Patricia Roberts Harris
Patricia Roberts Harris (31. toukokuuta 1924 Mattoon, Illinois – 23. maaliskuuta 1985 Washington D. C.) oli yhdysvaltalainen poliitikko, oikeustieteen professori ja kansalaisoikeusaktivisti, joka toimi Yhdysvaltojen hallituksessa kahdessa ministerin tehtävässä Jimmy Carterin presidenttikaudella. Harris oli ensimmäinen afroamerikkalainen nainen, joka on edennyt Yhdysvalloissa ministeriksi, suurlähettilääksi tai lakikorkeakoulun johtajaksi.[1][2]
Rautateiden makuuvaunupalvelijan tytär Patricia Roberts Harris meni jo teini-ikäisenä mukaan mustan väestönosan kansalaisoikeustaisteluun ja kiinnostui sitä kautta oikeustieteestä. Hän valmistui George Washingtonin yliopistosta ja eteni akateemisella urallaan Howard Universityn oikeustieteellisen tiedekunnan dekaaniksi.[1]
Presidentti Lyndon B. Johnson nimitti Harrisin 1960-luvulla Yhdysvaltojen suurlähettilääksi Luxemburgiin. Presidentti Carterin hallituksissa Harris toimi ensin asunto- ja kaupunkisuunnitteluministerinä 1977–1979 ja sitten terveysministerinä 1979–1981.[1]
Vuonna 1982 Harris pyrki liittovaltion pääkaupungin Washingtonin pormestariksi, mutta hävisi Marion Barrylle. Harris kuoli Washingtonissa 1985.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c "Harris, Patricia Roberts (1924–1985)." (Arkistoitu – Internet Archive) Young Students Learning Library. 1996. Haettu 16.10.2016 palvelusta HighBeam Research (vaatii tilauksen)
- ↑ Patricia Roberts Harris (Arkistoitu – Internet Archive), Biography.com. Viitattu 16.10.2016.
|  | |
 | ||
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Taiteenala | |
| Muut | |
- Vuonna 1924 syntyneet
- Vuonna 1985 kuolleet
- Yhdysvaltain terveysministerit
- Yhdysvaltain asunto- ja kaupunkikehityksen ministerit
- Yhdysvaltalaiset diplomaatit
- Yhdysvaltalaiset professorit
- Yhdysvaltalaiset ihmisoikeusaktivistit
- Afroamerikkalaiset
- Yhdysvaltalaiset oikeustieteilijät
- Jimmy Carterin hallituksen jäsenet