”Det är lurigt, det där hjärtat. Var glad att du inte är en bläckfisk, de har tre stycken!” ”Är det sant?” ”Ja, visst är det sant! Egentligen är det ganska praktiskt, för har man tre hjärtan kan de turas om att vara brustna och läka. Bläckfiskar måste vara väldigt lyckliga djur. ” Vega är tio år och bor på Giraffön tillsammans med Pappa. Allt är som vanligt i Vegas liv, alltså rätt så ovanligt. Hon ser saker som ingen annan ser, bland annat fantasidjur som håller henne sällskap i vardagen. I badrummet bor en grizzlybjörn med pälsen full av skummigt schampo och på skolvägen finns både asfaltsbävern Atle och övergångszebran Zacharias. Vega har aldrig träffat sin mamma, och när hon frågar Pappa och morfar Hektor talar de i gåtor. När Pappa dessutom skaffar sig en kylig flickvän, samtidigt som Vega får en oväntad brevvän, ger sig Vega ut på äventyr för att leta reda på sin mamma. Giraffens hjärta är ovanligt stort är magisk realism om längtan efter en familj och efter att bli sedd och älskad för den man är. Det är en berättelse för bokslukaråldern som också passar som högläsningsbok för yngre barn.
Miałam problemy z wgryzieniem się w tę książkę przez baśniowość opowieści. Ale to ja, stara baba. Myślę, że dzieciaki mogą być zachwycone tym, jak rozbudza wyobraźnię i jakie niestworzone rzeczy się w niej dzieją (jazda ciastomobilem z kołami z gofrownic i piekącego w trakcie jazdy muffinki? Dajcie spokój, marzenie!).
Tämä lastenkirja päätyi lukulistalleni jonkun suosituksen kautta, mistä lienee tullut, mutta luettavaksi sen nosti – kirjastolainan eräpäivänä – teoksen edellisenä iltana voittama lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinto, jonka Ernest Lawson kirjalle myönsi. Pitihän Finlandia-voittaja lukea, kun se kerran hyllystä löytyy!
Kirahvin sydän on tavattoman suuri kertoo yhdeksänvuotiaasta Vegasta, joka elää isänsä kanssa Kirahvisaaressa. Vega on vähän yksinäinen, mutta hänellä on seuranaan todella värikäs joukko mielikuvituseläimiä, joita muut eivät näe; ei varsinkaan Vegan isä, joka ei oikein siedä ajatustakaan kuvitteellisista eläimistä. Äitiä Vegalla ei ole; hän ei ole koskaan tavannut äitiään, eikä Vegan isä koskaan puhu äidistä. Myös isoisä Hektor ei juuri suostu puhumaan tyttärestään, vaikka muuten Vegan kummallisuuksia sietääkin – hän kun on itse vielä omituisempi.
Asiat lähtevät muuttumaan, kun tapahtuu kaksi asiaa. Ensinnäkin koulussa kaikille lapsille jaetaan kirjekaverit ja Vega saa kirjeystäväkseen sirkuksessa elävän Jannan, jolla on värikäs elämä ja kaksi äitiä. Toiseksi Vegan isä tuo kotiin uuden naisystävän Violan, joka on pelottava jäinen nainen, joka pakastaa kaiken ympärillään jääkylmäksi. Vega kohtaa myös uteliaan ja kaikista maailman oudoista faktoista kiinnostuneen Nelsonin, jonka kanssa hän lähtee selvittämään mysteeriä: kuinka saada isän sydän sulamaan, kun Viola on jäädyttänyt sen jääkalikaksi.
Kirahvin sydän on tavattoman suuri on rakenteeltaan aika tavanomainen etsintäseikkailu, jossa kaivataan perhettä ja löydetään lopulta oma paikka maailmasta kummallisten käänteiden keskeltä. Sen hienous on rikkaassa mielikuvituksen lennossa, joka pistää lukijan pään pyörälle kaikella kummallisella ja erikoisella. Sofia Chanfreaun ilahduttavaa tekstiä tukee isosisko Amandan viehättävä kuvitus. Teoksen on suomentanut Outi Menna, joka on päässyt vaivaamaan mielikuvitustaan keksiessään nimiä kaikenlaisille kummallisille otuksille. Lopputulos on erinomaisen sujuva ja luonteva.
En siis lainkaan pahastu, että juuri tämä kirja valittiin Finlandia-palkinnon voittajaksi. Tässä tarinassa on mielikuvituksen lentoa, sopivasti surumielisyyttä ja kaihoa ja hyvä sanoma lasten vapaudesta olla omanlaisiaan, olivat he sitten millaisia tahansa. Kirja toimii varmasti erinomaisesti nuoremmille tarinanystäville ääneenluettuna iltasatukirjana ja myös vähän vanhemmille itse luettavaksi.
Ik had me zoveel meer van dit boek voorgesteld. Niet alleen door de manier waarop het in de markt is gezet als 'de nieuwe Lampje', maar ook door de premisse van het verhaal met illustraties.
Het verhaal lijkt alleen daarin op 'Lampje' dat het over een kind gaat met 1 ouder dat stelselmatig wordt ont-zien dan wel verwaarloosd (zij het niet fysiek als in 'Lampje'), de fantasie-setting en het circus-met-geheime-moeder. 'Lampje' is vooral een (excuse my French) rip-off van klassiekers en nogal gloomy, dit is semi-opgewekterig fantasievol. En dan bedoel ik ook 'vol'.
Het doet me qua sfeer nog het meest denken aan 'Tom Tippelaar', maar waar dat briljant, kunstzinnig en totaal mal is, is dit boek saai, vergezocht en bevreemdend. De geforceerde dierenfeitjes aan het begin (en in) elk hoofdstuk kwamen me al rap de neus uit, en na 1/3 heb ik het boek speedreadend uitgelezen.
De setting is in de basis interessant, een leest aanvankelijk als de sfeer in de klassieker 'Momo en de Tijdspaarders', maar de uitwerking van de personages is geforceerd. Alleen de geestige juf die soms gewoon geen zin heeft in het Vrolijke uurtje en brullend door de muur twee klassen tegelijk lesgeeft kon me boeien. Alles in dit boek is mal en met fantasie ingekleurd, alsof het een kinderdroom betreft die op papier is gezet zonder enig houvast aan ronde personages die empathie of enig gevoel kunnen opwekken.
Spoilers!
Is de opa nu van jetje en komen de agenten omdat hij een mentale situatie heeft die de moeder en dochter ook hebben? Is het gewoon de thuiszorg die komt checken of hij heeft gegeten en spelen we een fantasiespelletje? Waarom neem je überhaupt rennend een baby mee uit een instortend circus omdat je denkt dat ze nu geen moeder meer heeft, stopt haar bij onbekende vader en bemoeit je er wel tegenaan maar zonder ooit te vertellen hoe het zit? In elk geval heeft de moeder nog briefjes opgehangen waar haar baby nu toch is gebleven (dat zal helpen). Oh, en dan de vader die het hele boek een lapzwans is maar ineens een hart zo groot als dat van een giraf heeft natuurlijk - hou op met me.
Dit boek roept een gevoel bij me op en dat is vooral irritatie, op zich ook knap. Alleen daarom al 2 sterren en niet 1. Het formaat van het boek is vreemd, het is een lel van een boek dat beter kleiner maar dik had kunnen zijn. De illustraties zijn in eerste instantie beeldschoon, maar de gezichtjes zijn akelig beroerd en ouderwets Dematons-erig.
Ik zou zeggen voor een goede lezer die toch wel leest, maar betoverend voor 9-99 is het zeker niet. (Ook wel weer eens lekker me zo te ergeren aan een boek dat verschrikkelijk gaat worden opgehemeld).
9- åriga Vega bor med sin pappa på Giraffön. Hon har aldrig träffat sin mamma och när hon frågar sin pappa och morfar om henne så får hon undvikande svar. Vega har inga egentliga vänner, men hon är alltid omgiven av djur som asfaltsbävrar, skedlurkar och fyrfensfotingar. Hennes pappa blir alltid så konstig när hon försöker prata med honom om dem. I skolan tilldelas de en brevvän från Fastlandet och snart träffar Vega dessutom en pojke som heter Nelson i sin morfars trädgård. När hennes pappa skaffar en flickvän bestämmer sig Vega för att leta efter sin mamma.
Det här är en bok jag förmodligen inte skulle ha hittat om det inte vore för bokstagram och det hade varit väldigt tråkigt att missa den! En härligt fantasifull historia med charmiga karaktärer och ljuvliga illustrationer. Boken passar från ca 9 år och hade jag haft barn i den åldern hade jag älskat att läsa den tillsammans. Historien kan tolkas på olika sätt och jag tror att barn och vuxna kan ha lite varierande tolkningar. Hett lästips till bokslukaråldern och vuxna med barnasinnet kvar!
Systrarna Chanfreau har växt upp på Åland och bor numera i Malmö. Det är Sofia som står för texten och Amanda för illustrationerna. Boken är deras debut och tilldelades Finlandiapriset i barn- och ungdomslitteratur 2022.
Het eindeloos geëtaleerde verbeeldingsvermogen van de auteur overheerste alles. Daar waar J.K.Rowling een hele wereld creëerde waarin alles logisch werd en samenhing, had in dit boek alle fantasie geen enkel ander doel dan dominant aanwezig te zijn. De titel en de cover trokken me enorm aan, en het idee om bestaande dierenweetjes in een fictief verhaal te verwerken is prima. Maar als er geen enkel houvast is voor de lezer slaan verzinsels neer als bier in een vet glas.
Ihastuttava kirja upeilla kuvituksilla. Juonessa on kaunista taianomaisuutta, mutta myös rivien välissä aikuisellekin lukijalle kiperiä aiheita sydämen huolista. Tämä mielikuvituksellinen maailma lapsen silmin kuvailtuna on kyllä palkintonsa ansainnut. Suosittelen!
Ihastuttavaa mielikuvituksen lentoa ja värikästä maagisuutta. Kirahvin sydän on tavattoman suuri oli tarina, jossa Vega ryhtyy etsimään kadonnutta äitiään, kun isä on muuttumassa jääksi löydettyään uuden naisystävän. Tarinaan mahtui paljon teemoja ja elämän kiperiä kysymyksiä aina ystävyydestä, oman paikan löytymisestä perhesuhteisiin. Sydäntä painavien kysymysten ohella reaalimaailmaa muistuttavassa maailmassa on taianomaisia ja lystikkäitä yksityiskohtia aina mielikuvitusolennoista lapsenvahtina toimivaan jättikoiraan ja keksimobiiliin, joka paistaa ajaessa muffinseja. Kirjassa on myös kerrassaan upea kuvitus. Kirja antoi paljon lapsikuuntelijalle, joka pyysi joka ilta että lukisimme vielä yhden luvun lisää, koska tarina vei niin mukanaan, lisäksi kirja herätti lapsessa paljon kysymyksiä ja varsinkin Nelsonin faktat olivat hänestä hauskoja. Aikuiselle kirja antoi myös paljon pohdittavaa pinnan alla kuplivien teemojen pohtimisessa, mutta myös ihailtavaa sadunomaisten elementtien muodossa. Pidimme tästä kirjasta todella paljon.
Ihastuttava lasten- ja nuortenkirja yhdeksänvuotiaasta Vegasta, joka saa kirjekaverin ja joka lähtee etsimään äitiään. Ylistys mielikuvituksen voimalle sekä tarpeelle tulla nähdyksi ja rakastetuksi juuri sellaisena kuin on. Asfalttimajavat, suojatieseeprat ja muut Vegan mielikuvituseläimet vievät hyvällä draaman kaarella sujuvaan seikkailuun. Kirja sisältää hauskoja faktoja eläimistä ja Amanda Chanfreaun upean kuvituksen. Tämän vuoden parhaimmistoa, kirja palkittiin lasten- ja nuortensarjan Finlandia-palkinnolla.
Vilken märklig, vacker, förtrollande saga. Den är humoristisk, finurlig, sorglig och tankeväckande. Och väldigt knäpp! Jag gillar den! Grymt härliga illustrationer också, och jag har sagt det förut - OMSLAGET! Absolut ett av de vackraste jag har sett, vill ha det inramat som poster.
Med ett vackert berättande når boken fram med sin essens och jag tycker verkligen den passar för både barn och vuxna. Allvarliga frågor kan behandlas med humor utan att förlora sin kraft och det lyckas författaren med.
Jag ser fram emot att se vad Sofia och Amanda Chanfreau hittar på i framtiden för det här var något alldeles extra.
Sofia Chanfreaun ihastuttava lastenkirja Kirahvin sydän on tavattoman suuri sai vuoden 2022 lasten- ja nuortenkirjojen Finlandia-palkinnon. Ihana, ihana kirja. Tarina on satumainen mielikuvitustarina, jossa on seikkailua, tunteita ja tunnelmaa upeasti kuvitettuna. Tosin olisin toivonut, että kuvat olisivat värikkäämpiä. Vain kansikuvassa on väriä.
Kirjan päähenkilö oli melkein 10-vuotias Vega, joka asui kahdestaan isänsä kanssa, tosin isä ei halunnut kuulla puhuttavan eläimistä, jotka asuivat heillä. Isä ei halunnut puhua myöskään äidistä mit��än. Hupsu isoisäkään ei halunnut puhua äidistä mitään, mutta hän näki myös kaikki ympärillä olevat eläimet ja hassut olennot. Isoisä oli Vegan äidin isä. Isoisä asui hauskassa talossaan, joka muutti koko ajan muotoaan.
Sofia Chanfreaun sympaattinen lastenkirja Kirahvin sydän on tavattoman suuri kertoi villistä seikkailusta ja tunteisiin käyvän mysteerin ratkaisusta suurella sydämellä.
Asså.. vilken bok. Den är så fantasifull, så konstig. Så verklig. Så känslosam. Hela boken omges av overkliga djur. Verkliga, förvirrande känslor, vänskap, äventyr och en gnutta humor. En bok alla måste läsa. Gammal som ung.
- Rakastin kirjan omaperäistä kerronnan tapaa; en ole koskaan lukenut mitään ihan tällaista. Maaginen realismi kuvaa tyyliä varmasti parhaiten – kirja kuvaa asioita usein metaforin, mutta menee niissä paljon pidemmälle kuin tavallisesti on tapana. Metaforat ovat tarinan kerronnassa selittämättömällä tavalla tosia ja konkreettisia: esimerkiksi päähenkilö Vegan isän uutta naisystävää ei kuvata vain "kylmäksi" henkilöksi, vaan hän kirjaimellisesti jäädyttää kaiken ympäriltään.
- Vegan surrealistiset eläinystävät herättivät fantasiaotus-intoilijan minussa jälleen vahvasti henkiin: olennot on kuvattu hirmu sympaattisesti sekä tekstissä että upeassa, tummasävyisessä kuvituksessa.
- Pidin paljon siitä, että kirjan tarinan rivien välistä voi aikuisena (ja ehkä vanhempana lapsilukijanakin) lukea merkityksiä ja keskustelun aiheita, joita pienempi lapsilukija ei välttämättä vielä hahmota. Esimerkiksi isoisä-Hektorin “agentit” olivat tällainen elementti. Agentit yhdistettynä siihen, että Hektor on tarinan alussa ainoa aikuinen, joka voi myös nähdä Vegan “mielikuvituseläimet”, herättää paljon ajatuksia siitä, keitä pidämme yhteiskunnassa luotettavina todellisuuden kuvaajina, ja millä perusteilla.
- Pidin kirjassa erityisesti sen alkupuolesta, joka kuvaa Vegan elämää ennen toiminnallisempaa etsintä-juonta. Loppua kohden, tarinan lisätessä kierroksia, se alkaa tuntua aika geneeriseltä lastenkirja-seikkailulta, ja huomasin mielenkiintoni hieman hiipuvan.
- Yli-analyyttisena lukijana (ei välttämättä paras ominaisuus lastenkirjallisuutta lukiessa, mutta minkäs teet) jäin miettimään Violan hahmoa. Olisikin todella kiinnostavaa kuulla, millaisia ajatuksia Violan rooli tarinassa herätti muissa.
Het hart van een giraf is ongelooflijk groot – Sofia & Amanda Chanfreau
Vega woont met haar vader op Giraffeneiland. Denkbeeldige dieren en opa Hektor houden haar gezelschap. Van haar moeder herinnert ze zich niets.
Wanneer Vega's vader een ijskoningin als vriendin krijgt, gaat Vega samen met haar beste vriend Nelson op zoek naar haar moeder. Hun tocht leidt hen naar een heel bijzonder circus.
De prachtige cover met een oceaan vol zeedieren en daartussen een giraffenhart waarop een klein stadje is gebouwd, sprak me meteen aan. Er spreekt de belofte uit van een sprookjesachtig verhaal vol magie en avontuur. De schitterend versierde schutbladen zijn een lust voor het oog. Je maakt er meteen al kennis met Vega, haar vriendje Nelson, opa Hektor, haar vader en zijn nieuwe vriendin de ijskoningin. Daarnaast vind je overal in het boek prachtige illustraties in zwart/wit, van klein tot paginagroot maar allemaal even mooi en gedetailleerd.
Haar moeder kan Vega zich niet herinneren en haar vader is druk met zijn werk en de laatste tijd ook met allerlei andere dingen. Vega trekt daarom veel op met haar opa en die twee hebben een hechte band. Ze tekent graag en in veel van haar tekeningen komen magische dieren voor die Vega wel ziet, maar verder niemand lijkt te zien. Haar vriendje Nelson verzamelt feitjes en is een echte speurneus. Als Vega’s vader zijn nieuwe vriendin voorstelt wordt alles koud in huis en gaan de twee kinderen op zoek naar Vega’s moeder. Door penvriendin Janna komen ze op het spoor van het circus en dan begint het avontuur pas echt.
Vanaf de allereerste bladzijde leef je mee met de fantasierijke Vega, die met haar tekeningen de wereld groter wil maken en zo haar eigen plek erin zoekt. En met Nelson die hetzelfde wil en dit doet door allerlei feitjes vast te leggen.
Het is dan ook erg leuk om de jonge lezers hier actief bij te betrekken door uit te laten zoeken of de feitjes, waar elk hoofdstuk mee begint, kloppen en of ze ook een koekmobiel of een parlefant kunnen tekenen.
‘Het hart van een giraf is ongelooflijk groot’ is een prachtig verhaal over vriendschap, familie en erbij willen horen. Het is fantasievol en avontuurlijk met illustraties waar je niet over uitgepraat raakt!
4,5 ★
Bedankt uitgeverij Lannoo en De leukste kinderboeken voor dit recensieboek!
En av de vackraste böckerna jag har sett och en fint litet äventyr. Tyvärr ändå inte alls en bok för mig pga skrivsättet. Det påminner mig gång på gång om Jag ger dig solen som är en av mina tyngsta läsupplevelser just pga språket. Jag och metaforer klickar inte och den här boken är till 90% just det. Boken innehåller andra intressanta teman som jag gärna hade velat se mer av på ett allvarligare plan, mental ohälsa tex. Drt blir helt enkelt lite för lustigt och tokigt för min smak. Men bli inte avskräckta! Om du gillar böcker om barns underbara fantasi är det här en väldigt fin bok!
„Alati pole lihtne mõista, mida sa tunned. See on südame viga.“ „Eriti kui süda on peas, Nelson ütleb, et minul on nii,“ ütles Vega isa õlale toetudes. „Jah, siis on veel eriti raske,“ ütles isa naerdes. „Alati ei saa südame tahtmise vastaselt tegutseda. Vahel möllab seal tõeline torm ja tuul puhub igast suunast korraga, nii et on raske näha, kuhu minema peaks. Süda otsustab. Aga süda ei tea alati kõige paremini. Ta võib olla mitteusaldusväärne, kangekaelne ja vahel täiesti lootusetu.“
Een mooi en fantasierijk verhaal met prachtige illustraties. Ondanks dat ik geen groot fan ben van het cliché van een klein meisje/jongen die onzichtbare dingen kan zien die andere mensen niet kunnen zien en daarom voor gek wordt verklaard, vond ik het hier goed uitgevoerd. De beeldende schrijfstijl bracht niet alleen fantastische wezens, maar ook de emoties in het verhaal tot leven. Het mysterie leek wel wat te makkelijk opgelost en de vele random dierenfeitjes werden nogal geforceerd in het verhaal gestopt, maar het geheel was mooi.
- Kummallinen ja hassu - Silmissä vilisevät mielikuvat - Symppis - Tarvitsen lisää kummallisia ja hassuja tarinoita ilahduttamaan kylmää tosimaailmaa!!
Elämäni toinen e-kirja. Sekin vain siksi, että kuulokkeet hajosivat enkä voinut kuunnella äänikirjaa. Tämän kirjan tarinat ovat upeita, mutta eniten rakastin mieletöntä kuvitusta! Mielikuvituksen riemuvoitto!
Vega has always seen them. Strange creatures in her home, on the way to school and everywhere she goes. There is a bear in the bath, tiny horses, and creatures with wings, among dozens of weird animals. Her father is very worried about her, and her doctor has told her she is getting too old for imaginary friends now she is nine.
But she knows they are real. Luckily her beloved grandfather sees them too. At least he never questions it. Vega loves spending time with Hector who always calls her his 'small figment of my imagination.'
One day at school, her teacher Ms Hum announces that this week's Fun Hour was going to be choosing a letter from a basket she has ready. The letters are from other children, looking for pen pals. Vega knew exactly which one to choose, because like the animals around her that no one else could see, this letter was behaving differently from the others. She is very excited to read that it's from a girl in a circus!
She couldn't wait to go home and tell her father about her new pen pal. He needed a bit of cheering up, as he has been behaving a little strange lately. But Vega's plan is soon waylaid by a stranger's car outside their home. This is the very first day she meets a woman named Viola.
The more Viola visits, the more her father changes. Their home is changing too, and Vega is very worried. She is telling Hector about it one day when a strange boy appears from the end of Hector's garden. Vega recognises him from school.
Nelson is also deemed an oddity at school. He likes nothing better than collecting interesting facts about... everything! Another thing he collects is laughs - and he has dozens recorded. As Vega gets to know Nelson, she tells him about her increasing worries for her father and how she isn't sure how to fix him. Only her letters from her pen pal take her mind off it for a while. Living in a circus sounded wonderful. It's the circus that finally gives Vega an idea to heal her father's heart.
But it means leaving the only place they've ever known. Giraffe Island is a truly special place, and far from the mainland. Can they really leave?
Giraffe Island has been translated by Julia Marshall for New Zealand's Gecko Press and it's an absolutely imaginative delight! Originally published in Finland, it has been translated into 14 languages, and I'm so glad it came to New Zealand.
Meeting main character Vega is a treat, as she sees the world differently to everyone but her grandfather, Hector. Hector himself is an interesting character, with his love for his grand daughter and his amazing garage with all manner of marvels inside. Imagine seeing strange animals, large and small wherever you go - but like no animals we've ever seen?
This story is primarily about family, imagination, love, change and perception. It is interspersed with truly stunning pencil illustrations in double page spreads, single full pages, and more of creatures among the pages and text.
Just a couple of pages inside the front cover, you will meet all the characters - both human and giant dog. This dog is very special to the story, but you'll have to venture into Giraffe Island to meet her.
"Kirahvin sydän on tavattoman suuri" kertoo yhdeksänvuotiaasta Vegasta, joka elää isänsä kanssa Kirahvisaarella. Äitiään Vega ei ole koskaan tavannut, eikä isä koskaan puhu äidistä. Isän lisäksi Vegalle tärkeisiin ihmisiin kuuluu isoisä Hektor - ainoa ihminen, joka tuntuu ymmärtävän Vegaa ja hänen erikoista maailmaansa. Vegan maailma on nimittäin täynnä toinen toistaan erikoisempia eläimiä ja otuksia: vaatekaappiin on majoittunut mammutti, ristinollaa pelataan hyeenoiden kanssa ja koulumatkalla asfalttimajavat vilkuttelevat. Vegan ja isoisän lisäksi kukaan muu ei kuitenkaan pysty näitä Vegan karvaisia ystäviä näkemään.
Asiat lähtevät muuttumaan, kun tapahtuu kaksi asiaa. Ensinnäkin koulussa kaikille lapsille jaetaan kirjekaverit ja Vega saa kirjeystäväkseen sirkuksessa asuvan Jannan, jolla on värikäs elämä ja kaksi äitiä. Toiseksi Vegan isä tuo kotiin uuden naisystävän Violan, joka tuntuu muuttavan kaiken ympärillään jäätävän kylmäksi - jopa Vegan isän. Silloin Vega päättää lähteä etsimään äitiään, joka ehkä voisi saada isän sydämen taas sulamaan. Avukseen hän saa uuden ystävän, uteliaan Nelsonin ja tämän jättiläiskoira Flooran.
"Kirahvin sydän on tavattoman suuri" on taianomainen kertomus perheen kaipuusta sekä tarpeesta tulla nähdyksi ja hyväksytyksi omana itsenään. Tarinan edetessä kohdataan toinen toistaan mielenkiintoisempia henkilöhahmoja ja erityisesti Vegan mielikuvitusolennot ihastuttavat lukijaa!
Ehmmmmmm Tahle kniha je trhákem hlavně pro dospělé, kteří se chtějí stát na chvíli dětmi. Tahle kniha je okouzlující hlavně pro své ilustrace a kdyby je neměla, sáhlo by po ní o 30% méně lidí a z těch, co by po ní sáhlo by o 30% pak mělo méně pozitivní názor. Ona totiž už pak mění přístup, lidé se na ni dívají méně přísně. Tahle kniha svým způsobem ohromuje svým jazykem a zároveň právě ten jazyk je tím největším problémem. Místy jsem se zamýšlela, zda bych v devíti, to je ten věk, pro které je kniha určená, bych u ní vydržela... ne. Má velkou snahu být ohromující, důležitá a edukativní. Má ohromnou snahu dětem ukázat jazyk, ale je to tak moc kulatý jazyk, až se pro děti stává hutným, nudným, a to i tehdy, když v ději se něco reálně děje. Dospělým se ale líbit bude. Příběh se snaží být atraktivní pro děti, ale jednoduchý, jenže díky tomu bohužel sklouzává do klišé a předvídatelnosti, což taky vidím jako problém a škodu. Takže... Tahle kniha není špatná, ale není takovým trhákem, jak bych si přála a jak byla vyhajpována, když to napíšu, tak, jak se to říká. Ty ilustrace jsou dle mého tím největším těžištěm. No... a nápad nebyl špatný. Ale jsem ráda, že jsem se nedala strhnout a nekoupila ji, ale mám ji z knihovny.
Sofia Chanfreaun kirjoittama ja Amanda Chanfreaun kuvittama Kirahvin sydän on tavattoman suuri tempaisi mukaansa mielikuvituseläinten ja sirkuksen maailmaan.
Tarinan päähenkilö, Vega, on 9-vuotias lapsi, jonka ympärillä häärää lauma toinen toistaan kiehtovampia eläimiä. Niitä ei kukaan muu näe - paitsi jos Vega laulaa ne esiin. Ja kyllä isoisä Hectorkin ne näkee, isoisän puutarha on nimittäin niitä täynnä.
Vegan isää vaivaa jäätyminen, ja Vega lähtee etsimään äitiään, joka ehkä voisi pelastaa isän jäätävältä Violalta. Mukaansa Vega saa Nelsonin js Flooran, ja seurue hyppää keksimobiilin kyytiin. Jännittävä matka päättyy sirkukseen, jossa koetaan vielä lisää ihmeellisiä hetkiä.
Luin kirjan iltasatuna 10-vuotiaalle pojalleni, joka eläytyi tarinaan sieluaan myöten. Jännittävimmissä kohdissa hän piiloutui peiton alle, ja ehdotteli koko ajan lisää juonenkäänteitä, joista kaikki eivät toteutuneet...
Kuvitus tässä iki-ihanassa kirjassa on maagisen vangitsevaa ja kiehtovia yksityiskohtia täynnä. Rakastimme pojan kanssa koko kirjaa. Finlandia-palkinnon ansainnut teos, todellakin. Outi Mennan suomennos on häikäisevän kaunista ja eläinlajien kohdalla suorastaan riemukasta.