Skeptisismi. Epäilyn ja etsimisen filosofia

Kasvatus & Aika

Kriittinen ajattelu on ollut jo vuosikymmeniä yksi aikamme keskustelluimmista kasvatuspäämää-ristä. Kriittisen ajattelun tunnuspiirteitä analysoineet tutkijat ovat määritelleet sen ilmiönä kaik-kien niiden henkisten taitojen ja asenteiden ryppääksi, jonka osatekijät saavat yksilön aktiivisesti ja menestyksekkäästi harjoittamaan perusteisiin nojaavaa uskomustenmuodostusta ja päätöksente-koa. Reflektiivinen ajattelu on puolestaan ilmiönä kriittisen ajattelun lähisukulainen, niin syntyhis-torialtaan kuin sisällöltäänkin. Huomion määrässä mitattuna se on sittemmin jäänyt kriittisen ajat-telun varjoon. Reflektiivisen ajattelun kasvatuspäämäärän esitteli viime vuosisadan alkupuolen amerikkalainen kasvatusfilosofi John Dewey, ja hänet nostetaan vakiintuneesti myös kriittisen ajattelun keskeiseksi varhaisvaikuttajaksi. Artikkelimme esittää, että vaikka pintapuolisesti de-weyläinen reflektiivinen ajattelu muistuttaa monin tavoin nykyaikaista kriittistä ajattelua, lähem-mässä vertailussa näid...

Media & viestintä, 1993

Tieteessä tapahtuu, 2013

Demokraattisen yhteisön toiminnalle on olennaista kyetä keskustelemaan yhteisistä asioista. Yliopisto syntyi aikoinaan antiikissa vastatakseen demokratian tarpeisiin. Platonin akatemian perillisinä akateemisen yhteisön tulisi kyetä esimerkilliseen keskusteluun, dialogiin, yhteisölle olennaisista asiois ta. Tarkastelen tässä akateemisen keskustelun viimeaikaisia ääri-ilmiöitä.

Sananjalka, 1975

2008

2016

Publikationens namn "Ofta får man fundera på hur man ska vara och vart man vågar gå" Utredning om hatretorik och trakasserier samt deras verkningar på olika minoritetsgrupper Publikationsseriens namn och nummer Justitieministeriets publikation 7/2016 Publikationens tema Utredningar och anvisningar Referat Utgångspunkten för detta utredningsarbete har varit att synliggöra hur hatretorik och trakasserier visar sig i samhället ur olika minoritetsgruppers synvinkel. Målet var att producera information om vilka verkningar hatretorik och trakasserier har på känslan av trygghet hos personer som hör till olika minoritetsgrupper. Genom att identifiera och öka synligheten för fenomenet kan man också föreslå metoder för att ingripa i det. Utredningen inleddes våren 2015 vid justitieministeriet som en del av systemet med att följa upp diskriminering.

Tieteessä tapahtuu, 2010

2017

KTM Jussi Heikkilä ([email protected]) on projektitutkija, KTT Juha-Pekka Junttila ([email protected]) professori (vastaava kirjoittaja) ja KTM Samu Kärkkäinen ([email protected]) jatko-opiskelija Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa. Tutkimuksen tuloksia on esitetty Taloustutkijoiden XXXIV kesäseminaarissa sekä keväällä 2017 järjestetyllä Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun Talouspolitiikan analyysi -kurssilla. Kiitämme Roope Uusitaloa, Jukka Pekkarista, Aino Kalmbachia, Tuomas Takaloa, Mauri Kotamäkeä, Ralf Sundia sekä Taloustutkijoiden XXXIV kesäseminaarin ja Talouspolitiikan analyysi -kurssin osallistujia rakentavista kommenteista. Kiitämme myös anonyymia lausunnonantajaa ja Antti Suvantoa hyödyllisistä kommenteista. Talouspolitiikan epävarmuus ja talouskehitys: Empiirisiä havaintoja Suomesta

2001

Osallistuva luomuvihannestilojen kehittäminen (OVI) oli Maatalouden tutkimuskeskuksen Ekologisen tuotannon ja Helsingin yliopiston Kasvintuotantotieteen laitoksen yhteishanke vuosina 1995-1998. Hanke toimi yhteistyössä viidentoista luonnonmukaista vihannestuotantoa harjoittavan viljelijän tai viljelijäpariskunnan kanssa. Lisäksi yhteistyössä oli mukana laaja joukko luomuneuvojia, tutkijoita ja muita asiantuntijoita. Hankkeen kolme keskeistä tavoitetta olivat: 1. viljelijäyrittäjän tavoitteenasetteluun ja osallistumiseen perustuvan tutkimusotteen ja menetelmien kehittäminen ja arviointi, 2. suomalaisen luomuvihannesalan keskeisten kehittämis- ja tutkimustarpeiden kartoitus sekä 3. luomuvihannesyrittäjien kaipaaman tiedon ja teknologian tuottaminen, ja siten luomuvihannesten tuotannon lisääminen. Näiden tavoitteiden mukaisesti tämä raportti ensiksi kuvaa ja arvioi hankkeen toteutumista, sen lähestymistapaa ja siinä käytettäviä menetelmiä. Toiseksi analysoidaan hankkeen aikana eri tavo...

Tahiti, 2018

The subject of this dissertation is the art and the artistic identity of three Swedish-speaking Finnish artists, Beda Stjernschantz (1867-1910), Sigrid af Forselles (1860-1935) and Ellen Thesleff (1869-1954), and the reception of their art in the engendering institution of art criticism. The dissertation consists of three parts. It adopts a queer, theoretically-defined postfeminist approach, which aims to deconstruct prevailing gender categories, identities and the interaction between sexualities. The analysis of gender and sexuality-related questions and details are used to reveal new information from art works completed between 1887 and 1949 and from other material not always studied through such a lens. The theoretical framework of the study is influenced by postfeminist and queer studies approaches to visual culture and psychoanalytic theory. The discourse-analytical and historiographical approach of the study is contextualising. The focus is on gendered cultural representations in both images and language. Post-structuralist thinking holds that cultural products, such as newspaper articles and art criticism, also offer potential channels for subjective interpretation. In the reading, the self-portrait expands into identity politics called self-imagery (minäkuvallisuus). It is represented by Beda Stjernschantz's Self-Portrait (Omakuva, 1892) and, in a broader sense of the concept, also by Sigrid af Forselles' relief The Battle of Humankind (Ihmisten taistelu, 1887-1903) and Ellen Thesleff 's colourism, drawn from fauvism and expressionism. All three chapters discuss the uncontrollability of identity categories and the attachment of power relations to an individual, but also those spaces of resistance from which hegemonic gender technology can be shattered, or at least its surface scratched. In this study, self-imagery is explicated in the artists' active endeavours to exceed the conventional division of gender.