Silmäripset
Silmäripset ovat silmäluomien reunoissa kasvavat karvarivistöt. Silmäripset kasvavat sekä yläluomessa että alaluomessa ja niitä kutsutaan ylä- ja alaripsiksi. Yläripset ovat pidemmät kuin alaripset. Silmäripsien tehtävänä on suojata silmiä ja vähentää silmien kuivumista.
Silmäripset on monilla nisäkkäillä kuten ihmisellä sekä joillain linnuilla kuten strutsilla, mutta ei matelijoilla.[1] Ripset kasvavat yleensä koko eliniän. Ihmisten ripsiä meikataan ja pidennetään keinotekoisesti. Eräät sairaudet voivat aiheuttaa ongelmia ripsien kasvulle.
Tehtävät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Silmäripsien avulla voi havaita silmän lähelle joutuneet roskat, hyönteiset ja muut haitalliset asiat, jotta silmät voi nopeasti suojata sulkemalla ne.[2] Silmäripset estävät myös silmiä kuivumasta vähentämällä ilmavirtaa silmän ympärillä ja estämällä haihtumista. Ihmisen ja muiden nisäkkäiden silmäripset ovat siitä syystä pituudeltaan tarkalleen 1/3 silmän leveydestä – sitä pitemmät tai lyhyemmät ripset eivät ole yhtä tehokkaita ilmavirran pienentämisessä ja pölyn torjumisessa.[3]
Kasvu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ihmisen silmäripsen elinkaaressa on kolme vaihetta, kuten muillakin karvoilla, mutta sen kasvukausi on suhteellisen lyhyt. Uusi ripsi kasvaa karvatupesta aluksi 30–45 päivän ajan. Sen jälkeen sen kasvu loppuu 2–3 viikon välivaiheen aikana. Ripsi pysyy tiukasti kiinni vielä noin 100 päivän ajan ennen löystymistä ja putoamista. Sen jälkeen sen tilalle kasvaa uusi ripsi.[4] Silmäripsiä kasvattava solukko ei reagoi useimpiin mieshormoneihin eikä näin olen puberteetti-iällä ole vaikutusta ripsien kasvuun eikä väriin.[5]
Sairauksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Luomenreunan tulehdus eli blefariitti saattaa aiheuttaa silmäripsien putoamista ja kasvun heikkenemistä. Sairaus liittyy usein atopiataipumukseen.[6][7] Monet vakavat infektiotaudit, sisäerityshäiriöt, pahanlaatuiset kasvaimet, vammat ja myrkytykset sekä psykiatriset häiriöt ovat mahdollisia syitä sekä silmäripsien että kulmakarvojen täydelliseen puuttumiseen eli madaroosiin.[8]
Kauneudenhoidossa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Silmäripsiä voidaan tummentaa ja tuuhentaa kauneudenhoitotuotteilla kuten ripsivärillä, ja niitä voidaan käsitellä kestovärjäyksellä tai ripsentaivuttimella. Pientä ripsiharjaa käytetään ripsivärin levittämiseen tasaisesti ja ripsien pitämiseksi erossa toisistaan.[9] Toisinaan käytetään myös tekoripsiä, jotka liimataan omien ripsien tyveen. Tekoripsiä käytettiin Englannin yläluokan keskuudessa jo 1860-luvulla.[10]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Why have eyelashes? Ask a Biologist. 14.8.2010. Viitattu 2.1.2016.
- ↑ Eyelash Growth 8.12.2013. The Dermatology Review. Viitattu 1.2.2014.[vanhentunut linkki]
- ↑ Easy on the eyes: How eyelash length keeps your eyes healthy 25.2.2015. Georgia Institute of Technology. Viitattu 2.1.2016.
- ↑ How Long Will it Take for Eyelashes to Grow Back BeautyHows.com. Arkistoitu 1.2.2014. Viitattu 1.2.2014.
- ↑ Randall VA et al.: The hair follicle: a paradoxical androgen target organ PubMed. 2001. Viitattu 10.7.2016 (englanniksi).
- ↑ Matti Seppänen: Luomitulehdus (blefariitti) (Terveyskirjasto) Duodecim. 12.12.2013. Suomalainen lääkäriseura Duodecim. Viitattu 10.7.2016.
- ↑ Mayo Clinic Staff: Blepharitis 13.3.2015. Arizona, Florida and Minnesota: Mayo Clinic. Viitattu 10.7.2016. (englanniksi)
- ↑ Sachdeva Silonie, Prasher Pawan: Madarosis: A dermatological marker (Bioline International Official Site) (teoksen verkkoversio) Indian Journal of Dermatology, Venereology and Leprology. 2008. Ludhiana, Punjab: Department of Dermatology, Venereology and Leprosy, Dayanand Medical College and Hospital, Ludhiana, Punjab. Viitattu 10.7.2016. (englanniksi)
- ↑ Sherrow, Victoria: Encyclopedia of Hair : A Cultural History, s. 121–125. Greenwood Press, 2006. ISBN 0-313-33145-6
- ↑ Riku Campo: Ohjeet irtoripsien käyttöön Kauneus ja terveys. Viitattu 16.7.2016.