Peltotulkku
| Peltotulkku | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Peipot Fringillidae |
| Suku: | Rhodospiza |
| Laji: | obsoleta |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Rhodospiza obsoleta |
|
| Katso myös | |
Peltotulkku (Rhodospiza obsoleta), myös Rhodopechys obsoletus, on viherpeipon kokoa oleva peippolintu.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Linnun pituus on noin 14,5 cm, siipien kärkiväli 25–27,5 cm ja paino 17,5–28 g. Kooltaan ja rakenteeltaan muistuttaa viherpeippoa mutta höyhenpuku aivan erivärinen: vaalean hiekanruskea, maha valkoinen, siivillä ja pyrstössä valkoista ja mustaa. Siipien yläpeitinhöyhenet ovat osittain ruusunpunaiset, koiraalla kirkkaammat. Koiraan nokka ja ohjas ovat mustat, naaraan ja nuoren linnun ruskea. Laulu muistuttaa hieman sekä viherpeipon että hempon laulua.[2]
Lajin taksonomia on epäselvä. Se on luettu kuuluvaksi sekä Rhodospiza, Rhodopechys, Fringilla ja Bucanetes -sukuihin. Lichtenstein antoi lajille alun perin nimen Fringilla obsoleta, Jean Cabanis Bucanetes obsoletus 1851 ja Richard Bowdler Sharpe nimesi lajin Rhodospiza obsoletaksi 1888. Uusin tutkimustulos, joka perustuu lajin DNA:han, osoittaa lajin olevan ennemminkin sukua viherpeipolle ja muille tiklien (Carduelis) suvun lajeille.[3]
Esiintyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Peltotulkku elää Aasiassa, paikoin Turkissa, Lähi-idässä ja Arabian niemimaalla sekä niistä itään Kaspianmeren ympäristöön ja Kiinaan saakka.[2] Lajin kanta on elinvoimainen, Euroopan puolella arvioidaan esiintyvän 6 000–12 000 yksilöä.[1] Lajia ei ole tavattu Suomessa.
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Avoimet kuivat maat, joilla kasvaa hajanaisia puuryhmiä ja pensaita. Puutarhat, viljelymaat, tienvarret. Vaatii jonkinlaisen vesistön läheisyyttä.[2]
Lisääntyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pesä on puun tai pensaan oksalla 1–5 metrin korkealla. Suosii Prunus-, Vitis- ja Pistacia-puita. Molemmat puolisot rakentavat pesää, rakentaminen kestää 5–7 päivää. Naaras munii 4–6 munaa, joiden keskipaino on 2,1 g. Haudonta-aika on 12–15 päivää ja vain naaras hautoo. Poikaset ovat lentokykyisiä noin 2-viikkoisina ja ne itsenäistyvät 2 viikkoa tämän jälkeen.[2]
Ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Peltotulkku on siemensyöjä, joka ruokailee maassa. Lisääntymisaikana syö myös selkärangattomia.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b BirdLife International: Rhodospiza obsoleta IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 31.1.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Perrins, Christopher M. (toim.) 1994: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. – Oxford University Press. Hong Kong. ISBN 0-19-854679-3.
- ↑ Zamora, Jorge; Lowy, Ernesto; Ruiz-del-Valle, Valentin; Moscoso, Juan; Serrano-Vela, Juan Ignacio; Rivero-de-Aguilar, Juan & Arnaiz-Villena, Antonio (2006): Rhodopechys obsoleta (desert finch): a pale ancestor of greenfinches (Carduelis spp.) according to molecular phylogeny. Journal of Ornithology 147(3): 448–456.