RoboCop
RoboCop | |
---|---|
Ohjaaja | Paul Verhoeven |
Käsikirjoittaja |
Edward Neumeier Michael Miner |
Tuottaja | Arne Schmidt |
Säveltäjä | Basil Poledouris |
Kuvaaja | Jost Vacano |
Leikkaaja | Frank J. Urioste |
Pääosat |
Peter Weller Nancy Allen Dan O’Herlihy Ronny Cox Kurtwood Smith Miguel Ferrer |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Yhdysvallat |
Tuotantoyhtiö | Orion Pictures |
Levittäjä |
InterCom Mokép Netflix |
Ensi-ilta |
17. heinäkuuta 1987 6. toukokuuta 1988 |
Kesto | 102 minuuttia |
Alkuperäiskieli | englanti |
Budjetti | 13 miljoonaa $[1] |
Tuotto | 53 424 681 $ |
Seuraaja | RoboCop 2 |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
AllMovie | |
RoboCop (myös suomennettu nimellä Tulevaisuuden poliisi) on vuonna 1987 ensi-iltansa saanut science fiction -toimintaelokuva, jonka on ohjannut Paul Verhoeven. Kaksi Oscar-ehdokkuutta saanut elokuva kertoo RoboCop-nimisestä kyborgista, joka on tapetun poliisin ruumiista rakennettu robotinkaltainen poliisi. Elokuvalle on tehty kaksi jatko-osaa. RoboCopista on tehty myös sarjakuvia, kaksi televisiosarjaa, kaksi piirettyä ja videopelejä.
Elokuvan raaka väkivalta johti elokuvan kieltämiseen monissa maissa. Suomessa elokuva kiellettiin sen julkaisuvuonna 1987. Valtion elokuvatarkastamo hyväksyi elokuvan esitettäväksi kolmen yrityksen jälkeen 6. huhtikuuta 1988 versiona, josta oli leikattu materiaalia 7 minuuttia 10 sekuntia.[2] Suomessa julkaistiin vuonna 1996 versio, josta oli leikattu liian väkivaltaisiksi katsottuja kohtia, jolloin ikäraja laski tasolle K-16.[3] Vuonna 2002 leikatut kohtaukset palautettiin ja ikäraja nousi jälleen tasolle K-18.
The New York Timesin kriitikot valitsivat Robocopin vuonna 2004 yhdeksi kaikkien aikojen tuhannesta parhaasta elokuvasta maailmassa.[4]
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elokuva sijoittuu lähitulevaisuuden Detroitiin, jossa rikollisuus on karannut käsistä. Kaupunkia valvoo suuryhtiön alaisuudessa toimiva yksityistetty poliisilaitos. Yhtiö haluaa rakentaa uuden "Delta Cityn" vanhan Detroitin tilalle. Ennen kuin projekti voi alkaa, kaupunki pitää siivota rikollisuudesta. Alex J. Murphy -nimisen kuolleen poliisin kehon ympärille rakennetaan metallinen suojus, jota ei läpäise juuri minkäänlainen luoti. Samalla hänen muistinsa tyhjennetään. Näin syntyy RoboCop: puoliksi ihminen, puoliksi kone. Myöhemmin RoboCop alkaa kuitenkin muistaa osia entisestä elämästään Alex Murphyna.
Rooleissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Peter Weller | … | Alex J. Murphy/RoboCop |
Nancy Allen | … | Anne Lewis |
Kurtwood Smith | … | Clarence J. Boddicker |
Ronny Cox | … | Richard Jones |
Miguel Ferrer | … | Bob Morton |
Felton Perry | … | Donald Johnson |
Robert DoQui | … | Warren Reed |
Ray Wise | … | Leon Nash |
Paul McCrane | … | Emil Antonowsky |
Jon Davison | … | ED-209 (ääni) |
Tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alkuperä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elokuvan käsikirjoittanut Neumeier kertoi saaneensa idean RoboCopiin kulkiessaan Blade Runner -julisteen ohi. Hän kysyi ystävältään, mistä elokuvassa oli kyse. Tämä kertoi juonen kertovan robotteja metsästävästä poliisista, mistä Neumeier sai ensimmäisen ajatuksen robottipoliisista.
Yrittäessään myydä yhdessä kirjoittamaansa käsikirjoitusta Hollywoodissa Neumeier ja Miner juuttuivat sattumalta lentokoneterminaaliin useiksi tunneiksi korkea-arvoisen elokuvajohtajan kanssa. Keskustelun aikana he saivat tämän suostumaan heidän ideansa toteuttamiseen elokuvaksi.
Elokuvasta tuli samalla hollantilaisohjaaja Paul Verhoevenille ensimmäinen suuri Hollywood-projekti hänen muutettuaan Alankomaista Yhdysvaltoihin etsimään laajempia mahdollisuuksia Hollywoodista. Omassa maassaan Verhoeven oli yksi kuuluisimmista ohjaajista vuosikymmenten ajan jo ennen muuttamistaan Yhdysvaltoihin. Alun perin hän oli saatuaan tarjouksen ohjata RoboCop-elokuva heittänyt lähes suoraan käsikirjoituksen roskiin, koska se oli hänen mielestään typerä. Verhoevenin vaimo kuitenkin kehotti häntä harkitsemaan asiaa uudelleen. Verhoeven suostui ja luki käsikirjoituksen läpi tarkemmin ajatuksen kanssa, jolloin hän huomasikin juonen olevan syvällisempi kuin mitä hän oli aluksi ajatellut. Ennen Verhoevenin tuloa elokuvan ohjaajaksi paikkaa oli tarjottu Alex Coxille.[5]
Itse hahmo sai vaikutteita Judge Dreddista[6], sekä Marvel Comicsin Rautamiehestä, joka taisteli ensimmäisissä tarinoissaan useimmiten kommunismia vastaan. Tässä valossa myös RoboCop nähdään vallankumouksellisena versiona, kuten Rautamies. Vaikka Neumeier ja Verhoeven ilmoittivat olevansa poliittisesti vankasti vasemmalla, Neumeierin vasemmistolaiset ystävät pitivät elokuvaansa fasistisena. Kuitenkin tuottaja Jon Davison viittasi elokuvan 20-vuotispäivän DVD:llä elokuvan sanoman olleen "fasismi liberaaleille", poliittisesti liberaali elokuva oli tehty mahdollisimman väkivaltaisella tavalla.
Roolitus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ohjaaja Verhoeven harkitsi aluksi päärooliin Rutger Haueria, jonka kanssa hän oli työskennellyt useissa elokuvissa. Toisena vaihtoehtona oli Michael Ironside. Lisäksi Arnold Schwarzenegger oli ehdokkaana päärooliin, mutta Verhoeven lopulta luopui heistä hahmon asun perusteella. Hän tarvitsi laihan näyttelijän asun vuoksi, jolloin Verhoeven valitsi ilman koe-esiintymistä Peter Wellerin. Weller harjoitteli rooliaan varten robotin liikkumista neljän kuukauden ajan yhdessä pantomiimikko ja koreografi Moni Yakimin kanssa. Ensimmäiset kuvaukset olivat Wellerille turhauttavia, sillä hän joutui viettämään useita tunteja maskeerauksessa ja asun sisällä oleminen oli erittäin uuvuttavaa kuumuuden vuoksi.
Verhoeven kertoi myös valintaansa Kurtwood Smithin ja Ronny Coxin päävihollisiksi. Cox tunnettiin ennen elokuvaa useimmiten "kilteistä" rooleista, kuten myös Smith, joka alun perin tuotiin koe-esiintymään Clarence Boddickerin lisäksi Dick Jonesin roolia varten.
Kuvaus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elokuvan kuvaukset alkoivat kesällä 1986 ja se kesti aina elokuun kuudennesta päivästä lokakuun puoleen väliin. Murphyn kuolema kuvattiin vasta tammikuussa 1987. Suurin osa elokuvan kaupunkikuvauksista kuvattiin Dallasin keskustassa, koska ohjaaja Verhoevenin mielestä kaupungissa on maailman futuristisimmat rakennukset. Dallas Cityn kaupungintalon edustaa käytettiin ulkoisesti kuvitteellisena OCP:n päämajana. Lisäksi mukana käytettiin matte painting -tekniikkaa, jotta rakennus saatiin näyttämään korkeammalta.
Peter Weller joutui käyttämään tilapäisasua, kun varsinainen RoboCop-asu oli noin kolme viikkoa myöhässä aikataulusta. Asun saapuessa vihdoin paikalle Weller huomasi kuvausten aikana olevansa lähes liikuntakyvytön asun sisällä ja vaati lisää harjoittelua, jotta hän tottuisi asuun. Weller paljasti myöhemmin Roger Ebertille kuvausten aikana, että hän menetti kilon päivässä hikoilun vuoksi, koska asun sisällä oli noin +38 °C lämmintä.[7]
Satiiri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Phil Tippettin suunnittelema tappajarobotti ED-209 parodioi amerikkalaista tuotesuunnittelua. Kone on varustettu Detroitin autotehtaiden tyyliin moninkertaisin, turhin kaksoiskappalein. Esimerkiksi sen jaloissa on neljä hydraulisylinteriä, vaikka Tippettin mukaan yksikin riittäisi. Koneen jäähdytin on sijoitettu sen "suuhun", missä se on altis vahingoittumaan. Robotti ei pysty toimimaan normaalielämän tilanteissa, kuten kulkemaan portaita pitkin. Se vaatii jatkuvaa huoltoa: jos se kaatuu, se ei pääse omin voimin pystyyn. Se on myös hyvin, hyvin kallis – ja Yhdysvaltain armeija onkin tilannut niitä satoja kappaleita.[8]
ED-209:n paljastava tutkija on nimeltään MacNamara, mikä luo yhteyden Vietnamin sotaan. Ylenpalttista väkivaltaa käyttävä robotti näyttää uudelleen voiman, jota Yhdysvaltain armeija käytti Vietnamin sodassa samannimisen puolustusministerin aikakaudella[8].
Jatko-osat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- RoboCop 2 (1990)
- RoboCop 3 (1993)
- RoboCop Returns (tekeillä)
Uusintaversio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- RoboCop (2014)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Robocop: The Robocop Trilogy (1987) Netflix.com. Viitattu 19.9.2008. (englanniksi)
- ↑ http://www.elonet.fi/fi/elokuva/108124
- ↑ https://www.elonet.fi/fi/elokuva/108124
- ↑ The Best 1,000 Movies Ever Made, The New York Times. Perustuu teokseen The New York Times Guide to the Best 1,000 Movies Ever Made, St. Martin's Griffin 2004. Viitattu 13.7.2016.
- ↑ Nathan Rabin: Interviews Alex Cox 20.9.2000. A.V. Club. Arkistoitu 5.12.2008. Viitattu 12.9.2008. (englanniksi)
- ↑ Terug naar Kuifje: een interview met Paul Verhoeven Xi-online. Viitattu 12.9.2008. (hollanniksi)
- ↑ Roger Ebert: RoboCop 3 rogerebert.suntimes.com. 5.11.1993. Arkistoitu 20.5.2009. Viitattu 13.9.2008. (englanniksi)
- ↑ a b http://criterioncollection.blogspot.com/2005/04/23-robocop.html
Elokuvat | |
---|---|
Televisio | |
Pelit | |
Sarjakuvat | |
Hahmot |