Siluurikausi
| Siluurikauden jako | ||||
|---|---|---|---|---|
| kausi | epookki | vaihe | Ikä (mvs) | |
| Devoni | varhais | Lochkov | nuorempi | |
| Siluuri | Pridoli | 416,0–418,7 | ||
| Ludlow | Ludford | 418,7–421,3 | ||
| Gorsty | 421,3–422,9 | |||
| Wenlock | Homer | 422,9–426,2 | ||
| Sheinwood | 426,2–428,2 | |||
| Llandovery | Telych | 428,2–436,0 | ||
| Aeron | 436,0–439,0 | |||
| Rhuddan | 439,0–443,7 | |||
| Ordoviki | myöhäis | Hirnant | vanhempi | |
| Siluurikauden jako ICS:n mukaan.[1] | ||||
Siluurikausi oli Maan historian geologinen ajanjakso, joka alkoi noin 439 miljoonaa vuotta sitten ja päättyi 408,5 miljoonaa vuotta sitten. Elämää oli siluurikauden aikana enimmäkseen merissä, mutta hämähäkkieläimiä kuten skorpioneja vaelsi maalle. Edellisellä kaudella, ordovikikaudella syntyneet maakasvit alkoivat lajiutua selvästi. Merissä eli trilobiitteja, merililjoja, lonkerojalkaisia ja leuattomia alkukaloja. Maalla oli niveljalkaisia. Siluurikausi alkoi ordovikin-siluurin joukkotuholla, joka saattoi liittyä ainakin osittain kauden alkupuolella vallinneeseen ordovikin-siluurin jääkauteen. Siluurikaudella syntyi monia öljykerrostumia merieläinten kerrostuessa ja fossiloituessa. Kausi päättyi monesta muusta poiketen ilman joukkosukupuuttoa. Kauden keskivaiheilla esiintyi kuitenkin pieni joukkosukupuutto.
Nimen tausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Siluurikausi on saanut nimensä nykyisen Walesin alueella eläneen siluurien (lat. silures) kelttiheimon mukaan. Siluurit taistelivat ensimmäisellä vuosisadalla Caratacuksen johdolla roomalaisia valloittajia vastaan.[2] Skotlantilainen geologi Roderick Murchison nimesi vuonna 1835 Walesin ja Englannin rajaseudulla tutkimansa kivikerroksen siluurisysteemiksi (engl. Silurian System) siluurien mukaan, sillä hänen kollegansa Adam Sedgwick oli samana vuonna nimennyt toisen kerroksen kambriseksi (Cambrian) Walesin latinankielisen nimen Cambria mukaan.[2][3] Murchison ja Sedgwick laajensivat kambri- ja siluurisysteemien rajauksia siten, että ne menivät osin päällekkäin, joten geologi Charles Lapworth nimesi vuonna 1879 kiistanalaisen osan ordovikiksi toisen walesilaisen kelttiheimon ordovikien mukaan.[3][4]
Maantiede ja ilmasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Siluurikaudella oli etelänavan ympärillä jättiläismanner Gondwana, johon kuuluivat muun muassa nykyinen Etelä-Amerikka, Afrikka, Australia ja Etelämanner. Pohjoisessa oli huomattavasti pienempi, muun muassa Grönlannista sekä Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta koostunut Lauraasia.[5] Pohjoisessa oli myös kookas valtameri Panthalassa. Hajallaan olleiden Australian, Siperian ja Euroopan välissä oli Paleotethysmeri, josta lounaaseen sijaitsivat Japetusmeri ja Rheanmeri. Gondwana ajautui kauden aikana kohti Lauraasiaa. Pohjois-Amerikassa oli matalia meriä.[6][7] Kauden alussa oli ordovikin-siluurin jääkausi.
Ilmasto oli aivan kauden alkupuolella jonkin verran nykyistä viileämpi mutta lämpeni koko alkupuolen ajan, jonka jälkeen vakautui. Maan keskilämpötila oli kauden keski- ja loppupuolella mahdollisesti jopa 22 celsiusastetta.[8] Ilmaston kosteus vaihteli kauden aikana melko paljon. Navoilla oli mahdollisesti ordovikikauden vastaavia pienemmät napalakit. Merenpinta nousi ordovikin-siluurin jääkauden vuoksi. Maan ilmasto vakautui siluurikaudella muun muassa kasvihuoneilmiön ansiosta. Hiilidioksidin määrä alkoi laskea kauden lopussa[9].
Gondwanassa oli kylmänlauhkeaa arviolta 50. leveysasteen eteläpuolella ja kylmää noin 75. leveysasteen eteläpuolella noin 420 miljoonaa vuotta sitten. Lähempänä päiväntasaajaa oli tuolloin laajoja aavikoita, ja mahdollinen kostea trooppinen vyöhyke oli nykyistä kapeampi.[10] Pohjoisnavan ympärillä oli merta ja merijäävyöhyke.[11]
Kasvillisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maakasvit alkoivat kehittyä siluurikaudella, vaikka olivatkin ilmestyneet jo ordovikikauden aikana. Siluurikauden keskivaiheilla noin 425 miljoonaa vuotta sitten[12] ilmestyi ensimmäinen varmasti tunnettu maakasvi, muutaman senttimetrin korkuinen Cooksonia. Se oli sekä itiökasvi että putkilokasvi. Cooksonia kasvoi merenrannoilla ja suistoissa. Se oli pystykasvuinen, halkihaarainen ja lehdetön. Kasvin haarojen päissä oli pallomaiset tai kellomaiset itiöpesäkkeet. Cooksonia on kasvisuku, mutta se voi olla myös toisiaan muistuttavien kasvien ryhmä. Jopa suhteellisen ehjät fossiilit Cooksoniasta ovat hyvin harvinaisia ja kyseessä onkin erittäin arvoituksellinen kasvi. Siitä ei tunneta edes kiinnittymistapaa maaperään. Toinen varhainen maakasvi Cooksonian ohella oli 427 miljoonaa vuotta sitten ilmestynyt Eohostimella[13].
Muita varhaisia kasveja ovat siluurikauden keskivaiheen mahdollisesti jäkälämäinen Nematothallus, litteää jäkälää muistuttava Parka ja pallomainen Pachytheca. Ne hävisivät mahdollisesti kilpailun kortteille ja lieoille. Siluurikauden loppupuolelle mentäessä oli ilmestynyt monia pieniä, juurettomia, lehdettömiä ja ruohomaisia itiökasveja, jotka olivat niin kutsuttuja paljassaniaisia. Niillä oli alkeellinen johtosolukko ja epämääräinen varsi.[14] Siluurikauden lopussa eli katinliekoa muistuttanut Baragwanathia. Kauden loppupuolella noin 410 miljoonaa vuotta sitten ilmestyi maakasvi Rhynia[12], jota on pidetty monesti maakasvien alkumuotona, vaikkei se lienekään sellainen. Rhynia oli liekomainen ja muistutti solukoltaan sammalia.[15]
Eläimistö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Siluurikaudella esiintyi suurikokoisia meriskorpioneja, kuten kauden loppupuolella elänyt Pterygotus. Merissä olivat yleisiä trilobiitit sekä erityisesti lonkerojalkaiset[16] ja sammaleläimet. Graptoliittien määrä väheni kauden aikana tasaisesti, kun taas korallit ja piikkinahkaiset lisääntyivät. Pääjalkaisten määrä väheni vähitellen.[16] Juoksujalkaiset ja hämähäkkieläimet nousivat maalle. Siluurikausi tunnetaan leuattomista merikaloista alkukaloista. Leualliset kalat ja luukalat kehittyivät siluurikaudella. Kauden loppupuolella esiintyi jo makean veden kaloja.
Siluurikauden jako
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Siluurikausi jaetaan usein seuraavalla tavalla:
- Yläsiluuri: Ludlow, Pridoli (423–416 miljoonaa vuotta sitten)
- Alasiluuri: Llandovery, Wenlock (444–423 miljoonaa vuotta sitten)
Toinen siluurikauden jakomenetelmä on seuraava:
- Yläsiluuri: Ludlow, Pridoli (423–416 miljoonaa vuotta sitten)
- Keskisiluuri: Wenlock (428–423 miljoonaa vuotta sitten)
- Alasiluuri: Llandovery (444–428 miljoonaa vuotta sitten)
Siluurikausi jaetaan nykyisin myös neljään epookkiin, jotka ovat seuraavat:
- Pridoli (419–416 miljoonaa vuotta sitten)
- Ludlow (423–419 miljoonaa vuotta sitten)
- Wenlock (428–423 miljoonaa vuotta sitten)
- Llandovery (444–428 miljoonaa vuotta sitten)
Siluurikauden tarkempi jako
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] |
Tämä artikkeli tai sen osa on tuotu vieraskielisestä lähteestä ja käännös on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa tekemällä käännöksen loppuun. Tarkennus: Pohjois-Amerikassa käytettävien alueellisten jakojen nimet käännettävä suomeksi. |
- Pridoli-epookki (419–416 miljoonaa vuotta sitten)
- Ludlow-epookki
- Ludford (421–419 miljoonaa vuotta sitten)
- Gorsty (423–421 miljoonaa vuotta sitten)
- Wenlock-epookki
- Homer (426–423 miljoonaa vuotta sitten)
- Sheinwood (428–426 miljoonaa vuotta sitten)
- Llandovery-epookki
- Telych (436–428 miljoonaa vuotta sitten)
- Aeron (439–436 miljoonaa vuotta sitten)
- Rhuddan (444–439 miljoonaa vuotta sitten)
Pohjois-Amerikassa käytetään joskus alueellisia jakoja, jotka ovat seuraavanlaisia:
- Cayugan (yläsiluuri)
- Lockportian (keskisiluuri)
- Tonawandan (keskisiluuri)
- Ontarian (alasiluuri)
- Alexandrian (alasiluuri)
Siluurikauden sukupuuttoaallot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Siluurikaudella tapahtui muutama joukkosukupuutto, jotka ovat seuraavat:
- Irevikenin tapahtuma: tapahtumaan liittyi jonkin verran Maan kaltevuuden jaksolliset muutokset ja vaikutukset kohdistuivat valtaosin saaristojen eliöihin, kuten graptoliitteihin. Trilobiittilajeista kuoli 50 prosenttia ja konodonttilajeista 80 prosenttia. Tapahtui 428,2 ± 2,3 miljoonaa vuotta sitten.
- Mulden tapahtuma: merenpinta laski ja merissä esiintyi hapettomuutta tapahtuman aikana.
- Laun tapahtuma: konodontti- ja graptoliittikannat kärsivät tuhosta tapahtuman aikana. Tapahtui 420 miljoonaa vuotta sitten.
- Siluurin loppu
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Gradstein, F.M.; Ogg, J.G. & Smith, A.G.; 2004: A Geologic Time Scale 2004, Cambridge University Press.
- ↑ a b Silurian Period (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online. Viitattu 24.11.2022.
- ↑ a b Cambrian Period (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online. Viitattu 24.11.2022.
- ↑ Ordovician Period (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online. Viitattu 24.11.2022.
- ↑ http://www.scotese.com/newpage2.htm
- ↑ http://www.palaeos.com/Paleozoic/Silurian/Ludlow.htm
- ↑ http://jan.ucc.nau.edu/~rcb7/Silurian.html (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.scotese.com/climate.htm
- ↑ http://www.peripatus.gen.nz/paleontology/Silurian.html (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.scotese.com/silclim.htm
- ↑ http://www.silurian.com/geology/mapnt.htm
- ↑ a b Tieteen kuvalehti, heinäkuu 2008
- ↑ Karttakeskus, James F Luhr, Maapallo sivu 31-
- ↑ Siegfried Scherer, Evoluutio, kriittinen analyysi sivu 236
- ↑ Evoluutio, kriittinen analyysi sivu 237
- ↑ a b Silurien Software: Geology / Life (html) silurian.com. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Siluurikausi Wikimedia Commonsissa
| Hadeeinen aioni (4 567–4 000 mvs) |
| ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Arkeeinen aioni (4 000–2 500 mvs) |
eoarkeeinen (4 000–3 600 mvs) • paleoarkeeinen (3 600–3 200 mvs) • mesoarkeeinen (3 200–2 800 mvs) • neoarkeeinen (2 800–2 500 mvs) | ||||||
| Proterotsooinen aioni (2 500–541 mvs) |
paleoproterotsooinen (2 500–1 600 mvs) • mesoproterotsooinen (1 600–1 000 mvs) • neoproterotsooinen (1 000–541 mvs) | ||||||
| Fanerotsooinen aioni (541 mvs – nykyaika) |
| ||||||