Sokea tyttö
| Sokea tyttö | |
|---|---|
 |
|
| Nimi | Sokea tyttö |
| Tekijä | John Everett Millais |
| Valmistumisvuosi | 1856 |
| Taiteenlaji | öljymaalaus |
| Korkeus | 82,6 cm |
| Leveys | 62,2 cm |
| Sijainti | Birmingham Museum and Art Gallery |
Sokea tyttö (engl. The Blind Girl) on John Everett Millais’n öljymaalaus vuodelta 1856, tekijän prerafaeliittiselta kaudelta. Teoksessa on kuvattuna kaksi kerjäläistyttöä lepäämässä sateen jälkeen tien reunassa.
Maalaus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Teoksessa on kuvattuna kaksi kerjäläistä istumassa sateen jälkeen tien vieressä. Henkilöt ovat oletettavasti sisaria. Toinen heistä on noin 18–20-vuotias sokea muusikko, jolla on sylissään concertina ja jonka kaulassa olevassa lapussa lukee ”Pity the Blind” (sääli sokeaa). Aurinko paistaa sokean nuoren naisen kasvoille. Hänen käsivarrelleen on laskeutunut nokkosperhonen ja hän pitää kädessään ruohonlehteä. Perhonen osoittaa, että tyttö istuu täysin liikkumatta. Nuorempi vaaleahiuksinen tyttö suojautuu vanhemman tytön hartiahuivin taakse ja katsoo sateenkaarta.[1][2]
Millais yhdistää teoksessaan henkilökuvausta ja maisemamaalausta. Hahmot ja etualan ympäristö on kuvattu hyvin yksityiskohtaisesti ja realistisesti, tausta on sumeampi.[3]
Tytöt ovat matkalla Sussexissa sijaitsevaan Winchelsean kylään, joka on maalauksen taustalla. Millais maalasi taustan paikan päällä syksyllä 1854 ja henkilöt kotonaan Perthshiressä Skotlannissa 1855. Malleina olivat Matilda Proudfoot sokeana tyttönä ja Isabella Nichol hänen sisarenaan.[1] Alun perin sokean tytön mallina oli Millais’n vaimo Effie Gray, mutta myöhemmin hän päätti käyttää mallina Proudfootia.[2]
Tulkinta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maalauksessa on läsnä sekä maiseman kauneus että irtolaisuuden yhteiskunnallinen ongelma, etenkin vammaisten ja lasten ahdinko.[1][4] Vammastaan huolimatta sokea tyttö näyttää pitävän huolta nuoremmastaan. Millais yhdistää maalauksessa tavallisen maiseman ja ylevän näkymän. Taivaalla on harvinainen kaksoissateenkaari ja maiseman värit ovat sateen jäljiltä epätavallisen kirkkaat. Mukana on perhonen, jota on taiteessa käytetty kauneuden kuvauksen yhteydessä. Sokea tyttö ei voi nähdä kauneutta, mutta hän voi kuulla, tuntea ja haistaa sen.[4][2][5] Toinen tyttö suojaa silmiään ja katsoo taivaalle, joten maalaus voidaan nähdä vertauskuvallisena esityksenä aisteista.[6]
Maalauksen tekoaikaan Millais oli saanut vaikutteita John Ruskinin ajattelusta, jonka mukaan luonnon kauneuden ja kristillisen Jumalan kädenjäljen välillä on yhteys.[2] Perhonen on perinteinen sielun vertauskuva. Tällöin se osoittaa katsojalle että myös sateenkaari tulee tulkita vertauskuvallisesti. Sateenkaari on lupaus taivaasta, jossa Kristus on parantanut sokeuden, kuten Jeesus antoi sokealle näön evankeliumin kertomuksessa.[7] Tytön vaatetus ja kasvoilla oleva valo yhdistävät hänet Neitsyt Marian kuvauksiin, mikä korostaa hänen hyveellisyyttään.[8]
Vastaanotto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maalausta pidetään Millais’n parhaimpiin kuuluvina.[5][9] Sen vastaanotto oli menestyksekäs. Liverpoolin taideakatemia myönsi maalaukselle vuosittaisen palkintonsa vuonna 1857. Dante Gabriel Rossetti piti maalausta ”yhtenä koskettavimmista ja täydellisimmistä asioista jotka tiedän”.[2][8] Encyclopædia Britannica kuvaa maalausta viktoriaanisen aatemaailman ja teknisen taituruuden mestariteokseksi.[10]
Millais’n varhaiselle tuotannolle oli ominaista myötätunto yhteiskunnan ulkopuolisia kohtaan.[11] Kuluneista vaatteistaan huolimatta maalauksen tytöt näyttävät hyvävointisilta.[12] Köyhät saavat lohtua taivaan valosta ja tuonpuoleista maailmaa lupaavasta raamatullisesta sateenkaaresta. Taidekriitikko Jonathan Jones on huomauttanut, että tämä voi nykyajan näkökulmasta vaikuttaa pikemminkin viktoriaaniselta tunteellisuudelta kuin realistiselta kuvaukselta.[13] Millais’n varhaiskauden sisäänpäinkääntyneitä hahmoja ja runollisia aatteita kuvaavat maalaukset voidaan myös nähdä fin de sièclen symbolismin edeltäjänä.[11] Teos on nykyisin Birmingham Museum and Art Galleryn kokoelmissa.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Oil Painting – The Blind Girl Birmingham Museum and Art Gallery. Viitattu 28.1.2012. (englanniksi)
- ↑ a b c d e The Blind Girl by John Everett Millais My daily art display. 16.6.2011. Viitattu 28.1.2012. (englanniksi)
- ↑ Sir John Everett Millais’s Landscapes – The Pursuit of Truth and Beauty in Nature The Victorian Web. Viitattu 4.2.2012. (englanniksi)
- ↑ a b Sympathy and Vividness in Millais’s The Blind Girl 28.9.2004. The Victorian Web. Arkistoitu 7.8.2010. Viitattu 4.2.2012. (englanniksi)
- ↑ a b Combining Details and Mood in The Blind Girl The Victorian Web. Arkistoitu 6.2.2012. Viitattu 4.2.2012. (englanniksi)
- ↑ Cohen, Michael: Engaging English Art. Entering the Work in Two Centuries of English Painting and Poetry. Alabama: University of Alabama Press, 1987. ISBN 0817303065 (englanniksi)
- ↑ Rainbows: problematic images of problematic nature The Victorian Web. 12.7.2007. Viitattu 15.1.2013. (englanniksi)
- ↑ a b The Blind Girl by John Everett Millais Artmagick.com. Viitattu 4.2.2012. (englanniksi)
- ↑ Semenzato, Camillo: Kuvataide kautta aikojen, s. 358. ((Tutta la pittura in 440 capolavori, 1985.) Suomentanut Hertta Coogan) Helsingissä: Otava, 1988. ISBN 951-1-09783-0
- ↑ Sir John Everett Millais, 1st Baronet Encyclopædia Britannica. Viitattu 4.2.2012. (englanniksi)
- ↑ a b Jones, Jonathan: Mawkish masterpieces The Guardian. 25.9.2007. Viitattu 4.2.2012. (englanniksi)
- ↑ Gender in Victorian Paintings University of Leicester. Arkistoitu 19.1.2012. Viitattu 4.2.2012. (englanniksi)
- ↑ Jones, Jonathan: Victorian art, the sentimental poor – and Cameron’s Britain guardian.co.uk. 26.10.2010. Viitattu 4.2.2012. (englanniksi)