Sol

(Oigetud lehtpolelpäi Keitandsol)

Järgeline sol vai Keitandsol (himijas — natrijan hlorid, NaCl) om ezmäižen tarbhaižusen söndtavar. Se om mujutomad kristallad. Kävutadas maguteseks.

Sol solonikas (solmestas)
Sil sanal voib olda toižid znamoičendoid; miše nähta niid, tulgat tänna.

Sol oleleb järedanke i henonke jauhosenke; puhtaz, jodiruidud, nitritine. Puhthuden mödhe jagase sortuikš: üläsort, ezmäine sort, toine sort.

Sadas kaivuzišpäi ümbriradmižeta, merespäi i soljärvišpäi veden purutusel, mareiguišpäi solsegoitusen kül'menzoitusel.

Biologine rol'

vajehta

Sol om tarbhaine ristitun da toižiden eläbiden olijoiden elonradmižen täht, se mülütab hloran i natrijan ionid. Hloran ion om solmuiktusen pämaterial, südäikoht suladab sömäd sen abul. Natrijan ion ühtneb nervimpul'soiden oigedamižhe, lihasiden kuiduiden radho toižiden mikroelementoiden ionidenke. Niiden mairiž vedab organizmad vällüdennoks i lujetadud šupštusennoks. Sil-žo aigal natrijan liig ližadab veren painut i pidestub nozoluden eritandad.

Mail'man tervhudenkaičendan organizacii rekomenduib röunatada natrijan kulutandad kahtel grammal päiväs täuz'kaznuzile, mugoine natrijan lugumär mülüb solan vidhe grammaha. Pidab muštta, miše natrii om toižiden söndtavaroiden palaks, i sol mülüb lihaproduktoihe, mineralvedhe da paštateshe, ka puhthan solan kulutand voib olda sekundarižeks.

Solha sidodud vepsän muštatišed

vajehta
  • Enččel solal ei jotanzoita. (mi oli, ka mäni lophu)
  • Solatomad särpta da ei mel'hišt čukoida.

Homaičendad

vajehta



  Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.