Lumi tuli takaisin

Tänä aamuna oli ihana herätä - maa oli valkoisena taas. Kyllähän sen jo illalla tunsi, että se oli pakastumassa. Lisäksi sääennusteet olivat luvanneet sadetta. Lopputulos oli siis hyvin arvattavissa, mutta en ollut päässyt pähkäilyssä näin pitkälle... ;) Valkoinen maa oli siis minulle iloinen yllätys. Tätä iloa ei taida täällä etelässä kestää kovin pitkää, kun viikko alkaa plussan puolella. No, pitää nauttia kun vielä voi.

Joka talvi pitää kuvata varjoliljan siemenkota lumihupussa. Siinä on yksinkertaista kauneutta :)

Muutamaan ateriaan kerkesin laittaa lehtikaalia, mutta sitten joku nälkäisempi oli käynyt korjaamassa sadon. Olisikohan asialla ollut rusakko? Seuraavana syksynä voisi virittää kaalien ympärille verkon.

Aikaisemmin viikolla lunta tuli oikein tupruttamalla. Se sitten suli pois, kun seuraavana päivänä oli +7. Tällä viikolla lumitilanne on tosiaan sahannut edestakaisin.

Naapurin orapihlajassa ovat koristeelliset marjat. Punainen väri tuo heti joulun tunnelmaa kuvaan. Eikä se haittaa, onhan joulu jo kulman takana. Jouluvalmistelut alkavat jo vähitellen. Joulukorttien tilanteen tsekkasin. Tarvitsen enää neljä korttia lisää ja ne olisi tarkoitus tehdä itse. Ideakin on jo! Mahdollisia jouluruokia jo vähän kokeilen ja yksi joululahja on jo ostettuna. Tämänhän on jo voiton puolelle :)

Hyvästit lumelle

On meitä hemmoteltu, kun on ollut pakkaskelit ja lumi maassa jo marraskuussa. Vaan eihän tätä ihanuutta voinut kovin kauaa jatkua. Vielä on lumi maassa, mutta kyllä on sellainen vesikeli ja lisää vain lupaa, että lumi sulaa tässä jossain välissä. :(

Marraskuu on niin pimeä kuukausi, että lumi olisi tarpeen. Joulukuussa jouluvalot ja joulunodotus kantaa, mutta marraskuussa ei ole niitäkään. Toisaalta neutraaleimpia jouluvaloja voisi jo viritellä. 

Tässä vielä muutama lumikuva, joita voi fiilistellä vesisateen loristessa.

Tämä kuva taisi olla punalehtisestä nauhuksesta, jonka kukkavarressakin on punerrerusta. Siementupsut ovat hempeän vaaleanpunaisia.

Angervoon (?) jää aina talveksi kukat, joihin lumi kauniisti laskeutuu.

Punahattuun lumi on jäänyt jännittävällä tavalla. Kuvasta tuli oikeastaan aika dramaattinen! :)

Hyvästit siis lumelle. Toivottavasti pakastuu taas pian uudestaan ja tulee uusi lumipeite... ja olisi mukavaa, jos sitä ei tarvitsisi odottaa tammikuulle asti.

Kukkivia papuja, pioneja ynnä muita kesän kaunistuksia

Vuokrapalstalla ei ole vielä paljoakaan kuvattavaa ja työtä senkin edestä. Tämän takia ei ole tullut otettua kuvia ja niin on bloggaus jäänyt vähemmälle. Tässä vähän korjausta asiaan.

Tässä kukkii härkäpapu 'Kaulion valkea', joka on omaa siementä. Siementen kuivauksesta kirjoitin postauksen 2012. Härkäpavun siemenet kuulemma säilyvät 5 vuotta ja nämä kolme vuotta vanhat siemenet itivät ainakin hyvin. Näistä osa on tarkoitus kuivattaa ja säilöä jatkokylvöä varten.

Pihalla on monenlaista pionia, mutta nämä tumman fuksian väriset, kerrotut kukat ovat minusta kauneimmat.

  

Viime kesänä istutetut sormustinkukan taimet kukkivat ja samalla paljastivat värinsä. Harmittavasti vain yksi oli tumman fuksian värinen ja noita valkoisia on aika paljon. Taas istutin uudet taimet, jotta seuraavana vuonna olisi myös kukintaa. Toivotaan, että nämä siementävät niin, että ei enää tarvitsisi taimia istutella.

No, nämä eivät ole kukkia eivätkä edes kesän kaunistuksia. Sipulimaa ei ole kovin kummoisen näköinen ja taitaa nuo lehtien kärjet viestittää, että kastelu on ollut liian vähäistä. Olin ajatellut, että kastelen palstaa vain kerran viikossa. Eilen käydessä maa oikein halkeili kuivuuden takia. Onneksi tänään tulee vettä, mutta täytyy varmaan tulevaisuudessa kastella kaksi kertaa viikossa. Sipulipenkin väleihin olen laittanut rikkaruohoja katteeksi. Ensin laitan ne kuivumaan kurpitsojen juuria peittäville muoveille ja sitten käytän katteena. Muistaakseni Arno Kasvi antoi tämän vinkin jossain yhteydessä.

Harson alla kasvantu Ariel jo kukkii. Perunaoppaan mukaan varhaisperunoilla kuluu 65 päivää sadonkorjuuseen. Minä sain perunat aika myöhään maahan, joten ne ovat kasvaneet vasta 35 päivää. Täytyy varmaan vielä vähän malttaa. Toisaalta harso kuulemma jouduttaa kasvua ja näkeehän sen itsekin. Ehkä ei tarvitse ihan kuun loppuun asti odotella! 

Tervetuloa lukijoiksi Katja ja Mari L! (Tämä ilmoitus on vähän myöhässä...)

Perhosia ja loppukesän kukkijoita

Vihdoin sain pihalla pyörineen amiraali-perhosen ikuistettua. Se vietti vaikka kuinka kauan aikaa auringonkukassa. Pääasiassa siivet supussa, joten edustavan kuvan saamiseen tarvittiin kärsivällisyyttä.

Lintulaudan siemenroskat siivottiin keväällä kasvimaalle ja sitten ilmestyi kauraa ja auringonkukkia yhteen jos toiseen kohtaan. Ei ollut paras ajatus :( Minulla on kuitenkin ollut hankaluuksia kasvattaa auringonkukkaa, niin nyt sain niitä ilman kylvöä. Useimmat kitkin pois, mutta sopiviin paikkoihin jätin taimenet kasvamaan. Pari siirsinkin, kun penkkiin oli tullut aukkokohta. Kuvassa on juuri yksi näistä siirretyistä auringonkukista. Ei näytä siirto häirinneen.

Tämä perhonen tykkäsi enemmän oreganosta. Aataminaikuisen eläinkirjan mukaan tämä olisi karttaperhonen. Sitä kuulemma satunnaisesti tavataan Suomessa. Jos joku lukija tunnistaa lajin ja osaa sanoa, menikö lajimääritys poskelleen, niin kiitollisena ottaisin tiedon vastaan. 

Nyt tulee enemmän näitä loppukesän kukkijoita. Ensimmäinen oli tuo amiraalin kanssa kuvassa ollut auringonkukka. Tässä kuvassa on kultapallo. Ihanan keltaisena se kukkii, mutta toisaalta sitä katselee vähän haikeana. Kultapallo on mielestäni loppukesän kukkija ja näin saattelee meitä jo kohti syksyä. Tosin nämä hurjat helteet ovat varmasti jouduttaneet kukintaa.

Loppukesän airut on myös nauhus. Nyt kun nauhukset ovat esillä uudessa perennapenkissä, huomasin niiden erikoisen kukkavanan. Ensin lehtien yläpuolelle nousee pieni lehtinuppu, jonka auetessa sisältä paljastuu kukkia. Vielä en ole näissä nähnyt perhosia, mutta toivoisin niiden houkuttavan ainakin neitoperhosia.

 

Viime postauksessa oli vain pensaspavun kuva. Nyt oli jo papuja kerättäväksi asti. Nämä ovat 'Primel' lajiketta. 'Borlotto' papua saa vielä vähän odottaa. Elokuu on kyllä nimensä mukainen! :)

 

Kukkiva heinäkuu

Nyt on puutarha täynnä kukkia. Kameralle löytyy paljon kuvattavaa.

Rikkaruohoelämää-blogissa oli kuva kukkivasta varjoliljasta jo 25.6. Meillä ne ovat vasta vähän aikaa sitten aukaisseet nuppunsa. Lähikuvassa huomaa niiden veikeät värit. Aika uskaliasta yhdistää vaaleanpunaista ja oranssia...

 

Köynnösruusu kukkii nyt kuin viimeistä päivää. Kirvat kyllä vaivaavat, mutta mäntysuopa auttaa.

Kasvimaallakin on jo kukkijoita. Kesäkurpitsan kukat lupaavat satoa. Näillä helteillä kukka avautuu luultavasti aika pian. Pitää ottaa sitten uusi kuva!

 

Kamomilla kukkii nyt tosissaan. Viime vuonna kamomillan kasvatus meni penkin alle, mutta onneksi tänä vuonna ei ole sitä ongelmaa. Näistä saa hyvät teeainekset.

Paprikat ja chilit kukkii. Muutama paprika on jo kehitteillä. Viime vuonna oli tähän aikaan aikaisessa 'New Aces' lajikkeessa jo melkein kymmenen centin pituiset alut. Tänä vuonna kokeilussa on lajike 'Baramgio', joka ei vaikuta niin aikaiselta. Tosin alkukesä oli aika kylmä. Chili 'Piment d'Espelette' ei ole sen nopeampi kehityksessä. Mielenkiintoista päästä maistelelemaan näitä lajikkeita.

 

Kurjenkello kukkii hehkeänä niityllä. Mielestäni kauniin ylväs kukka. Ihanaa, kun se on kotiutunut omalle niitylle :)

Uusi minttukehys

Minulla on omenaminttu kasvanut "kehyksien" sisällä eli lautalaitojen suojassa. Olen leviämistä kasvimaan suuntaan hillinnyt juurikankaalla, mutta muuten kehykset ovat toimineet kitkemisen rajoittajina. Kaikki kehyksien ulkopuolella olevat mintut ovat vapaata riistaa. Ja nehän leviävät... 

Kehykset ovat pahasti rapistuneet ja minulle tehtiin uudet!!! Minä jos olisin ne värkännyt, niin siinä olisi mennyt ikä ja terveys. Puutyöt ei todellakaan ole ominta aluetta. Minun hommaksi jäi sitten vanhan poisto ja uuden laitto. Oikein oiva työnjako ;)

Kuten päätellä saattaa, vasemmalla vanha kehys, keskellä uusi ja oikealla uusi paikallaan. Vanhassa kehyksessä oli ihastuttavasti sammalta, mutta toisaalta osa puukappaleista hajosi käsiteltäessä. Oli siis korkea aika.

On satanut paljon, mutta ei ole tullut otettua sadekuvia. Nuppuinen pioni kuvaa hyvin viimeaikaisia kelejä. On ollut niin kylmää, että kukinnat ovat viivästyneet. Pionin nuput tuntuivat avautuvan hitaasti. Lisäksi kuvassa olevat sadepisarat kertovat sateen väistyneen vain vähän aikaa sitten. 

Takiainen on varmaan monen puutarhaihmisen kammotus. Puutarhan vieressä olevalla niityllä se saa kuitenkin kukkia rauhassa. Kyllähän se sieltä levittää siemeniä, mutta en ole nähnyt sitä niin suureksi ongelmaksi, että nyhtäisin pois. Takiainen on mielestäni kaunis ja sen mesi näyttää maistuvan kimalaiselle.