Suuri junaryöstö (vuoden 1903 elokuva)
Suuri junaryöstö | |
---|---|
The Great Train Robbery | |
Ohjaaja | Edwin S. Porter |
Käsikirjoittaja | Edwin S. Porter |
Perustuu | Scott Marblen näytelmään |
Tuottaja | Edwin S. Porter |
Leikkaaja | Edwin S. Porter |
Pääosat |
Justus D. Barnes Bronco Billy Anderson |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Yhdysvallat |
Tuotantoyhtiö | Edison Studios (käännä suomeksi) |
Levittäjä | Rai |
Ensi-ilta | 1903 |
Kesto | 12 min |
Alkuperäiskieli | mykkäelokuva |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
AllMovie | |
Suuri junaryöstö (engl. The Great Train Robbery) on vuonna 1903 julkaistu Edwin S. Porterin ohjaama mustavalkoinen mykkäelokuva. Useimpien lähdeteosten mukaan Suuri junaryöstö on myös maailman ensimmäinen lännenelokuva ja se loi tyylilajin, josta tuli jo muutaman vuoden kuluttua yhdysvaltalaisten elokuvateattereiden suosituin.[1][2]
Tapahtumat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elokuva koostuu hieman yli kymmenestä erillisestä kohtauksesta, jotka kukin kuljettavat tarinaa eteenpäin. Ensimmäisessä kohtauksessa kaksi naamioitunutta ryöstäjää pakottaa lennätinoperaattorin lähettämään lähestyvälle junalle pysähtymiskäskyn ja sitoo miehen. Junan pysähdyttyä ryöstäjät siirtyvät junaan, menevät postivaunuun ja lyhyen ammuskelun jälkeen räjäyttävät auki arvokkaan kuljetuksen. Ryöstäjät siirtyvät veturiin ja saavat junan pysähtymään, minkä jälkeen he käskevät matkustajat ulos junasta. Yksi mies yrittää paeta väkijoukosta, mutta hänet ammutaan. Muilta kerätään arvoesineet. Ryöstäjät poistuvat paikalta pelkällä veturilla, noutavat metsään jättämänsä hevoset ja ratsastavat karkuun. Sähköttäjä onnistuu hakemaan apua ja joukko aseistautuneita miehiä lähtee ryöstäjien perään. Alkaa takaa-ajo hevosten selässä. Hetken kuluttua kolme jäljellä olevaa ryöstäjää pysähtyy hevosineen luultuaan jättäneensä takaa-ajajansa. Ryöstäjät alkavat tutkia ryöstösaalistaan, mutta takaa-ajajat onnistuvat piirittämään varkaat. Taistelussa osa takaa-ajajista ja kaikki ryöstäjät kuolevat.
Elokuvaan kuuluu yksi erillinen otos, joka on ehkä koko elokuvan kuuluisin osa. Siinä yksi ryöstäjistä kohottaa aseen sekä ampuu useasti kohti kameraa ja katsojaa. Tällä pyrittiin luomaan katsojalle vaikutelma siitä, että hän on mukana elokuvan tapahtumissa. Tämä lyhyt pätkä on välillä näytetty elokuvan aluksi, joskus taas lopuksi. Kohtaukseen viitataan muun muassa Martin Scorsesen elokuvan Mafiaveljet (1990) lopussa, jossa Joe Pescin roolihahmo ampuu kohti kameraa.