This article focuses on the reproduction of rural anti-idyllic representations in audiovisual pop... more This article focuses on the reproduction of rural anti-idyllic representations in audiovisual popular culture through an analysis of the Finnish film Kuutamosonaatti (The moonlight sonata, 1988). We examine how the divide between rural and urban people, as well as their living environments and gender roles, has been constructed in the film. We also show how the film mixes features of Hollywood hillbilly characters with a Finnish negative stereotyping of rural men. Moreover, both in Finland and the United States, the negative stereotyping of rural men had begun before the era of modern film. This paper claims that the representations of rural otherness in popular film mirror the development of the Finnish society toward a modern, urban way of life, which becomes dominant.
mallaan teoksella Jälkisanat: Sianhoito-opas (1987), jonka provosoiva tyyli ravisutti kulttuuri-i... more mallaan teoksella Jälkisanat: Sianhoito-opas (1987), jonka provosoiva tyyli ravisutti kulttuuri-instituutioita ja synnytti kohun etenkin kirjailijapiireissä. Sittemmin Lehtola on tullut tunnetuksi muun muassa Ilta-Sanomien ja Imagen teräväsanaisena kolumnistina sekä käsikirjoittajana.
Page 1. JYVÄSKYLÄ STUDIES IN EDUCATION, PSYCHOLOGY AND SOCIAL RESEARCH 359 United with the United... more Page 1. JYVÄSKYLÄ STUDIES IN EDUCATION, PSYCHOLOGY AND SOCIAL RESEARCH 359 United with the United States Aapo Jumppanen George Bush's Foreign Policy towards Europe 1989-1993 Page 2. United with the United States George Bush's Foreign Policy ...
Page 1. 1 An evolutionary approach to neural network design applied to sunspot prediction J. Hakk... more Page 1. 1 An evolutionary approach to neural network design applied to sunspot prediction J. Hakkarainen, A. Jumppanen, J. Kyngäs and J. Kyyrö ...
Tässä poliittisen historian alaan kuuluvassa artikkelissa tarkastellaan maaseudun ja kaupungin va... more Tässä poliittisen historian alaan kuuluvassa artikkelissa tarkastellaan maaseudun ja kaupungin vastakkainasettelun ulottuvuuksia Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä vuosina 1916–1918. Käytettyä argumentaatiota arvioidaan suhteessa modernisaatiokehitykseen, joka 1860-luvulta eteenpäin alkoi muokata Suomen agraaria elinkeino- ja yhteiskuntarakennetta. Maaseudun ja talonpoikien yhteiskunnallisen merkityksen ja elämäntavan nähtiin vaarantuvan. Tilalliset järjestäytyivät puolustamaan etujaan maalaisliiton ja Maataloustuottajain Keskusliiton ympärille. Maaseudun Tulevaisuus oli tärkeä näiden järjestöjen puolestapuhuja. Maaseudun ja kaupungin vastakkainasettelu näkyi lehdessä kahden teeman kautta. Kaupunkien suurteollisuus ja sosialistinen kiihotus olivat leviämässä maaseudulle. Ne uhkasivat talonpoikien hegemonista asemaa, pienomistajuutta sekä maaseutuväestön yhtenäisyyttä. Kaupungit ja kaupunkimainen elämäntapa olivat myös moraalinen ja fyysinen uhka maaseudun elämäntavalle ja sen asukkail...
Raportissa käsitellään Helsingin yliopiston yhteiskunnallista vuorovaikutustehtävää suhteessa kan... more Raportissa käsitellään Helsingin yliopiston yhteiskunnallista vuorovaikutustehtävää suhteessa kansalliseen ja alueelliseen innovaatiopolitiikkaan. Kontekstina on Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelma biotalouden ja ruokajärjestelmien alalla. Raportin perustana olleessa selvityshankkeessa tarkasteltiin sitä, miten Helsingin yliopiston tutkijat arvioivat sekä ruokajärjestelmien kehittämisohjelmaa että yleisemmin omaa vuorovaikutusrooliaan ruokajärjestelmäteemoissa. Haastateltaviksi valittiin 25 tutkimusryhmän tai tutkimusalan vastuullista johtajaa tai tutkijaa Helsingin yliopiston eri tiedekunnista, laitoksista ja yksiköistä. Helsingin yliopiston tutkijoilla on ruokajärjestelmäteemoissa monipuolista vuorovaikutusta sekä elinkeinoelämän että muiden yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa. Vaikuttavuus toteutuu esimerkiksi tiedonsiirtymisenä suoraan yrityksiin tai maisteritutkielmien muodossa. Toimiva vuorovaikutus vaatii pitkäaikaista yhteistyötä, henkilökohtaisia suhteita sekä foorum...
Niin meillä Suomessa kuin muuallakin läntisessä maailmassa ajatus kulttuuristen hyvinvointipalve-... more Niin meillä Suomessa kuin muuallakin läntisessä maailmassa ajatus kulttuuristen hyvinvointipalve-luiden luomisesta on pitkälti kytkeytynyt laajoihin yhteiskunnallisiin kehityskulkuihin: ikääntyvän väestön terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseen sekä moninaisten sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ennaltaehkäisyyn. Viime vuosina heikentynyt taloustilanne on myös johtanut tilanteeseen, jossa valtion ja kuntien päättäjät entistä enemmän vaativat kulttuurin toimijoilta perusteluja ja näyttöjä kulttuurin hyödyistä yhteiskunnalle. Yksi keskeinen kulttuuritoiminnan resursoinnin perustelu voidaan osoittaa löytyvän hyvinvointi- ja terveysnäkökulmista, jolloin yhteyksien luominen kulttuurisektorin ja hyvinvointisektorin välille on tärkeää. Kulttuurin hyvinvointivaikutuksia käsittelevät tutkimukset osoittavat, että ahkeralla ja monipuolisella kulttuurin harrastamisella on myönteisiä vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin. On voitu osoittaa, että kulttuuritoiminta parantaa ihmisten kok...
This article focuses on the reproduction of rural anti-idyllic representations in audiovisual pop... more This article focuses on the reproduction of rural anti-idyllic representations in audiovisual popular culture through an analysis of the Finnish film Kuutamosonaatti (The moonlight sonata, 1988). We examine how the divide between rural and urban people, as well as their living environments and gender roles, has been constructed in the film. We also show how the film mixes features of Hollywood hillbilly characters with a Finnish negative stereotyping of rural men. Moreover, both in Finland and the United States, the negative stereotyping of rural men had begun before the era of modern film. This paper claims that the representations of rural otherness in popular film mirror the development of the Finnish society toward a modern, urban way of life, which becomes dominant.
mallaan teoksella Jälkisanat: Sianhoito-opas (1987), jonka provosoiva tyyli ravisutti kulttuuri-i... more mallaan teoksella Jälkisanat: Sianhoito-opas (1987), jonka provosoiva tyyli ravisutti kulttuuri-instituutioita ja synnytti kohun etenkin kirjailijapiireissä. Sittemmin Lehtola on tullut tunnetuksi muun muassa Ilta-Sanomien ja Imagen teräväsanaisena kolumnistina sekä käsikirjoittajana.
Page 1. JYVÄSKYLÄ STUDIES IN EDUCATION, PSYCHOLOGY AND SOCIAL RESEARCH 359 United with the United... more Page 1. JYVÄSKYLÄ STUDIES IN EDUCATION, PSYCHOLOGY AND SOCIAL RESEARCH 359 United with the United States Aapo Jumppanen George Bush's Foreign Policy towards Europe 1989-1993 Page 2. United with the United States George Bush's Foreign Policy ...
Page 1. 1 An evolutionary approach to neural network design applied to sunspot prediction J. Hakk... more Page 1. 1 An evolutionary approach to neural network design applied to sunspot prediction J. Hakkarainen, A. Jumppanen, J. Kyngäs and J. Kyyrö ...
Tässä poliittisen historian alaan kuuluvassa artikkelissa tarkastellaan maaseudun ja kaupungin va... more Tässä poliittisen historian alaan kuuluvassa artikkelissa tarkastellaan maaseudun ja kaupungin vastakkainasettelun ulottuvuuksia Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä vuosina 1916–1918. Käytettyä argumentaatiota arvioidaan suhteessa modernisaatiokehitykseen, joka 1860-luvulta eteenpäin alkoi muokata Suomen agraaria elinkeino- ja yhteiskuntarakennetta. Maaseudun ja talonpoikien yhteiskunnallisen merkityksen ja elämäntavan nähtiin vaarantuvan. Tilalliset järjestäytyivät puolustamaan etujaan maalaisliiton ja Maataloustuottajain Keskusliiton ympärille. Maaseudun Tulevaisuus oli tärkeä näiden järjestöjen puolestapuhuja. Maaseudun ja kaupungin vastakkainasettelu näkyi lehdessä kahden teeman kautta. Kaupunkien suurteollisuus ja sosialistinen kiihotus olivat leviämässä maaseudulle. Ne uhkasivat talonpoikien hegemonista asemaa, pienomistajuutta sekä maaseutuväestön yhtenäisyyttä. Kaupungit ja kaupunkimainen elämäntapa olivat myös moraalinen ja fyysinen uhka maaseudun elämäntavalle ja sen asukkail...
Raportissa käsitellään Helsingin yliopiston yhteiskunnallista vuorovaikutustehtävää suhteessa kan... more Raportissa käsitellään Helsingin yliopiston yhteiskunnallista vuorovaikutustehtävää suhteessa kansalliseen ja alueelliseen innovaatiopolitiikkaan. Kontekstina on Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelma biotalouden ja ruokajärjestelmien alalla. Raportin perustana olleessa selvityshankkeessa tarkasteltiin sitä, miten Helsingin yliopiston tutkijat arvioivat sekä ruokajärjestelmien kehittämisohjelmaa että yleisemmin omaa vuorovaikutusrooliaan ruokajärjestelmäteemoissa. Haastateltaviksi valittiin 25 tutkimusryhmän tai tutkimusalan vastuullista johtajaa tai tutkijaa Helsingin yliopiston eri tiedekunnista, laitoksista ja yksiköistä. Helsingin yliopiston tutkijoilla on ruokajärjestelmäteemoissa monipuolista vuorovaikutusta sekä elinkeinoelämän että muiden yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa. Vaikuttavuus toteutuu esimerkiksi tiedonsiirtymisenä suoraan yrityksiin tai maisteritutkielmien muodossa. Toimiva vuorovaikutus vaatii pitkäaikaista yhteistyötä, henkilökohtaisia suhteita sekä foorum...
Niin meillä Suomessa kuin muuallakin läntisessä maailmassa ajatus kulttuuristen hyvinvointipalve-... more Niin meillä Suomessa kuin muuallakin läntisessä maailmassa ajatus kulttuuristen hyvinvointipalve-luiden luomisesta on pitkälti kytkeytynyt laajoihin yhteiskunnallisiin kehityskulkuihin: ikääntyvän väestön terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseen sekä moninaisten sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ennaltaehkäisyyn. Viime vuosina heikentynyt taloustilanne on myös johtanut tilanteeseen, jossa valtion ja kuntien päättäjät entistä enemmän vaativat kulttuurin toimijoilta perusteluja ja näyttöjä kulttuurin hyödyistä yhteiskunnalle. Yksi keskeinen kulttuuritoiminnan resursoinnin perustelu voidaan osoittaa löytyvän hyvinvointi- ja terveysnäkökulmista, jolloin yhteyksien luominen kulttuurisektorin ja hyvinvointisektorin välille on tärkeää. Kulttuurin hyvinvointivaikutuksia käsittelevät tutkimukset osoittavat, että ahkeralla ja monipuolisella kulttuurin harrastamisella on myönteisiä vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin. On voitu osoittaa, että kulttuuritoiminta parantaa ihmisten kok...
Uploads
Papers by Aapo Jumppanen