Journal articles by Mira Huusko
JMIR Research Protocols, 2023
Background: Systematic monitoring of work atmosphere and patient safety incidents is a necessary ... more Background: Systematic monitoring of work atmosphere and patient safety incidents is a necessary part of a quality assurance system, particularly an accredited system like the Joint Commission International (JCI). How the implementation of quality assurance systems affects well-being at work and patient safety is unclear. Evidence shows that accreditation improves workplace atmosphere and well-being. Thus, the assumption that an increase in employees' well-being at work improves patient safety is reasonable. Objective: This study aims to describe the protocol for monitoring the effects of implementing the quality assurance system of JCI at Orton Orthopedic Hospital on employees' well-being (primary outcome) and patient safety (secondary outcome). Methods: Quantitative (questionnaires and register data) and qualitative (semistructured interviews) methods will be used. In addition, quantitative data will be collected from register data. Both quantitative and register data will be analyzed. Register data analysis will be performed using generalized linear models with an appropriate distribution and link function. The study timeline covers the time before, during, and after the start of the accreditation process. The collected data will be used to compare job satisfaction, as a part of the well-being questionnaire, and the development of patient safety during the accreditation process. Results: The results of the quality assurance system implementation illuminate its possible effects on the patient's safety and job satisfaction. The repeatability and internal consistency reliability of the well-being questionnaire will be reported. Data collection will begin in May, 2024. It will be followed by data analysis and the results are expected to be published by 2025. Conclusions: The planned study will contribute to the evaluation of the effects of JCI accreditation in terms of well-being at work and patient safety.
Tiedepolitiikka, 2023
Suomalaisille korkeakouluille alettiin valmistella strategioita 2000-luvun
alussa. Ensimmäiset st... more Suomalaisille korkeakouluille alettiin valmistella strategioita 2000-luvun
alussa. Ensimmäiset strategia-asiakirjat olivat laajoja eikä niiden toteutumisen seuranta ollut systemaattista. Tulosperustaisten rahoitusmallien myötä korkeakoulut alkoivat kiinnittää aiempaa tarkempaa huomiota toimintansa tehokkuuteen ja rahoitusosuuksiensa kasvattamiseen, mikä lisäsi niiden strategioiden merkitystä myös laadunhallinnan ja laatutyön kannalta. Suomalaisten
korkeakoulujen strategiatekstejä sinällään on tutkittu kuitenkin
yllättävän vähän. Artikkelissa kysymme, miten laadusta ja sen johdannaiskäsitteistä kirjoitetaan korkeakoulujen strategioissa ja millaisia laatuun liittyviä tavoitteita korkeakoulut asettavat toiminnalleen strategioissaan.
Tiedepolitiikka, 2022
Tutkimuksen rahoitukseen liittyen on ainakin viimeisen vuosikymmenen
aikana korostettu voimakkaas... more Tutkimuksen rahoitukseen liittyen on ainakin viimeisen vuosikymmenen
aikana korostettu voimakkaasti vaikuttavuutta. Yhdessä vaiheessa
keskustelu meni silloisen opetus- ja kulttuuriministeri Sanni
Grahn-Laasosen kaudella siihen, että yliopistojen ensisijaisena tehtävänä
pidettiin elinkeinoelämää hyödyttävien innovaatioiden ja keksintöjen
tuottamista. Jaanet Salminen kollegoineen ottaa artikkelissaan
realistisemman näkökulman tarkastelemalla erityisesti varhaiskasvatusta
sekä esi- ja perusopetusta käsittelevien väitöskirjojen sisältämien
suositusten käytettävyyttä arkisessa opetus- ja kasvatustyössä.
Tiedepolitiikka, 2021
Bolognan prosessin yhtenä keskeisimmistä tavoitteista on ollut opiskelijoiden ja työvoiman liikku... more Bolognan prosessin yhtenä keskeisimmistä tavoitteista on ollut opiskelijoiden ja työvoiman liikkuvuuden edistäminen. Liikkuvuus edellyttää tutkintojen vertailtavuutta sekä tutkintorakenteiden että osaamisen kuvaamisen näkökulmasta. Kritiikiltäkään ei ole vältytty: korostamalla osaamista ja osaamisperusteisuutta prosessin on nähty nostavan talouselämän arvot sivistystä ja kulttuuria tärkeämmiksi. Kritiikistä huolimatta vuonna 1998 alkunsa saanutta Bolognan prosessia on pidetty yhtenä vaikuttavimmista eurooppalaisista politiikkatoimista, jonka vaikutus ei ole pelkästään syntynyt prosessista itsestään, vaan myös siitä seuranneista kansallisista uudistuksista eri maiden korkeakoulujärjestelmissä sekä opetus- ja oppimiskäytännöissä. Hyvä kysymys onkin, onko Bolognan prosessista muotoutunut pysyvä
rakenne, jossa eurooppalaista korkeakoulutuksen kehitystyötä tehdään.
Aikuiskasvatus, 2021
Osaamistavoitteiden määritteleminen on osa Bolognan prosessia, Eurooppalaisen korkeakoulutusaluee... more Osaamistavoitteiden määritteleminen on osa Bolognan prosessia, Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen rakentamista ja tutkintojen tuoman osaamisen vertailtavuuden tavoitetta. Sisältöosaamien lisäksi tärkeiksi ovat nousseet työelämävalmiudet eli niin sanotut yleiset valmiudet. Tarkastelemme yleisiä valmiuksia neljän koulutusala-arvioinnin yhteydessä kerätyissä tutkintokohtaisissa vahvistetuissa osaamistavoitteissa (N = 628). Kuvaamme, millaisia yleisiä valmiuksia korkeakoulujen eri koulutusalojen osaamistavoitteissa oli sekä millaisia alakohtaisia ja korkeakoulusektoreiden välisiä eroja niissä oli. Aineistot analysoitiin monimenetelmällisellä otteella, joka alkoi laadullisella sisällönanalyysillä ja jatkui määrällisellä tarkastelulla. Yleisten valmiuksien kuvausten laaja kirjo ulottui työssä pärjäämisen valmiuksista kestävään kehitykseen. Osaamistavoitteiden kirjoittamistavat vaihtelivat. Yleisten valmiuksien tavoitekuvaukset erosivat jonkin verran koulutusaloittain. Ammattikorkeakoulujen tavoitteet olivat konkreettisempia kuin yliopistojen asettamat tavoitteet. Eniten määriteltiin tutkimusta sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI) koskevia valmiuksia ja työelämässä pärjäämisen valmiuksia. Vähiten sijaa saivat kestävän kehityksen valmiudet ja opintojen prosessivalmiudet.
Journal of Public Budgeting, Accounting & Financial Management, 2021
Kallio, T. J., Kallio K.-M., Huusko, M., Pyykkö, R. & Kivistö, J. 2021. Balancing between Account... more Kallio, T. J., Kallio K.-M., Huusko, M., Pyykkö, R. & Kivistö, J. 2021. Balancing between Accountabil-ity and Autonomy: The Impact and Relevance of Public Steering Mechanisms within Higher Education. Journal of Public Budgeting, Accounting & Financial Management.
Purpose-This article studies the tensions between universities' accountability and autonomy in response to the demands of public steering mechanisms coordinating higher education institutions. Design/methodology/approach-Demonstrating the tension between accountability and autonomy, the impact and relevance of public steering mechanisms coordinating higher education are studied via a survey with selected representative Finnish universities. The response rate was an exceptionally high 94%. In addition to the statistical analysis of the survey, open-ended questions were also analyzed to give a more in-depth understanding of the findings. The study uses paradox theory and institutional complexity as its theoretical lenses. Findings-The empirical analysis of this study shows a considerable gap between the experienced impact and the experienced relevance of the steering mechanisms in higher education. The authors' further analysis of the open-ended data shows that indicator-based funding allocation has undermined the perceived university autonomy. The authors highlight the paradoxical tensions of university autonomy and higher education institutions' steering mechanisms' requirement for accountability. Finding an acceptable balance between accountability and institutional autonomy plays an important role in designing higher education policies. Originality/value-The authors found that even if a steering mechanism is experienced as impactful, it is not necessarily considered relevant. One of the key aspects in understanding the reasons behind this mismatch is related to university autonomy. Most impactful steering mechanisms become considered less relevant because
Kasvatus, 2004
Saarinen, T. & Huusko, M. 2004. Koulutuksen laatu korkeakoulupolitiikan ja yliopistojen itsearvio... more Saarinen, T. & Huusko, M. 2004. Koulutuksen laatu korkeakoulupolitiikan ja yliopistojen itsearvioin-tien teksteissä. Kasvatus 35 (5), 485–498.
Tiedepolitiikka, 2014
Huusko, M. & Simola, M. 2014. Bolognan prosessi: Koulutuspoliittisten tavoitteiden ja toimenpitei... more Huusko, M. & Simola, M. 2014. Bolognan prosessi: Koulutuspoliittisten tavoitteiden ja toimenpiteiden sulatusuuni. Tiedepolitiikka 39 (1), 15-26
Bolognan prosessi on tunnettu ilmauksena kaikille työtään korkeakoulutuksen parissa tekeville. Samaa ei välttämättä voi sanoa sen sisällöllisistä erityispiirteistä. Mira Huusko ja Mari Simola tarkastelevat Bolognan prosessia ministeritason julkilausumien, kommunikeoiden, sisältöä analysoiden. Bolognan prosessi on sikäli mielenkiintoinen, että sen vaikutukset ovat varsin laajat ja moniulotteiset koko Euroopassa, mutta sen oikeudellinen sitovuus on vailla muodollista statusta.
Pyrkimys yhtäläiseen eurooppalaiseen korkeakoulusalueeseen on lähtenyt liikkeelle Euroopan Unionin jäsenmaista, ja korkeakoulutuksen
kehittämistä ohjaillaan monin tavoin EU:n rahoitusinstrumenttien kautta. Virallisesti Bolognan prosessi ei kuitenkaan ole osa unionin politiikkaa. Bolognan prosessi toimenpiteineen on muokannut eurooppalaista korkeakoulutusta jo 15 vuoden ajan.
Kasvatus, 2003
Huusko, M. & Muhonen, R. 2003. Yliopistojen jännitteiset arvot. Kasvatus 34 (3), 219–229.
PedaForum, 2010
Huusko, M. 2010. Itsearviointi laitosten kehittämisen välineenä. PedaForum 17 (2), 6-14.
Yliopis... more Huusko, M. 2010. Itsearviointi laitosten kehittämisen välineenä. PedaForum 17 (2), 6-14.
Yliopistoihin kuuluvissa ainelaitoksissa on toteutettu viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana mitä erilaisimpia itsearviointeja. Laitosten itsearviointi voi toimia laitosten kehittämisen välineenä, jos laitoksilla sitoudutaan siihen. Usein laitoksilla ei kuitenkaan hahmoteta, mitä itsearviointi on ja mitä kaikkea se voisi olla. Artikkeli käsittelee laitostason toimijoiden näkemyksiä itsearvioinnin käsitteestä, sen laitostason muodoista sekä koetuista hyvistä ja huonoista puolista. Artikkeli perustuu väitöstutkimukseen, jonka yhtenä aineistona ovat neljän yliopiston laitostason toimijoille tehdyn kyselyn vastaukset. Aineistoa analysoidaan laadullisella sisällönanalyysilla. Tutkimuksen tulosten mukaan laitosten itsearvioinneissa painotettiin kehittämistä ja voimaantumisen mahdollisuutta. Itsearviointien avulla kehitettiin koulutusta ja opetussuunnitelmia, pystyttiin puuttumaan erilaisiin epäkohtiin ja saavutettiin aikaisempaa parempia tuloksia. Myös omaa työtä kohtaan liittyvä arvostus lisääntyi ja laitoksen työskentelyilmapiiri parantui. Itsearviointien haitoiksi koettiin resurssien ja ajan kuluminen muuhun kuin yliopiston perustehtävien hoitamiseen.
Kasvatus, 2020
Atjonen, P. Huusko M., Perälä-Littunen S. & Niukko S. 2020. Vuosina 2010–2016 julkaistujen kasvat... more Atjonen, P. Huusko M., Perälä-Littunen S. & Niukko S. 2020. Vuosina 2010–2016 julkaistujen kasvatustieteellisen alan väitöskirjojen rakenteellinen tarkastelu. Kasvatus 51 (2), 130-142.
Tutkimuksessa tarkasteltiin vuosina 2010–2016 julkaistujen suomalaisten kasvatustieteellisen alan väitöskirjojen (f = 605) jäsentelyä, metodisia ratkaisuja, lähteiden käyttöä ja arvosanoja. Kvantitatiivisen sisällönanalyysin tulosten mukaan väitöskirjojen jäsentelyratkaisut olivat hyvin heterogeenisia. Vajaa kolmannes julkaistiin artikkeliväitöskirjoina. Tutkimuskysymykset olivat tyypillisesti kuvailevia, ja niiden määrä vaihteli paljon sekä julkaisumuodon sisällä että niiden välillä. Tavallisimmin oli koottu haastatteluaineistoja, joita oli joko teemoiteltu tai kategorisoitu. Kvantitatiivisten väitöskirjojen (f = 69) aineistot oli analysoitu enimmäkseen varsin yksinkertaisin tilastomenetelmin. Niukimmassa lähdeluettelossa oli 58 ja laajimmassa 960 lähdettä, mitä selitti osittain julkaisumuoto. Lähdeluetteloissa oli keskimäärin 268 lähdettä, mutta hajonta oli suuri. Yliopistoissa oli käytössä kolmenlaisia arviointiasteikoita. Asteikolle 1–5 muunnettujen arvosanojen tyyppiarvo oli 4 ja keskiarvo 3,7. Artikkeliväitöskirjojen arvosanat olivat tilastollisesti erittäin merkitsevästi parempia kuin monografioiden.
Papers by Mira Huusko
Quality in Higher Education, 2008
The purpose of the study is to describe the evaluation and quality assurance practices employed i... more The purpose of the study is to describe the evaluation and quality assurance practices employed in the basic units of Finnish and Italian universities and analyse the impact of the Bologna process on quality assessment. The data consist of interviews (n=30) conducted in Finland and Italy. The results suggest that: (1) evaluation and quality assurance were primarily seen in connection with the educational provision of the university; (2) although the respondents were familiar with evaluation, they were unsure about the procedures and effects of quality assurance in their unit; and (3) despite the harmonising aim of the Bologna process, evaluation, and quality assurance appeared to maintain their cultural and institutional features.
Higher Education Dynamics, 2007
Välimaa, J., Hoffman, D. & Huusko, M. 2006. The Bologna process in Finland. Perspectives from bas... more Välimaa, J., Hoffman, D. & Huusko, M. 2006. The Bologna process in Finland. Perspectives from basic units. Teoksessa V. Tomusk (ed.) Creating the European Area of Higher Education. Voices from the Periphery. Higher Education Dynamics 12. Dordrecht: Springer, 43–68.
Cultural Perspectives on Higher Education, 2008
Hoffman, D., Välimaa, J. & Huusko, M. 2008. The Bologna process in academic basic units: Finnish ... more Hoffman, D., Välimaa, J. & Huusko, M. 2008. The Bologna process in academic basic units: Finnish universities and competitive horizons. In J. Välimaa & O.-H. Ylijoki (ed.) Cultural perspectives on higher education. Dordrecht: Springer, 227–243.
The aim of this study is to analyse the extent of influence the Bologna Process has had on Finnish higher education. This qualitative multiple case study analyses changes which are related to or caused by the implementation of policy objectives associated with the Bologna ...
Quality in Higher Education, 2008
Ursin, J., Huusko, M., Aittola, G., Kiviniemi, U. & Muhonen, R. 2008. Evaluation and quality assu... more Ursin, J., Huusko, M., Aittola, G., Kiviniemi, U. & Muhonen, R. 2008. Evaluation and quality assurance in Finnish and Italian universities in the Bologna Process. Quality in Higher Education 14 (2), 109–120.
Higher Education in Europe, 2006
Treuthardt, L., Huusko, M. & Saarinen, T. 2006. Management by results and higher education evalua... more Treuthardt, L., Huusko, M. & Saarinen, T. 2006. Management by results and higher education evaluation as fashions and success stories: the case of Finland. Higher Education in Europe 31 (2), 209–217.
Higher Education in Europe, 2009
Aittola H., Kiviniemi U., Honkimäki S., Muhonen R., Huusko, M. & Ursin, J. 2009. Bologna process ... more Aittola H., Kiviniemi U., Honkimäki S., Muhonen R., Huusko, M. & Ursin, J. 2009. Bologna process and internationalization – consequences for Italian academic life. Higher Education in Europe 34 (3-4), 303–312.
Assessment & Evaluation in Higher Education, 2010
Huusko, M. & Ursin, J. 2009. Why (not) assess? Views from the academic departments of Finnish uni... more Huusko, M. & Ursin, J. 2009. Why (not) assess? Views from the academic departments of Finnish universities. Assessment & Evaluation in Higher Education 35 (7), 1–11.
Books by Mira Huusko
Enhancement-led evaluation as Finland’s choice – Over three decades of external quality assessment of Finnish higher education, 2022
The objective of this publication is to describe the external quality evaluation of Finnish highe... more The objective of this publication is to describe the external quality evaluation of Finnish higher education from the 1980s to today and the changes that have taken place in it. In the European Higher Education Area (EHEA) countries, the Standards and guidelines for quality assurance in
the European higher education area (ESG 2015) form the basis for the external quality evaluation of higher education institutions. However, national solutions for external quality evaluation in
higher education differ from each other.
In Finland, external quality evaluations and audits of higher education follow the principles of enhancement-led evaluation. Compared to many other European countries where a programmebased accreditation model is applied, Finland’s approach is comprehensive. The starting point is the
autonomy of higher education institutions and responsibility for developing their own activities. In the audits, the whole higher education institution is audited. In addition to education provision, the audit targets research, development and innovation activities and the societal engagement and impact of the higher education institution.
Uploads
Journal articles by Mira Huusko
alussa. Ensimmäiset strategia-asiakirjat olivat laajoja eikä niiden toteutumisen seuranta ollut systemaattista. Tulosperustaisten rahoitusmallien myötä korkeakoulut alkoivat kiinnittää aiempaa tarkempaa huomiota toimintansa tehokkuuteen ja rahoitusosuuksiensa kasvattamiseen, mikä lisäsi niiden strategioiden merkitystä myös laadunhallinnan ja laatutyön kannalta. Suomalaisten
korkeakoulujen strategiatekstejä sinällään on tutkittu kuitenkin
yllättävän vähän. Artikkelissa kysymme, miten laadusta ja sen johdannaiskäsitteistä kirjoitetaan korkeakoulujen strategioissa ja millaisia laatuun liittyviä tavoitteita korkeakoulut asettavat toiminnalleen strategioissaan.
aikana korostettu voimakkaasti vaikuttavuutta. Yhdessä vaiheessa
keskustelu meni silloisen opetus- ja kulttuuriministeri Sanni
Grahn-Laasosen kaudella siihen, että yliopistojen ensisijaisena tehtävänä
pidettiin elinkeinoelämää hyödyttävien innovaatioiden ja keksintöjen
tuottamista. Jaanet Salminen kollegoineen ottaa artikkelissaan
realistisemman näkökulman tarkastelemalla erityisesti varhaiskasvatusta
sekä esi- ja perusopetusta käsittelevien väitöskirjojen sisältämien
suositusten käytettävyyttä arkisessa opetus- ja kasvatustyössä.
rakenne, jossa eurooppalaista korkeakoulutuksen kehitystyötä tehdään.
Purpose-This article studies the tensions between universities' accountability and autonomy in response to the demands of public steering mechanisms coordinating higher education institutions. Design/methodology/approach-Demonstrating the tension between accountability and autonomy, the impact and relevance of public steering mechanisms coordinating higher education are studied via a survey with selected representative Finnish universities. The response rate was an exceptionally high 94%. In addition to the statistical analysis of the survey, open-ended questions were also analyzed to give a more in-depth understanding of the findings. The study uses paradox theory and institutional complexity as its theoretical lenses. Findings-The empirical analysis of this study shows a considerable gap between the experienced impact and the experienced relevance of the steering mechanisms in higher education. The authors' further analysis of the open-ended data shows that indicator-based funding allocation has undermined the perceived university autonomy. The authors highlight the paradoxical tensions of university autonomy and higher education institutions' steering mechanisms' requirement for accountability. Finding an acceptable balance between accountability and institutional autonomy plays an important role in designing higher education policies. Originality/value-The authors found that even if a steering mechanism is experienced as impactful, it is not necessarily considered relevant. One of the key aspects in understanding the reasons behind this mismatch is related to university autonomy. Most impactful steering mechanisms become considered less relevant because
Bolognan prosessi on tunnettu ilmauksena kaikille työtään korkeakoulutuksen parissa tekeville. Samaa ei välttämättä voi sanoa sen sisällöllisistä erityispiirteistä. Mira Huusko ja Mari Simola tarkastelevat Bolognan prosessia ministeritason julkilausumien, kommunikeoiden, sisältöä analysoiden. Bolognan prosessi on sikäli mielenkiintoinen, että sen vaikutukset ovat varsin laajat ja moniulotteiset koko Euroopassa, mutta sen oikeudellinen sitovuus on vailla muodollista statusta.
Pyrkimys yhtäläiseen eurooppalaiseen korkeakoulusalueeseen on lähtenyt liikkeelle Euroopan Unionin jäsenmaista, ja korkeakoulutuksen
kehittämistä ohjaillaan monin tavoin EU:n rahoitusinstrumenttien kautta. Virallisesti Bolognan prosessi ei kuitenkaan ole osa unionin politiikkaa. Bolognan prosessi toimenpiteineen on muokannut eurooppalaista korkeakoulutusta jo 15 vuoden ajan.
Yliopistoihin kuuluvissa ainelaitoksissa on toteutettu viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana mitä erilaisimpia itsearviointeja. Laitosten itsearviointi voi toimia laitosten kehittämisen välineenä, jos laitoksilla sitoudutaan siihen. Usein laitoksilla ei kuitenkaan hahmoteta, mitä itsearviointi on ja mitä kaikkea se voisi olla. Artikkeli käsittelee laitostason toimijoiden näkemyksiä itsearvioinnin käsitteestä, sen laitostason muodoista sekä koetuista hyvistä ja huonoista puolista. Artikkeli perustuu väitöstutkimukseen, jonka yhtenä aineistona ovat neljän yliopiston laitostason toimijoille tehdyn kyselyn vastaukset. Aineistoa analysoidaan laadullisella sisällönanalyysilla. Tutkimuksen tulosten mukaan laitosten itsearvioinneissa painotettiin kehittämistä ja voimaantumisen mahdollisuutta. Itsearviointien avulla kehitettiin koulutusta ja opetussuunnitelmia, pystyttiin puuttumaan erilaisiin epäkohtiin ja saavutettiin aikaisempaa parempia tuloksia. Myös omaa työtä kohtaan liittyvä arvostus lisääntyi ja laitoksen työskentelyilmapiiri parantui. Itsearviointien haitoiksi koettiin resurssien ja ajan kuluminen muuhun kuin yliopiston perustehtävien hoitamiseen.
Tutkimuksessa tarkasteltiin vuosina 2010–2016 julkaistujen suomalaisten kasvatustieteellisen alan väitöskirjojen (f = 605) jäsentelyä, metodisia ratkaisuja, lähteiden käyttöä ja arvosanoja. Kvantitatiivisen sisällönanalyysin tulosten mukaan väitöskirjojen jäsentelyratkaisut olivat hyvin heterogeenisia. Vajaa kolmannes julkaistiin artikkeliväitöskirjoina. Tutkimuskysymykset olivat tyypillisesti kuvailevia, ja niiden määrä vaihteli paljon sekä julkaisumuodon sisällä että niiden välillä. Tavallisimmin oli koottu haastatteluaineistoja, joita oli joko teemoiteltu tai kategorisoitu. Kvantitatiivisten väitöskirjojen (f = 69) aineistot oli analysoitu enimmäkseen varsin yksinkertaisin tilastomenetelmin. Niukimmassa lähdeluettelossa oli 58 ja laajimmassa 960 lähdettä, mitä selitti osittain julkaisumuoto. Lähdeluetteloissa oli keskimäärin 268 lähdettä, mutta hajonta oli suuri. Yliopistoissa oli käytössä kolmenlaisia arviointiasteikoita. Asteikolle 1–5 muunnettujen arvosanojen tyyppiarvo oli 4 ja keskiarvo 3,7. Artikkeliväitöskirjojen arvosanat olivat tilastollisesti erittäin merkitsevästi parempia kuin monografioiden.
Papers by Mira Huusko
The aim of this study is to analyse the extent of influence the Bologna Process has had on Finnish higher education. This qualitative multiple case study analyses changes which are related to or caused by the implementation of policy objectives associated with the Bologna ...
Books by Mira Huusko
the European higher education area (ESG 2015) form the basis for the external quality evaluation of higher education institutions. However, national solutions for external quality evaluation in
higher education differ from each other.
In Finland, external quality evaluations and audits of higher education follow the principles of enhancement-led evaluation. Compared to many other European countries where a programmebased accreditation model is applied, Finland’s approach is comprehensive. The starting point is the
autonomy of higher education institutions and responsibility for developing their own activities. In the audits, the whole higher education institution is audited. In addition to education provision, the audit targets research, development and innovation activities and the societal engagement and impact of the higher education institution.
alussa. Ensimmäiset strategia-asiakirjat olivat laajoja eikä niiden toteutumisen seuranta ollut systemaattista. Tulosperustaisten rahoitusmallien myötä korkeakoulut alkoivat kiinnittää aiempaa tarkempaa huomiota toimintansa tehokkuuteen ja rahoitusosuuksiensa kasvattamiseen, mikä lisäsi niiden strategioiden merkitystä myös laadunhallinnan ja laatutyön kannalta. Suomalaisten
korkeakoulujen strategiatekstejä sinällään on tutkittu kuitenkin
yllättävän vähän. Artikkelissa kysymme, miten laadusta ja sen johdannaiskäsitteistä kirjoitetaan korkeakoulujen strategioissa ja millaisia laatuun liittyviä tavoitteita korkeakoulut asettavat toiminnalleen strategioissaan.
aikana korostettu voimakkaasti vaikuttavuutta. Yhdessä vaiheessa
keskustelu meni silloisen opetus- ja kulttuuriministeri Sanni
Grahn-Laasosen kaudella siihen, että yliopistojen ensisijaisena tehtävänä
pidettiin elinkeinoelämää hyödyttävien innovaatioiden ja keksintöjen
tuottamista. Jaanet Salminen kollegoineen ottaa artikkelissaan
realistisemman näkökulman tarkastelemalla erityisesti varhaiskasvatusta
sekä esi- ja perusopetusta käsittelevien väitöskirjojen sisältämien
suositusten käytettävyyttä arkisessa opetus- ja kasvatustyössä.
rakenne, jossa eurooppalaista korkeakoulutuksen kehitystyötä tehdään.
Purpose-This article studies the tensions between universities' accountability and autonomy in response to the demands of public steering mechanisms coordinating higher education institutions. Design/methodology/approach-Demonstrating the tension between accountability and autonomy, the impact and relevance of public steering mechanisms coordinating higher education are studied via a survey with selected representative Finnish universities. The response rate was an exceptionally high 94%. In addition to the statistical analysis of the survey, open-ended questions were also analyzed to give a more in-depth understanding of the findings. The study uses paradox theory and institutional complexity as its theoretical lenses. Findings-The empirical analysis of this study shows a considerable gap between the experienced impact and the experienced relevance of the steering mechanisms in higher education. The authors' further analysis of the open-ended data shows that indicator-based funding allocation has undermined the perceived university autonomy. The authors highlight the paradoxical tensions of university autonomy and higher education institutions' steering mechanisms' requirement for accountability. Finding an acceptable balance between accountability and institutional autonomy plays an important role in designing higher education policies. Originality/value-The authors found that even if a steering mechanism is experienced as impactful, it is not necessarily considered relevant. One of the key aspects in understanding the reasons behind this mismatch is related to university autonomy. Most impactful steering mechanisms become considered less relevant because
Bolognan prosessi on tunnettu ilmauksena kaikille työtään korkeakoulutuksen parissa tekeville. Samaa ei välttämättä voi sanoa sen sisällöllisistä erityispiirteistä. Mira Huusko ja Mari Simola tarkastelevat Bolognan prosessia ministeritason julkilausumien, kommunikeoiden, sisältöä analysoiden. Bolognan prosessi on sikäli mielenkiintoinen, että sen vaikutukset ovat varsin laajat ja moniulotteiset koko Euroopassa, mutta sen oikeudellinen sitovuus on vailla muodollista statusta.
Pyrkimys yhtäläiseen eurooppalaiseen korkeakoulusalueeseen on lähtenyt liikkeelle Euroopan Unionin jäsenmaista, ja korkeakoulutuksen
kehittämistä ohjaillaan monin tavoin EU:n rahoitusinstrumenttien kautta. Virallisesti Bolognan prosessi ei kuitenkaan ole osa unionin politiikkaa. Bolognan prosessi toimenpiteineen on muokannut eurooppalaista korkeakoulutusta jo 15 vuoden ajan.
Yliopistoihin kuuluvissa ainelaitoksissa on toteutettu viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana mitä erilaisimpia itsearviointeja. Laitosten itsearviointi voi toimia laitosten kehittämisen välineenä, jos laitoksilla sitoudutaan siihen. Usein laitoksilla ei kuitenkaan hahmoteta, mitä itsearviointi on ja mitä kaikkea se voisi olla. Artikkeli käsittelee laitostason toimijoiden näkemyksiä itsearvioinnin käsitteestä, sen laitostason muodoista sekä koetuista hyvistä ja huonoista puolista. Artikkeli perustuu väitöstutkimukseen, jonka yhtenä aineistona ovat neljän yliopiston laitostason toimijoille tehdyn kyselyn vastaukset. Aineistoa analysoidaan laadullisella sisällönanalyysilla. Tutkimuksen tulosten mukaan laitosten itsearvioinneissa painotettiin kehittämistä ja voimaantumisen mahdollisuutta. Itsearviointien avulla kehitettiin koulutusta ja opetussuunnitelmia, pystyttiin puuttumaan erilaisiin epäkohtiin ja saavutettiin aikaisempaa parempia tuloksia. Myös omaa työtä kohtaan liittyvä arvostus lisääntyi ja laitoksen työskentelyilmapiiri parantui. Itsearviointien haitoiksi koettiin resurssien ja ajan kuluminen muuhun kuin yliopiston perustehtävien hoitamiseen.
Tutkimuksessa tarkasteltiin vuosina 2010–2016 julkaistujen suomalaisten kasvatustieteellisen alan väitöskirjojen (f = 605) jäsentelyä, metodisia ratkaisuja, lähteiden käyttöä ja arvosanoja. Kvantitatiivisen sisällönanalyysin tulosten mukaan väitöskirjojen jäsentelyratkaisut olivat hyvin heterogeenisia. Vajaa kolmannes julkaistiin artikkeliväitöskirjoina. Tutkimuskysymykset olivat tyypillisesti kuvailevia, ja niiden määrä vaihteli paljon sekä julkaisumuodon sisällä että niiden välillä. Tavallisimmin oli koottu haastatteluaineistoja, joita oli joko teemoiteltu tai kategorisoitu. Kvantitatiivisten väitöskirjojen (f = 69) aineistot oli analysoitu enimmäkseen varsin yksinkertaisin tilastomenetelmin. Niukimmassa lähdeluettelossa oli 58 ja laajimmassa 960 lähdettä, mitä selitti osittain julkaisumuoto. Lähdeluetteloissa oli keskimäärin 268 lähdettä, mutta hajonta oli suuri. Yliopistoissa oli käytössä kolmenlaisia arviointiasteikoita. Asteikolle 1–5 muunnettujen arvosanojen tyyppiarvo oli 4 ja keskiarvo 3,7. Artikkeliväitöskirjojen arvosanat olivat tilastollisesti erittäin merkitsevästi parempia kuin monografioiden.
The aim of this study is to analyse the extent of influence the Bologna Process has had on Finnish higher education. This qualitative multiple case study analyses changes which are related to or caused by the implementation of policy objectives associated with the Bologna ...
the European higher education area (ESG 2015) form the basis for the external quality evaluation of higher education institutions. However, national solutions for external quality evaluation in
higher education differ from each other.
In Finland, external quality evaluations and audits of higher education follow the principles of enhancement-led evaluation. Compared to many other European countries where a programmebased accreditation model is applied, Finland’s approach is comprehensive. The starting point is the
autonomy of higher education institutions and responsibility for developing their own activities. In the audits, the whole higher education institution is audited. In addition to education provision, the audit targets research, development and innovation activities and the societal engagement and impact of the higher education institution.
tojen ja niihin kuuluvien laitosten itsearviointia. Tutkimuksessa tarkas
tellaan, miten yliopistoissa ja laitoksilla ymmärretään itsearvioinnin
käsite, ”itse” toimijana sekä miten yliopistoissa ja laitoksilla rakenne
taan imagoa ja identiteettiä itsearviointien avulla erilaisten yliopistoon
kohdistuvien vaatimusten ristipaineessa.
Tutkimuksen aineistona ovat suomalaisten yliopistojen vuosina
1993–2003 tuottamat yliopistotason itsearviointiraportit sekä laitos
tason toimijoille tehdyn kyselyn vastaukset. Aineistoja analysoidessa
sovelletaan laadullista sisällönanalyysia, jonka toteutuksessa hyödynne
tään fenomenografisen lähestymistavan metodologisia periaatteita.
Itsearviointeja koskevissa käsityksissä painotettiin kehittämistä,
voimaantumi sen mahdollisuutta sekä oman toiminnan ainutlaatuisuut
ta. Keskeistä erityisesti yliopistotason itsearviointiraporteissa näytti
olevan kuvailevan tekstin tuottaminen. Itsearvioinnin käsite ymmärret
tiin kehittämissuuntautuneeksi, tavoitteisiin nojautuvaksi ja jälkikä
teiseksi arvioinniksi, joka on samalla kriittistä ja reflektoivaa analyysiä
vaikuttavuudesta ja tehokkuudesta, oppimisesta ja laadusta sekä näistä
muodostuvasta kokonaisuudesta, joiden arviointi toteutetaan itse.
Huomioitavaa oli, että itsearvioinnin käsitettä pidettiin annettuna it
sestäänselvyytenä, jota ei tarvitse sinällään määritellä tai kyseenalais
taa.