Milton Reeves
| Milton Othello Reeves | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 25. elokuuta 1864 Rush County, Indiana, Yhdysvallat |
| Kuollut | 4. kesäkuuta 1925 Columbus, Indiana, Yhdysvallat |
Milton Othello Reeves (elokuu 25. 1864 – kesäkuu 4. 1925) oli amerikkalaisen ajoneuvoteollisuuden uranuurtajia. Hänen nimissään oli yli 100 patenttia, joista monet ovat edelleen nykyaikaisen autoilun arkipäivää.
Elämäkerta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Milton Reeves syntyi Indianan Rushin piirikunnassa elokuun 25. päivänä vuonna 1864. Hänen vanhempansa olivat maanviljelijä William Franklin Reeves ja äiti Hannah M. Gilson. Koulunsa hän kävi Indianan Knightstowniin pikkukaupungissa. Reeves avioitui Amanda Melvina Kirkpatrickin kanssa vuonna 1882. Hän kuoli Indianan Columbuksessa, 60 vuoden ikäisenä, kesäkuun 4. päivänä vuonna 1925.
Työskennellessään columbuslaisella sahalla vuonna 1879, Reeves kiinnitti huomiota siihen, että sahakoneita käyttävät henkilöt eivät kyenneet kontrolloimaan niiden voimaa välittävien hihnapyörien nopeutta ja tämä aiheutti runsaasti raaka-ainehukkaa. Joidenkin kuukausien tutkimusten ja kokeilujen tuloksena Reeves kehitti variaattorin eli portaattomasti säätyvän voimansiirron, jolla sahojen nopeutta pystyttiin hallitsemaan.[1]
Yhdessä veljiensä Marshallin ja Girneyn kanssa Milton osti hihnapyöriä valmistaneen Edinburgh Pulley Companyn vuonna 1888 ja uudelleennimesivät sen Reeves Pulley Companyksi. Tämän liiketoimen takana ja liikuttavana voimana toimi Marshall, joka oli vuonna 1869 kehittänyt maissipeltojen muokkausta varten tehokkaan auralaitteen ja yhdessä isänsä kanssa perustanut vuonna 1875, maatalouden koneita valmistaneen Hoosier Boy Cultivator Companyn. Vuonna 1879 tämän yhtiön nimeksi oli muutettu Reeves & Co ja se oli yksi Pohjois-Amerikan ensimmäisiä höyrykäyttöisten kyntökoneiden valmistajia.[2] Milton, jonka intohimona oli vaunukaluston liikkeellesaaminen moottorivoimalla, alkoi kehittää motocyclea (varhainen amerikanenglannin nimitys moottoroidulle ajoneuvolle) ja tässä yhteydessä hän sovelsi kehittämäänsä variaattoria. Monipuolisten käyttömahdollisuuksiensa vuoksi variaattorien valmistuksesta muodostettiin Reeves Pulley Companyn oma tuotelinja.
Autot, moottorit ja äänenvainmennin
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yleisesti hyväksytyn tiedon mukaan Milton Reeves valmisti Yhdysvaltain neljännen tai viidennen moottoroidun ajoneuvon, näihin aikoihin niiden amerikanenglantilainen nimitys oli motocycle. Voimansiirtoon tässä laitteessa käytettiin variaattoria joten se oli edistyksellinen verrattuna esimerkiksi Henry Fordin Quadricycleen, jossa oli vain yksinopeuksinen välitys. Motocycle oli nelipyöräinen ja voimanlähteenä siinä oli Sintz Gas Engine Companyn kuusihevosvoimainen kaksitahtimoottori. Kori oli columbuslaisen vaunujenvalmistaja Fehring Carriage Companyn valmistama. Sintz-moottori osoittautui kuitenkin toimintavarmuudeltaan epäluotettavaksi, joten Reeves valmisti oman ilmajäähdytteisen moottorin, vuosien 1897 – 1898 vaiheilla.
Reevesin ensimmäinen, variaattorilla varustetulla motocyclellä tehty, muistiinpantu koeajo tapahtui syyskuun 26. päivänä vuonna 1896. Vähentääkseen meteliä ja välttyäkseen pakokaasujen hengittämiseltä, Reeves kehitti ajoneuvoteollisuuden ensimmäisen äänenvaimentimen. Milton ja Marshall Reeves rekisteröivät äänenvaimentimen patentin vuonna 1897. Samana vuonna Milton esitteli uuden, parannellun motocyclensä. Autolla ajettiin 45 mailin matka Indianapolisiin ja tällöin sillä saavutettiin 15 mph (n. 24 km/h) huippunopeus. Reevesin auto oli ensimmäinen Indianapolisin kaduilla kulkenut moottoroitu ajoneuvo. Myöhemmin ajetuissa testeissä auto tuplasi huippunopeutensa 30 mailiin tunnissa. Mutta vuonna 1898 Reeves oli menettänyt energiansa ja lannistunut. Hän oli odottanut ajoneuvolleen kaupallista menestysta mutta niitä oli parin vuoden aikana myyty vain viisi kappaletta. Vuonna 1899 Miltonin veljet vetäytyivät motocyclen kehityksen parista, pääsyynä oli edelleenkin luotettavien moottoreiden puute.
Milton Reeves jatkoi autonsa kehittämistä ja sai vuonna 1904 suostuteltua veljensä mukaan uuteen yritykseen. Hän valmisti vuonna 1904 neljä D-mallin ja vuonna 1905 kuusi E-mallin autoa. D-mallin moottori oli 12- ja E-mallin 18 – 20 -hevosvoimainen. Vuonna 1905 Reeves valmisti ilmajäähdytteisen, läpihengittävän kansiventtiilimoottorin, joka oli varustettu roiskevoitelulla ja erillistä valua olevilla sylintereillä. Samana vuonna Reeves solmi sopimuksen toimittaa 500 kappaleen erän kyseisestä moottoria detroitilaiselle autonvalmistaja Aerocar Companylle ja vuonna 1906 moottoreita valmistui 15 kappaleen viikkovauhtia. Vuonna 1906 esiteltiin nestejäähdytteinen moottori sekä ilmajäähdytteisellä malli-J -moottorilla varustettu Reeves Go-Buggy. Postimyynnistä tilattavissa ollut Sears Motor Buggy oli varustettu Reevesin ilmajäähdytteisellä P-mallin moottorilla.[3] Moottoreiden kehitys jatkui aina vuoteen 1910 asti, jolloin Reevesin perhe, Autocar Companyn kaatumisen myötä, päätti jälleen vetäytyä auto- ja moottoribisneksestä. Milton Reeves itse jatkoi autojen kehitystä ja valmistusta ja hänen toimestaan valmistuivat mallit S ja N. Reeves Pulley Company jatkoi variaattoreiden valmistusta omalla nimellään vuoteen 1955 saakka, jolloin yhtiön osti Reliance Electric Company, teollisuusautomaatioon ja -voimansiirtoon erikoistuneen Rockwell Internationalin Power Systems -divisioona. Vuonna 2007 Rockwell myi kyseisen divisioonan Baldor Electric Companylle, joka on osa maailmanlaajuista ABB Groupia.
Muita ajoneuvovalmistajia jotka käyttivät Reevesin moottoreita tuona aikakautena olivat mm. Auburn, Autobug, Chatham, Mapleby ja Moon.
Octo-Auto ja Sexto-Auto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1911 Milton Reeves perusti autojen valmistusta varten Reeves Sexto-Octo Company -nimisen yhtiön. Yhtiön tuotteena oli Reeves Octo-Auto, vuoden 1910 Overland, jota oli muokattu rankalla kädellä, lisäämällä siihen eteen ja taakse toinen akseli. Reeves perusteli ylimääräisiä akseleita turvallisuutta lisäävinä tekijöinä. Tuohon aikaan tieverkosto ei edes Yhdysvalloissa tarkoittanut muuta kuin huonokuntoisia kärrypolkuja. Puupuolapyörien rikkoutuminen teräväreunaisissa kuopissa oli tavanomaista ja muodosti riskin ajoneuvon hallinnan menettämisestä. Reevesin logiikka oli siinä mielessä oikeaan osuvaa, että teliä käytettäessä, toisen pyörän rikkoutuessa, toinen pitää auton edelleen vakaana. Auton kokonaispituus oli 20 jalan (6 m) paikkeilla, mutta koska kori oli vakiomallinen, se kykeni ottamaan vain neljä matkustajaa. Auton hintalapussa komeili lukema 3200 sen aikaista dollaria (nykyarvoltaan n. 75 000 $), joka oli huikea summa rahaa. Yhtä ainoaa kappaletta ei prototyypin lisäksi valmistunut eikä myyty.[4]
Octo-Auton epäonnistumisen myötä, Reeves valmisti vuonna 1912 kaksi kappaletta, hieman maltillisemmalla designilla suunniteltua kuusipyöräistä Sexto-Autoa. Ensimmäinen versio oli tehty Octo-Autoa modifioimalla, toinen versio oli muokattu Stutz Motor Companyn autosta. Tuotteena autot olivat ylellisiä ja laadukkaita, kolmella istuinrivillä ja portaattomalla vaihteistolla varustettuja ja pelkällä takatelillä ne eivät olleet niin silmiinpistävän erikoisia. 4500 $ hinta (n. 105 000 $ nykyrahassa) oli kuitenkin liian kova, eikä yhtään autoa mennyt kaupaksi.
Vuonna 1914 Reeves Pulley Company päätti vetäytyä moottorien valmistamisesta ja yhtiön osti vuonna 1918 silloinen sementinsekoittimia valmistanut, Ohion Minsteristä kotoisin ollut Cummings Machine Company, joka toimii nykyisin Midmark Corporation -nimellä ja on erikoistunut lääkinnällisten, hammaslääkinnällisten ja eläinlääkinnällisten laitteiden valmistamiseen ja palvelujen tuottamiseen.