Praevalitana
Praevalitana Provincia Praevalitana |
|
---|---|
Rooman provinssi | |
Valtio |
Rooman valtakunta Itä-Rooman valtakunta |
Prefektuuri | Illyricum (300-luku–) |
Diokeesi |
Moesia (n. 293–395) Dacia (n. 395–) |
Nykyinen valtio/alue | Albania ja Montenegro |
Perustettu | n. 293 |
Hallinto | |
– hallinnollinen keskus | Skodra (Scodra) |
Praevalitana (lat. Provincia Praevalitana) oli Rooman valtakunnan provinssi, joka sijaitsi Dalmatiassa pääosin nykyisten Albanian ja Montenegron alueilla.[1][2][3]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Praevalitanan provinssi sijaitsi Dalmatian eteläosissa Adrianmeren itärannalla. Sen luoteis- ja pohjoispuolella sijaitsi Dalmatian provinssi, koillispuolella Moesia superior, itäpuolella Dardania, kaakkoispuolella Macedonia ja eteläpuolella Epirus nova.[2][3] Provinssin hallinnollinen keskus oli Skodra (lat. Scodra).[4][5]
Kaupunkeja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Praevalitanan provinssin kaupunkeja olivat muun muassa (suluissa latinankielinen nimi, mikäli eri):[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Praevalitanan provinssi perustettiin keisari Diocletianuksen noin vuonna 293 tekemän uudistuksen aikoihin. Se muodostettiin erottamalla siihen osia Dalmatian ja Moesia superiorin provinsseista. Viimeistään se on ollut olemassa noin vuonna 314, sillä se esiintyy Veronan luettelossa. Provinssi kuului alun perin Moesian diokeesiin.[1]
300-luvulta lähtien Praevalitana kuului Illyricumin prefektuuriin. Rooman valtakunnan jaon vuonna 395 jälkeen provinssi oli osa Itä-Roomaa ja kuului edelleen Illyricumin prefektuuriin, ja nyt Notitia dignitatumin mukaan Dacian diokeesiin.[1]
Tärkeimmät provinsseissa tapahtuneet muutokset alueella olivat:
Rooman valtakunta | Länsi-Rooma | Nykyinen alue tai valtio | ||||
---|---|---|---|---|---|---|
Tasavallan ja keisarikauden provinssit n. vuoteen 293 saakka |
Myöhäisroomalaiset provinssit | |||||
n. vuosina 293–395[sel 1] | vuodesta 395[sel 2] | |||||
Illyricum 27/16 eaa.–9/10 jaa. (?) (Illyria vallattu 168 eaa. ja Dalmatia 46 eaa.) |
Illyricum inferius 9/10 jaa. (?) – Flaviusten aika |
Pannonia Flaviusten aika – 103/107 |
Pannonia superior 103/107–293 |
Pannonia prima | (Itävalta itäinen) | |
Savia | (Kroatia) | |||||
Pannonia inferior 103/107–293 |
Pannonia secunda | (Vojvodina) | ||||
Valeria | (Unkari läntinen) | |||||
Illyricum superius 9/10 jaa. (?) – Flaviusten aika |
Dalmatia Flaviusten aika – |
Dalmatia | (Dalmatia, Bosnia) | |||
Praevalitana[sel 3] | (Albania, Montenegro) | |||||
Selitykset:
|
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Nicholson, Oliver: The Oxford Dictionary of Late Antiquity, s. 1224. Oxford University Press, 2018. ISBN 9780192562463
- ↑ a b Adkins, Lesley & Adkins, Roy A.: Handbook to Life in Ancient Rome, s. 117. (Updated Edition. Facts on File Library of World History) Infobase Publishing, 2004. ISBN 978-0-8160-5026-0
- ↑ a b Barrington Atlas of the Greek and Roman World, s. 101. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699
- ↑ Valeva, Julia & Nankov, Emil & Graninger, Denver: A Companion to Ancient Thrace, s. 91. (Blackwell Companions to the Ancient World) John Wiley & Sons, 2015. ISBN 9781444351040 Teoksen verkkoversio.
- ↑ Leitch, John: Handbook of the Geography and Statistics of the Church, s. 67. (Nide 1) Bosworth & Harrison, 1859. Teoksen verkkoversio.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Praevalitana Wikimedia Commonsissa
- Achaea
- Aegyptus Herculia
- Aegyptus Jovia
- Aemilia et Liguria
- Africa proconsularis
- Alpes Cottiae
- Alpes maritimae
- Alpes Poeninae et Graiae
- Apulia et Calabria
- Aquitania prima
- Aquitania secunda
- Arabia
- Armenia minor
- Asia
- Baetica
- Belgica prima
- Belgica secunda
- Bithynia
- Britannia prima
- Britannia secunda
- Campania
- Cappadocia
- Caria
- Carthaginensis
- Cilicia
- Corsica
- Creta
- Cyprus
- Dacia mediterranea
- Dacia ripensis
- Dalmatia
- Dardania
- Diospontus
- Epirus nova
- Epirus vetus
- Europa
- Flaminia et Picenum
- Flavia Caesariensis
- Galatia
- Gallaecia
- Germania prima
- Germania secunda
- Haemimontus
- Hellespontus
- Insulae
- Insulae Baleares
- Isauria
- Libya inferior
- Libya superior
- Lucania et Bruttii
- Lugdunensis prima
- Lugdunensis secunda
- Lusitania
- Lycia et Pamphylia
- Lydia
- Macedonia
- Mauretania Caesariensis
- Mauretania Sitifensis
- Mauretania Tingitana
- Maxima Caesariensis
- Mesopotamia
- Moesia prima
- Moesia secunda
- Narbonensis prima
- Narbonensis secunda
- Noricum mediterraneum
- Noricum ripense
- Numidia Cirtensis
- Numidia militiana
- Novempopulana
- Osroene
- Pannonia prima
- Pannonia secunda
- Paphlagonia
- Phrygia prima
- Phrygia secunda
- Pisidia
- Pontus Polemoniacus
- Praevalitana
- Raetia prima
- Raetia secunda
- Rhodope
- Samnium
- Sardinia
- Savia
- Scythia
- Sequania
- Sicilia
- Syria Coele
- Syria Palaestina
- Syria Phoenice
- Tarraconensis
- Thebais
- Thessalia
- Thracia
- Tripolitania
- Tuscia et Umbria
- Valeria Byzacena
- Valeria
- Venetia et Histria
- Viennensis
- Achaea
- Aegyptus
- Aemilia
- Africa proconsularis
- Alpes Cottiae
- Alpes maritimae
- Alpes Poeninae et Graiae
- Apulia et Calabria
- Aquitanica prima
- Aquitanica secunda
- Arabia
- Arcadia
- Armenia prima
- Armenia secunda
- Asia
- Augustamnica
- Baetica
- Belgica prima
- Belgica secunda
- Bithynia
- Britannia prima
- Britannia secunda
- Byzacena
- Campania
- Cappadocia prima
- Cappadocia secunda
- Caria
- Carthaginensis
- Cilicia prima
- Cilicia secunda
- Corsica
- Creta
- Cyprus
- Dacia mediterranea
- Dacia ripensis
- Dalmatia
- Dardania
- Epirus nova
- Epirus vetus
- Euphratensis
- Europa
- Flaminia et Picenum annonarium
- Flavia Caesariensis
- Galatia
- Galatia salutaris
- Haemimontus
- Helenopontus
- Hellespontus
- Honorias
- Insulae
- Gallaecia
- Germania prima
- Germania secunda
- Insulae Baleares
- Isauria
- Libya inferior
- Libya superior
- Liguria
- Lucania et Bruttii
- Lugdunensis prima
- Lugdunensis secunda
- Lugdunensis tertia
- Lusitania
- Lycaonia
- Lycia
- Lydia
- Macedonia prima
- Macedonia secunda
- Mauretania Caesariensis
- Mauretania Sitifensis
- Mauretania Tingitana
- Maxima Caesariensis
- Maxima Sequanorum
- Mesopotamia
- Moesia prima
- Moesia secunda
- Narbonensis prima
- Narbonensis secunda
- Noricum mediterraneum
- Noricum ripense
- Novempopulana
- Numidia
- Osroene
- Palaestina prima
- Palaestina secunda
- Palaestina salutaris
- Pamphylia
- Pannonia prima
- Pannonia secunda
- Paphlagonia
- Phoenice prima
- Phoenice secunda
- Phrygia Pacatiana
- Phrygia salutaris
- Picenum suburbicarium
- Pisidia
- Pontus Polemoniacus
- Praevalitana
- Raetia prima
- Raetia secunda
- Rhodope
- Samnium
- Sardinia
- Savia
- Scythia
- Senonia
- Sicilia
- Syria prima
- Syria secunda
- Tarraconensis
- Thebais
- Thessalia
- Thracia
- Tripolitania
- Tuscia et Umbria
- Valentia
- Valeria (Italia)
- Valeria (Pannonia)
- Venetia et Histria
- Viennensis