänyt. Paljon on toki tullut tehtyä, mutta tänne asti en ole saanut mitään esiteltäväksi.
Nyt kuitenkin on ny- opinnot taputeltu ja kesälomailu aloiteltu, joten voinenkin katkaista blogihiljaisuuden. :)

Joten, asiaan..

Tämä mekko on valmistettu mittatilaustyönä asiakkaan toiveiden mukaan pellavasta.
Valmistui siis yksinkertainen, asusteilla maustettuna moneen tilaanteeseen sopiva mekko, jonka päätähtenä sai toimia materiaali.

Joululahjuksia



Äitini tilasi minulta pukinkonttiin keittiötekstiilejä kahdelle vanhimmalle isosiskolleni. Mummon paikoitellen kuluneet pussilakanat saivat uuden elämän uudessa muodossa.

Ylemmän kuvan settejä lähti kaksi kappaletta uusiin koteihin.

 

 

Siskoni poikaystävälle tein karhusukat ja äidilleni lehmäsukat. Molempiin sukkiin kirjoin kuvat jälkipistoilla. Karhun mallin löysin googlen kuvahaun kautta ja lehmän mallin löysin pinterestistä.





 

 

Mieheni siskot saivat lahjaksi musta-valkoraidalliset kangaskassit. Nämä kassit olen jo aikaisemmin ommellut, mutta esittelyyn asti eivät ole vielä päässeet. 

 

 







Työmekko ja mekolle pipo

Työssäoppimisen näyttötyö.



Tein tämän mekon asiakastyönä, asiakkaan toiveiden ja mittojen mukaan.
Lisäksi tein mekkoon sopivan pipon, johon kiinnitin alun perin mekkoon tarkoitetun vyön. (Joka ei kaikessa kapeudessaan sopinutkaan alkuperäiseen tarkoitukseensa.)

Kertokoot kuvat enemmän.

 

Lopuksi laitan kuvan taskusta, johon onnistuin saalistamaan kankaan oikean värin parhaiten.



Lepakkotyyny ja huovutetut alpakat

Työssäoppiessa tehtyjä.

 

Nyt olisi työssäoppiminen opittu. Tämä viikko lomailua ja sitten alkaa taas aherrus koulunpenkissä. Kaksi kuukautta meni ihan uskomattoman nopeasti, pitempäänkin olisin viihtynyt!

 

Tässä olisi viimeisiä töitä työssäoppimisajalta. Näiden lisäksi olisi vielä esiteltävänä työssäoppimisjakson näyttötyö, mutta siitä sitten myöhemmin. :)



 

Nämä alpakat on valmistettu Lumotarhan tilauksesta, huovuttamalla heidän omien alpakoidensa villasta. Näitä alpakoita syntyi toki enemmänkin, mutta itse pääsin tekemään niistä nämä kaksi. :)

Kuvat näistä pikkuotuksista nappasin kurjalla puhelimen kameralla, joten laatu on taaskin sen mukaista.