Jatkettu jaksollinen järjestelmä
Jatkettu jaksollinen järjestelmä on malli, jota on ehdotettu superraskaiden alkuaineiden luokitteluun. Nykyisessä jaksollisessa järjestelmässä on seitsemän jaksoa, ja se päättyy alkuaineeseen 118 eli oganessoniin. Kuitenkin, mikäli raskaampia alkuaineita on olemassa, ne pitää järjestellä erilaisen mallin mukaan. Tähän malliin lisättäisiin nykyisten s-, p-, d- ja f-lohkojen ohella uusi g-lohko, sillä 6. ja 7. jaksoon kuuluu kumpaankin 32, mutta 8. jaksoon teoreettisesti 50 alkuainetta. Ensimmäisen kerran g-lohkon sisältävää mallia jaksolliselle järjestelmälle ehdotti Glenn Seaborg vuonna 1969.[1][2]
Toistaiseksi ainuttakaan g-lohkon alkuainetta ei ole valmistettu laboratoriossa eikä löydetty luonnosta. Ensimmäisen g-lohkon alkuaineen järjestysluku on luultavasti 121, ja sen systemaattinen nimi on unbiunium. Tämän lohkon alkuaineet tulevat luultavasti olemaan hyvin epävakaita. Ei tiedetä, onko 8. jakson alkuaineiden valmistaminen mahdollista, ja jos on, kuinka pitkälle. Mikäli on olemassa jakso 9, se tulee luultavasti olemaan viimeinenlähde?.
Malli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ei tunneta, kuinka pitkälle 118. alkuaineen jälkeen jaksollinen järjestelmä jatkuu. Joidenkin arvioiden mukaan suurimman alkuaineen luku voisi käytännössä olla 130, joidenkin mukaan jopa 173. Alkuaineen 173 jälkeiset alkuaineet ovat hyvin epätodennäköisiä, mutta silti ainakin teoriassa mahdollisia. Alla oleva malli käsittää 180 alkuainetta.
1 | 1 H |
2 He |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
2 | 3 Li |
4 Be |
5 B |
6 C |
7 N |
8 O |
9 F |
10 Ne | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
3 | 11 Na |
12 Mg |
13 Al |
14 Si |
15 P |
16 S |
17 Cl |
18 Ar | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
4 | 19 K |
20 Ca |
21 Sc |
22 Ti |
23 V |
24 Cr |
25 Mn |
26 Fe |
27 Co |
28 Ni |
29 Cu |
30 Zn |
31 Ga |
32 Ge |
33 As |
34 Se |
35 Br |
36 Kr | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
5 | 37 Rb |
38 Sr |
39 Y |
40 Zr |
41 Nb |
42 Mo |
43 Tc |
44 Ru |
45 Rh |
46 Pd |
47 Ag |
48 Cd |
49 In |
50 Sn |
51 Sb |
52 Te |
53 I |
54 Xe | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
6 | 55 Cs |
56 Ba |
57 La |
58 Ce |
59 Pr |
60 Nd |
61 Pm |
62 Sm |
63 Eu |
64 Gd |
65 Tb |
66 Dy |
67 Ho |
68 Er |
69 Tm |
70 Yb |
71 Lu |
72 Hf |
73 Ta |
74 W |
75 Re |
76 Os |
77 Ir |
78 Pt |
79 Au |
80 Hg |
81 Tl |
82 Pb |
83 Bi |
84 Po |
85 At |
86 Rn | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
7 | 87 Fr |
88 Ra |
89 Ac |
90 Th |
91 Pa |
92 U |
93 Np |
94 Pu |
95 Am |
96 Cm |
97 Bk |
98 Cf |
99 Es |
100 Fm |
101 Md |
102 No |
103 Lr |
104 Rf |
105 Db |
106 Sg |
107 Bh |
108 Hs |
109 Mt |
110 Ds |
111 Rg |
112 Cn |
113 Nh |
114 Fl |
115 Mc |
116 Lv |
117 Ts |
118 Og | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
8 | 119 Uue |
120 Ubn |
121 Ubu |
122 Ubb |
123 Ubt |
124 Ubq |
125 Ubp |
126 Ubh |
127 Ubs |
128 Ubo |
129 Ube |
130 Utn |
131 Utu |
132 Utb |
133 Utt |
134 Utq |
135 Utp |
136 Uth |
137 Uts |
138 Uto |
139 Ute |
140 Uqn |
141 Uqu |
142 Uqb |
143 Uqt |
144 Uqq |
145 Uqp |
146 Uqh |
147 Uqs |
148 Uqo |
149 Uqe |
150 Upn |
151 Upu |
152 Upb |
153 Upt |
154 Upq |
155 Upp |
156 Uph |
157 Ups |
158 Upo |
159 Upe |
160 Uhn |
161 Uhu |
162 Uhb |
163 Uht |
164 Uhq |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
9 | 165 Uhp |
166 Uhh |
167 Uhs |
168 Uho |
169 Uhe |
170 Usn |
171 Usu |
172 Usb | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
9 | 173 Ust |
174 Usq |
175 Usp |
176 Ush |
177 Uss |
178 Uso |
179 Use |
180 Uon |
s-lohko | p-lohko | d-lohko (siirtymäalkuaineet) |
f-lohko (lantanidit ja aktinidit) |
g-lohko |
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- "Images of g-orbitals" (Arkistoitu – Internet Archive)
- "The extended periodic table of the elements" (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Seaborg, Glenn (26. elokuuta 1996). "An Early History of LBNL" (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Seaborg, Glenn T.: Prospects for further considerable extension of the periodic table. Journal of Chemical Education, 1969, 46. vsk, nro 10, s. 626–634. doi:10.1021/ed046p626 Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 25.2.2018. (englanniksi)