Toijalan rautatieasema

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Toijala
Toijalan rautatieasema vuonna 2020
Toijalan rautatieasema vuonna 2020
Perustiedot
Lyhenne Tl
Rataosa Riihimäki–Tampere
Turku–Toijala
Toijala–Valkeakoski
Sijainti 61°10′13″N, 023°51′38″E
Osoite Pätsiniementie 4, 37800 Akaa
Kunta Akaa (vuosina 1946–2006 Toijala)
Etäisyydet Riihimäki 75,9 km
Iittala 18,0 km
Tampere 40,0 km
Viiala 7,0 km
Turku 127,5 km
Valkeakoski 17,6 km
Avattu 22. kesäkuuta 1876
Liikenne
Käyttäjiä 286 000 (v. 2008) [1]
Liikennöitsijä(t) VR-Yhtymä
Kaukoliikenne Helsinki–Tampere, Helsinki–Pori, Helsinki–Jyväskylä–Pieksämäki, Helsinki–Kolari, Helsinki–Rovaniemi (yöjuna), Turku–Tampere
Lähijunat M R
Tavaraliikenne kyllä
Matkustajalaituri(t)
Korkeus 55 cm [2]
Lyhin ja pisin pituus 450 m [2]
Pinnoite Asfaltti
Laiturinäytöt 4 kpl [2], 1 kpl / raide
Asemarakennus
Valmistunut nykyinen asemarakennus 1963
Purettu alkuperäinen asemarakennus 1964
Lipunmyynti lippuautomaatti
Ratapiha
Raiteisto 4 laituriraidetta
ratapiha kuormausraiteineen
veturien kääntöpöytä
Toijalan puuasema vuonna 1956
Toijalan puuasema vuonna 1956

Toijalan rautatieasema (lyh. Tl) on Riihimäki–Tampere-rataan kuuluva rautatieasema, joka sijaitsee Toijalan taajamassa Akaassa. Se on toinen Akaan kahdesta henkilöliikenneasemasta Viialan rautatieaseman ohella. Toijala on merkittävä risteysasema; siellä risteävät rataosat Riihimäki–Tampere, Turku–Toijala sekä Toijala–Valkeakoski. Kaikilla rataosilla oli alkujaan sekä henkilö- että tavaraliikennettä, mutta henkilöliikenne Valkeakoskelle lopetettiin vuonna 1956.

Asemalla pysähtyvät lähijunat M ja R, osa Helsingin ja Tampereen välillä liikennöivistä kaukojunista sekä kaikki Turusta Tampereelle liikennöivät junat. Tampereen seudun lähijunaliikenne Toijalaan alkoi vuonna 2019.

Asemalla tehdään myös junanvaihtoja Turun suunnan junista pääradan juniin, mutta osa niistä tapahtuu nykyään myös Tampereella. Asemalla ei ole enää lipunmyyntiä.

Höyryjunia Toijalan asemalla vuonna 1953. Oikealla silloinen asemarakennus, joka myytiin huutokaupalla purettavaksi vuonna 1964.

Rautatien jatkamista Hämeenlinnasta Turkuun ja Tampereelle suunniteltiin jo 1860-luvulla. Senaatin asettama insinööritoimikunta ehdotti vuonna 1862 risteysaseman sijoittamista Akaan kirkonkylään Toijalaan, mutta pian sijoituspaikaksi vaihdettiin Viiala. Turku oli jo Helsinki–Hämeenlinna-radan valmistuttua menettänyt kauppa-asemaansa Helsingille, ja jotta Tampereen kauppa ei suuntautuisi yksinomaan Helsinkiin, turkulaiset halusivat risteysaseman sijoittamista mahdollisimman pohjoiseen. Vuonna 1874 tehtiin täysin toisenlainen ehdotus, jonka mukaan risteysasema olisi sijoitettu Sääksmäelle ja tällöin Turun rata olisi kulkenut Forssan kautta. Kompromissina päädyttiin lopulta Toijalaan, josta radan rakentaminen Turkuun oli myös teknisesti helpointa.[3]

Toijala oli Helsingin ja Tampereen välisen radan ainoa II luokan rautatieasema ja Suomen ensimmäinen varta vasten risteysasemaksi rakennettu asema. Toijalan ensimmäinen asemarakennus valmistui vuonna 1876 ilmeisesti Knut Nylanderin piirustusten mukaan hyvin samankaltaisena kuin vuonna 1874 valmistunut Lahden rautatieasema. Lähes samanlaisten piirustusten mukaan rakennettiin Toijalan aseman ohella myös Tampereen rautatieasema ja Vaasan rautatieasema, joista jälkimmäinen on säilynyt nykypäiviin saakka. Toijalan asemarakennusta laajennettiin myöhemmin kolmeen otteeseen vuosina 1913, 1925 ja 1947. Asemalle rakennettiin myös kahdeksanpaikkainen veturitalli, jota laajennettiin 1900-luvun alussa. Toijalan asema sijaitsi alun perin noin puoli kilometriä kyläkeskuksesta pohjoiseen, mutta lähes koko tiiviisti rakennettu kylä tuhoutui vuonna 1886 sattuneessa tulipalossa ja uusi kylä rakennettiin hajanaisemmin. Samalla asutuksen painopiste siirtyi rautatieaseman tuntumaan, ja asema veti puoleensa myös teollisuutta. 1910-luvun loppuun mennessä aseman ympäristöön oli muodostunut jo noin 2 000 asukkaan yhdyskunta. Vanha Akaan kunta, josta osia oli liitetty Kylmäkosken ja Viialan kuntiin, lakkautettiin vuoden 1946 alussa ja sen jäljelle jääneestä osasta muodostettiin Toijalan kauppala. Seurakunta ja kirkko jäivät tämän jälkeenkin kantamaan Akaan nimeä. Toijala muuttui kaupungiksi vuoden 1977 alussa.[3]

Vuonna 1935 valmistui Toijalan aseman ratapihan ylittävä, edelleen käytössä oleva silta. Henkilöratapiha uusittiin 1960-luvun puolivälissä, ja arkkitehti Aarno Ravealan suunnittelema uusi asemarakennus valmistui vuonna 1962.[4] Vanha asemarakennus myytiin huutokaupalla purettavaksi talvella 1964, ja seuraavana kesänä valmistui asemalaitureille johtava alikulkutunneli. Ratapiha mitoitettiin paikallisliikennettä silmällä pitäen, mutta paikallisliikenteen supistamisen myötä ratapiha todettiin ylimitoitetuksi. Vuonna 1968 otettiin käyttöön Turun radan uusi linjaus, joka kaarsi asemalta aiempaa loivemmin Sotkiaan saakka. Veturien huollon keskittyessä Tampereelle veturitalli jäi tarpeettomaksi, ja osa siitä purettiin ratapihan laajennuksen yhteydessä vuonna 1974. Vuonna 1979 perustettu Museoveturiseura sai veturitallin käyttöönsä ja sijoitti sinne kaksi hylättyä höyryveturia. Veturitalli toimi aluksi ainoastaan kaluston säilytyspaikkana, kunnes vuonna 1986 avattiin Veturimuseo Toijalan kaupungin vuokraamassa ja kunnostamassa veturitallissa.[3]

Toijalan asemarakennus siirtyi VR-Yhtymän omistukseen vuonna 1995. Tavara-asemarakennus purettiin vuonna 1990. Ratapihan alittava uusi alikulkutunneli lähtölaitureille valmistui 2000-luvun alussa, ja vanha tunneli poistettiin käytöstä. Veturitalli ja vesitorni siirtyivät eräiden muiden rakennusten mukana Senaatti-kiinteistöille vuonna 2007.[3]

Valtioneuvosto teki vuonna 1925 päätöksen Toijalan satamaradan rakentamisesta Toijalan asemalta Vanajaveden rannassa sijainneeseen satamaan. Radan rakennustyöt alkoivat seuraavana vuonna, ja se otettiin käyttöön vuonna 1927. Satamaan rakennettiin tavarasuojan ja asunnon käsittänyt pysäkkirakennus. Satamaradalla oli aluksi sekä tavara- että henkilöliikennettä, mutta henkilöliikenne lakkautettiin vuonna 1941. Toijalan sataman liikennepaikka lakkautettiin vuonna 1971, ja suurin osa satamaradasta purettiin 1990-luvun lopulla sen jäädessä Helsingin ja Tampereen välisen moottoritien alle. Radan alkuosa on edelleen SSAB:n teräsvaraston tavaraliikenteen käytössä.[3]

Junien lähtöraiteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[5]

  • Raiteelta 1 liikennöidään M-junat Tampereen suuntaan.
  • Raiteelta 2 liikennöidään Turun ja Tampereen väliset matkustajajunat molempiin suuntiin.
  • Raiteelta 3 liikennöidään etelään Helsingin suuntaan.
  • Raiteelta 4 liikennöidään pohjoiseen Tampereen suuntaan.
  1. Henkilöliikennepaikkojen kehittämisohjelma, s. 25. Helsinki: Liikennevirasto, 2010. Väliraportti. ISBN 978-952-255-511-3 (pdf) Selostuksen verkkoversio (PDF) (viitattu 24.6.2012). (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. a b c Rautateiden verkkoselostus 2013, s. LIITE 2 / 30 (37) & LIITE 12 / 5 (6). Helsinki: Liikennevirasto, 2011. Liikenneviraston väylätietoja 2/2011. ISBN 978-952-255-735-3 (pdf) ISSN 1798-8284 (pdf) Selostuksen verkkoversio (PDF) (viitattu 24.6.2012). (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. a b c d e Iltanen, Jussi: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 73–75. Helsinki: Karttakeskus, 2010. ISBN 978-952-593-214-3.
  4. Zetterberg, Seppo: Yhteisellä matkalla. VR 150 vuotta, s. 245. Helsinki: WSOY, 2012. ISBN 978-951-0-34742-3
  5. https://www.vr.fi/cs/vr/doc/Toijala.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä rautateihin tai rautatieliikenteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.