Pasi Harvela
Pasi Kullervo Harvela (8. marraskuuta 1906 Kotka – 26. marraskuuta 1976 Hämeenlinna)[1] oli suomalaisen pesäpalloilun merkkihenkilö ja tienraivaaja aktiivipelaajana, taktikkona ja sääntöjen kehittäjänä.
Pasi Suurilähde? oli ammatiltaan lääninasessori, varatuomari ja sotilasarvoltaan reservin luutnantti. Pelaajaurallaan Harvela edusti Haminan Palloilijoita, jossa saavutti SM-hopeaa 1928–1930 ja Riihimäen Pallonlyöjiä, jonka riveissä oli voittamassa vuoden 1933 Suomen mestaruutta. Itä–Länsi-otteluun Harvela valittiin 1932, 1933 ja 1935.
Harvela toimi Pesäpalloliiton johtokunnassa 1929–1936 ja julkaisi Pesäpalloilijan opas -nimisen kirjan vuonna 1934. Harvela toimi pesäpallovalmentajana Virossa vuonna 1932. Hänelle myönnettiin Pesäpalloliiton kultainen ansiomerkki numero 5.
Saavutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pelaajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 SM-kulta: 1933[2]
- 5 SM-hopeaa: 1928, 1929, 1930, 1932, 1935[2]
- 1 SM-pronssi: 1927[2]
- 3 Itä-Länsi-ottelua: 1932, 1933, 1935[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Rantala, Risto; Siukonen, Markku; & Tukiainen, Seppo (toim.): Urheilumme kasvot 3, s. 1124. Oy Scandia Kirjat Ab, 1973.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kuolinilmoitus, Helsingin Sanomat 15.12.1976, s. 4
- ↑ a b c Pesäpallon SM-mitalistit Pesäpalloliitto. Arkistoitu 2.7.2018. Viitattu 14.4.2018.
- ↑ Itä-Länsi-pelaajat joukkueittain, miehet Rasilainen, Matti. Viitattu 22.4.2018.