Nuorisotyö

Nuorisotyö on kasvatustyötä. Kasvatus nuorisotyössä on nuoria sekä yksilöinä että yhteisön jäseninä kasvattavaa. Nuorisotyöllä tavoitellaan nuorten aktiivisen kansalaisuuden edistämistä, sosiaalista vahvistamista, nuorten kasvun ja itsenäistymisen tukemista sekä yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja oikeuksien toteutumista. Nuorisolaki määrittelee nuorisotyön ja -politiikan kuuluvaksi kunnan tehtäviin sekä vastuun toteutuksesta kunnille, nuorisoyhdistyksille ja muille nuorisotyötä tekeville järjestöille.

Virallisesti Suomessa nuorisotyötä määrittää nuorisolaki ja sen lisäksi lastensuojelulaki, Suomen perustuslaki, kuntalaki, kirkkolaki ja yhdistyslaki sekä niihin liittyvät valtioneuvoston asetukset ja muut sitovat päätökset. Kansalaisjärjestöillä on omia määritelmiään nuorisotyöstä; ne kuitenkin yleensä noudattelevat edellä lueteltuja peruslinjauksia.

Nuorisotyö käsittää laajan kirjon erilaisia sisältöjä ja nuorisotyön toteuttajia ovat kuntaorganisaatioiden työntekijät sekä yhdistys- ja järjestötoimijat. Nuorisotyön toteutus jakautuu kahteen eri kategoriaan: ammatillisen osaamisen omaaviin palveluntuottajiin ja vapaaehtoistoimintaan perustuviin palveluihin. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2016 ; Soanjärvi 2011, 68.)

Ammatillista nuorisotyötä toteuttaa alalle soveltuvan koulutuksen saanut, palkallista työtä tekevä ammattilainen. Ammatillinen nuorisotyö perustuu kasvatukseen ja nuorten kohtaamiseen. (Soanjärvi 2011, 130.) Nuorisotyön ammattilainen lukeutuu ammattihenkilöiden piiriin, joilla on ilmoitusvelvollisuus lastensuojelutarpeen selvittämiseksi salassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle. (Lastensuojelulaki 2007, 25§.)

Nuorisotyötä toteutetaan ehkäisevän työn ja korjaavan työn työottein. Ehkäisevä nuorisotyö on esimerkiksi erilaisten sosiaalisten ongelmien, kuten päihteiden käyttöön, rikolliseen käyttäytymiseen sekä erimuotoiseen syrjäytymiseen liittyvien ongelmien ennaltaehkäisyä (Mattila 2010, 14). Ehkäisevä työ ei ilmene aina kohdennettuna työnä jonkin teeman puitteissa, vaan voi olla yleisesti sosiaalisesti vahvistavaa sekä fyysistä ja psyykkistä terveyttä ja hyvinvointia lisäävää toimintaa. (Lundbom 2014, 10 - 11; Normann & Odell & Tapio & Vuohelainen 2015, 8 - 9.) Korjaavaa nuorisotyötä ovat esimerkiksi etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminnat, vaikka niiden toteutukseen voi sisältyä myös ehkäisevän työn piirteitä (Gretschel & Junttila-Vitikka & Puuronen 2016, 120-121).

Etsivä nuorisotyö

Vuoden 2011 alussa voimaan astuneessa nuorisolain muutoksessa on säädetty etsivästä nuorisotyöstä. Lain mukaan kunnat toteuttavat etsivää nuorisotyötä tai hankkivat sen palveluna. Etsivällä nuorisotyöllä tarkoitetaan erityisnuorisotyötä, jossa tavoitteena on olla läsnä nuorten keskuudessa, ja tarjota mahdollisuus turvalliseen ja luottamukselliseen aikuiskontaktiin. Etsivä nuorisotyö pyrkii auttamaan nuoria saavuttamaan tarvitsemansa palvelut, ja etsimään vastauksia nuorten mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Ensisijaisena kohderyhmänä ovat alle 29-vuotiaat nuoret, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella tai jotka tarvitsevat tukea saavuttaakseen tarvitsemansa palvelut.

Kulttuurinen nuorisotyö

Kulttuurinen nuorisotyö on taiteen ja kulttuurin voimin tehtävää nuorisotyötä, jossa tuetaan nuorten kasvua, itsenäistymistä ja osallisuutta yhteiskunnassa.