Papers by Ilona Markkanen
The aim of this article is to introduce and reflect on the development of mentoring in Finland as... more The aim of this article is to introduce and reflect on the development of mentoring in Finland as implemented in the form of the Peer-Group Mentoring (PGM) model. Firstly, the main characteristics and principles of the PGM model are introduced, after which experiences from implementing the model are analysed based on a literature review. We examine the following research questions: (1) How have the mentoring practices of newly qualified teachers developed towards the PGM model within the educational ecosystem in Finland? (2) How has the PGM model found its relational space (‘ecological niche’) in this ecosystem? and (3) How has PGM been experienced by mentors and mentees in terms of professional learning and well-being? Theoretically, our examination is based on an ecosystemic view: we see mentoring as an integral element of teachers’ professional development, which, in turn, is an integral part of the education ecosystem. Our methodological approach is a systematic review of mentor...
Kokeiluhankkeista saadut tulokset vahvistavat aikaisempia tutkimus-ja kehittämistyön tuloksia. Ve... more Kokeiluhankkeista saadut tulokset vahvistavat aikaisempia tutkimus-ja kehittämistyön tuloksia. Vertaisryhmämentoronti on joustava menetelmä, jonka avulla voi tukea ammatillista osaamista ja työhyvinvointia eri aloilla. Kokeiluhankkeet vahvistivat, että menetelmä soveltuu erilaisille koulutus-ja kasvatusalan sekä nuorisotyön kentille. Kaikilla tässä hankkeessa mukana olleilla aloilla saatiin myönteisiä kokemuksia menetelmän soveltamisesta. Haasteena on kuitenkin riittävän ajan löytäminen kiireisessä työelämässä, mikä vaikeuttaa ryhmän toimintaan sitoutumista. Ratkaistava on myös ryhmään osallistuvien työntekijöiden työajan kompensointi sekä rahoitusmallien löytäminen toiminnan vakiinnuttamiseksi. Suositukset: Hankkeen pohjalta tehdään seuraavia suosituksia. 1. Vertaisoppisen tunnistaminen ja tunnustaminen ammatillisen kehittymisen menetelmänä Jotta vertaisryhmämentorointi voitaisiin vakiinnuttaa, on formaalia, nonformaalia ja informaalia oppimista integroiva vertaisoppiminen tunnustettava ammatillisen kehittymisen menetelmäksi, joka perustuu konstruktivistiselle ja dialogiselle oppimisnäkemykselle. 2. Mentoroinnin huomioiminen työajassa Mentoroinnin katsotaan useilla aloilla sisältyvän työaikaan. Opetus-ja kasvatusalalla kuitenkin eri ammattiryhmät ovat eriarvoisessa asemassa. Esimerkiksi perusasteen ja toisen asteen opettajien osalta nykyinen työaikajärjestelmä ei tue vertaisryhmämentorointia riittävästi. Jos poliittista tahtoa löytyy, suomalainen mentoroinnin malli on kuitenkin mahdollista vakiinnuttaa varsin pienillä työaikainvestoinneilla. 3. Mentoroinnin tutkimus-ja kehittämistyö korkeakouluissa Sekä tämän hankkeen pohjalta että muissa maissa saatujen kokemusten perusteella nähdään, että onnistuminen kansallisen mentorointijärjestelmän luomisessa edellyttää opettajankoulutuksesta vastaavien korkeakoulujen aktiivista mukana olemista mentoroinnin tutkimus-ja kehittämistyössä. Näin turvataan jatkumon rakentuminen opettajien peruskoulutuksesta täydennyskoulutukseen. 4. Mentorien koulutus Ratkaisevaa toiminnan onnistumiselle on, että mentorit saavat tehtävään riittävän koulutuksen, jonka myötä he ymmärtävät menetelmän taustalla olevat ammatillisen oppimisen periaatteet. Ellei mentorien koulutukseen panosteta, on olemassa vaara, että ammatillisen oppimisen laatu kärsii ratkaisevasti. 5. Kansallinen sopimus mentoroinnin järjestämiseksi Jotta mentorointi voi juurtua osaksi ammatillisen kehittymisen jatkumoa, tarvitaan ratkaisu, jossa hyödynnetään aikaisempaa tutkimus-ja kehittämistyötä sekä olemassa olevia verkostoja. Niiden pohjalta rakennetaan kansallinen järjestelmä ja laajapohjainen sopimus, jossa määritellään roolit korkeakouluille (yliopistot ja ammatilliset opettajakorkeakoulut), koulutuksen järjestäjille (kunnat ja ammatilliset koulutuskuntayhtymät), oppilaitosjohdolle ja työntekijöille. Ratkaisun valmistelemiseksi tulee koota neuvotteleva elin, joka luo kansalliset puitteet mentoroinnin kokonaisvaltaiselle valtakunnalliselle järjestämiselle. 6 Rekommendationer: Utgående från projektet ges följande rekommendationer. 1. Identifiera gruppmentorskap och erkänna det som en metod för att utveckla professionell utveckling. För att gruppmentorskap ska kunna etableras ska gruppmentorskap som integrerar formellt, icke formellt och informellt lärande erkännas som metod för professionell utveckling, en metod som bygger på en konstruktivistisk och dialogisk syn på lärandet. 2. Beakta mentorering i arbetstiden På många områden anses mentorering ingå i arbetstiden. Emellertid har olika yrkesgrupper en ojämlik ställning på undervisnings-och fostringsområdet. Som exempel kan nämnas att det nuvarande arbetstidssystemet inte stödjer gruppmentorskap tillräckligt mycket för lärare på grundskolenivå och andra stadiet. Om det finns politisk vilja kan det ändå vara möjligt att etablera en finländsk mentoreringsmodell med rätt små arbetstidsinvesteringar. 3. Forsknings-och utvecklingsarbete kring mentorskap i högskolorna Både detta projekt och erfarenheter från andra länder utvisar att en förutsättning för att man ska kunna bygga upp ett nationellt mentoreringssystem är att högskolor med lärarutbildning aktivt engagerar sig i forskning och utveckling av mentorering. På detta sätt kan man trygga kontinuiteten från lärarnas grundläggande utbildning till den kompletterande utbildningen. 4. Mentorutbildning Det är väsentligt att mentorerna får en tillräcklig utbildning för uppdraget så att de kan förstå principerna för det professionella lärande som ligger bakom metoden. Om man inte satsar på mentorernas utbildning föreligger det risk för att det professionella lärandets kvalitet lider rejält. 5. Nationellt avtal för mentorskap Det behövs en lösning där tidigare forsknings-och utvecklingsarbete samt aktuella nätverk kan utnyttjas för att mentorverksamheten ska kunna etableras som en del av den kontinuerliga professionella utvecklingen. Det kan utnyttjas för att bygga upp ett nationellt system och ett avtal på bred basis där rollerna fastställs för högskolorna (universitet och yrkeshögskolor med lärarutbildning), utbildningsarrangörerna (kommuner och samkommuner med yrkesutbildning), läroinrättningarnas ledning och anställda. För beredningen sammanställs ett rådgivande organ som skapar de nationella ramarna för ett övergripande mentoreringssystem på nationell nivå. 9 Sisältö Johdanto: Verme 2 testaa Teema 1: Opettajaksi opiskelevat verme-ryhmissä
Annals of the New York Academy of Sciences, 2019
This article reviews research on the Finnish model of Peer-Group Mentoring (PGM). Theoretical fou... more This article reviews research on the Finnish model of Peer-Group Mentoring (PGM). Theoretical foundation of the model is based on the constructivist theory of learning, concept of autonomy in teaching profession, peer learning and narrative identity work. The model has been disseminated nationwide on the educational sector to promote professional development of teachers and educational staff mainly in primary and secondary education, but also in early childhood education and higher education. The thematic review is based on 46 peer-reviewed publications about PGM in Finland in 2009-19. Research has focused on the following main themes: 1) general aspects and characteristics of the implementation of the model, and 2) mentors' and mentees' experiences. Qualitative approach has been dominant in research. The studies show that both mentors and mentees find PGM a useful tool for individual professional learning and well-being. Indirect influences have been reported about the development of work communities. Main challenges in applying the model are lack of national agreement concerning the organization of PGM and allocation of mentors' and mentees' working time to PGM. It is concluded that PGM as well as teachers' professional development as a whole should be seen as an integral part of the education ecosystem.
International Journal of Bullying Prevention, 2019
The study aimed to examine the extent to which Finnish secondary school students experience bully... more The study aimed to examine the extent to which Finnish secondary school students experience bullying, how they are bullied, and whether being bullied is associated with school perceptions. The analyses were based on data from the Finnish part of the international Health Behaviour in School-aged Children (HBSC) study, and were obtained from 4262 students aged 13 and 15. The sample was nationally representative. Logistic regression analysis was performed to identify the associations between school perceptions and being bullied. Younger students reported being bullied more often than older students. Among younger students, boys were more often bullied than girls of the same age. There was no significant difference between the genders among the older students. The most common form of being bullied was verbal teasing. Boys tended to be bullied in physical ways, while girls were bullied in more indirect ways. Students with low levels of school engagement, students with poor relations with...
Scandinavian Journal of Public Health, 2019
Aims: The aim of this study was to investigate the prevalence of cybervictimization in the six No... more Aims: The aim of this study was to investigate the prevalence of cybervictimization in the six Nordic countries and to assess its overlap with traditional bullying. A further aim was to examine potential associations between life satisfaction, on the one hand, and traditional bullying and cyberbullying on the other. Methods: Analyses were based on data from the 2013⁄2014 Health Behaviour in School-aged Children study. It included 32,210 boys and girls, aged 11, 13, and 15, living in the six Nordic countries. Results: The prevalence of cyberbullying by both pictures and by messages was around 2% in all the Nordic countries except Greenland. There it was considerably higher. The prevalence of being bullied in a traditional manner varied widely by country. For boys, this type of bullying was most frequent in the youngest age group and then decreased steadily in the older age groups. Girls were on average more likely to be cyberbullied. Cyberbullying was more common among 13- and 15-yea...
European Journal of Teacher Education, 2014
She has published widely, both nationally and internationally, particularly on the topics of cons... more She has published widely, both nationally and internationally, particularly on the topics of constructivist learning environments, workplace learning and professional development for teachers. She collaborates in the development of the peer-group mentoring model. Ilona Markkanen, MSc in Health Education, is a project researcher at the Finnish Institute for Educational Research at the University of Jyväskylä. She has participated in research and development work involving peer-group mentoring. She has been also involved in coordinating the Finnish Network of Teacher Induction and organizing the regional Osaava Verme peer-group mentor training.
Uploads
Papers by Ilona Markkanen