Papukatsaus

Kovasti olen blogissa puhunut pavuista, mutta vähän on ollut niistä kuvia. On aika tehdä papukatsaus. Kahtena viime vuonna olen saanut runsaat sadot pensaspavusta. Pensaspavut ovat itäneet hyvin ja kasvaneet rehevästi. Olen hiukan ihmetellyt, miksi niitä pidetään vaikeina kasveina. Tänä kesänä sitten ymmärsin yskän. Kylmän alkukesän aikana pensaspapu ei oikein itänyt. Laitoin uudet siemenet maahan. Papu iti, mutta etanat kalusivat ne melkein kuoliaiksi. Etanoita olen torjunut lähinnä oljella ja tuhkalla eli en kovin aktiivisesti. Pavut olisivat varmaan säästyneet paremmin esimerkiksi etanageelin avulla. Lisäksi jouduin laittamaan pensaspavut samaan paikkaan kuin viime vuonna. Olen miettinyt, että vaikuttiko sekin huonoon kasvuun. No, tänä kesänä saatan jäädä ilman pensaspapuja, mutta en sentään näe nälkää sen tähden.

Pensaspapu kukkii vasta nyt, vain lämmin syksy tuo satoa

Näin kylmänä kesänä härkäpapua osaa arvostaa. Sitkeästi se kasvoi, kun toiset kasvimaan asukit jurottivat kylmyydessä. Laitoin tänä kesänä minulle uutta lajiketta. Ostin Maatiaiselta maatiaispapua nimeltään 'Kaulion valkea'. Vielä en ole ensimmäistäkään papua kerännyt. Mielenkiintoista on päästä maistamaan sen makua. 'Kaulion valkea' on siemenluettelon mukaan erotettu 'Savitaipaleesta', jossa on sekä vaaleita että tummia papuja. 'Kaulion valkeassa' on vain valkeita papuja. Vaikka on istuttanut vain valkeita papuja, niin uusien papujen joukossa voi olla myös tummia versioita. Satoa kerätessä on myös jännä nähdä, mikä on vaaleiden ja tummien papujen suhde.

Härkäpapu valmiina sadonkorjuuseen

Härkäpapu on noussut

Laiton härkäpavun hiukan myöhään maahan, kun piti ensin saada kasvimaan reuna kuntoon. Tilasin tänä vuonna Maatiaiselta perinnehärkäpapua 'Kaulion vaaleaa'. Mielenkiinnolla odotan, miten se pärjää vertailussa ulkomaisia herkkulajikkeita vastaan.  Hyvin se ainakin iti. Taisi melkein kaikki siemenet lähteä kasvuun. Toivottavasti maku olisi hyvä. Yritän myös saada siemeniä talteen.

Vielä olen pitänyt härkäpaputaimet harson alla. Fasaanit ovat niille kovin persoja ja samassa penkissä on myös auringonkukkaa, joka ei ole vielä itänyt. Ensimmäistä kertaa kokeilen härkäpapua ja auringonkukkaa vierekkäin. Sidon aina härkäpavun, joten samaan tukikeppiin voisi sitoa myös auringonkukan. Minun kasvimaalla tuntuu kaikki lakoavan ellei niitä tue. Saattaa olla, että on jotain ravinnepuutosta. Pituutensa puolesta auringonkukka ei ainakaan jää härkäpavun varjoon. Olkikatteen (tai oikeastaan kauralyhdekatteen ) laitan penkkiin vasta kun taimet ovat hieman isompia.

Olkikate

En ole laittanut olkikatetta kuin papumaille, kun se kirjojen mukaan syö maasta typpeä. Tämän voisi ratkaista lannoitetta lisäämällä, mutta olen kuitenkin sitä hiukan välttänyt. Laitan kasvimaalle syksyllä lehtiä ja typpivajaus tuntuu olevan krooninen tila. 

Olkikatteen kasvimaalle voi tehdä fiksusti ja halvalla. Silloin kannattaa hankkia olkipaaleja, kuten pientä elämää etsimässä blogissa on tehty. Minä olen tehnyt vaikeimman ja kalleimman kautta. Olen ostanut puutarhaliikkeestä pussitettua olkikatetta. Lisäksi olen säästänyt lintujen talven kauralyhteet. Niissä on tietenkin ongelmana säilytys, jonka olen ratkaissut elegantisti...

Olen sitonut lyhteet vadelman tukipuulle kuivumaan. Vielä ei ole tullut huomautuksia tästä ratkaisusta, en kyllä yhtään ihmettele jos tulee... No, siinä ne ovat ainakin ilmavasti ja odottavat härkäpapumaalle siirtoa. Laitan osto-olkea pensaspavuille ja härkäpavuille lyhteitä. Lyhteisiin jää jyviäkin ja ne lähtevät itämään, joten ei tosiaankaan ole paras ratkaisu. Ehkä tänä vuonna yritän niistä riipiä edes suurimman osan jyvistä pois.

Seuraavana kesänä voisi soitella läheisille hevotalleille ja kysellä paalien perään...