Lord Howe

Lord Howe
Lord Howe Island

Lord Howen saarta Kim's Lookoutista, taustalla Mount Lidgbird ja Mount Gower -vuoret.

Sijainti	Uusi Etelä-Wales Australia
Merialue	Tyyni valtameri
Korkeimmat kohdat	Mount Gower (en) (käännä suomeksi), 59 m
Pinta-ala	14,6 km²

Väestö

Asukasluku	350
Luokitus	Australian kansallinen kulttuuriperintöluettelo

Saaren epävirallinen lippu.

Lord Howe on pieni 14,6 km²:n laajuinen saari 600 kilometriä itään Australian rannikolta. Se kuuluu hallinnollisesti Uuden Etelä-Walesin osavaltioon. Saarella on 350 vakituista asukasta. Turistien määrä saarella on rajattu 400:aan. Lord Howen korkein kohta on 875 metrin korkeuteen kohoava Mount Gower.

Lord Howen saariryhmään kuuluu lisäksi Wheatsheaf Islet ja Ball’s Pyramid. Nämä saaret on listattu Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1982 ainutlaatuisen luontonsa vuoksi.

Historia

Lord Howen saari löydettiin 17. helmikuuta 1788, kun brittiläinen HMS Supply komentajanaan luutnantti Henry Lidgbird Ball ohitti saaren vankien kuljetusmatkalla Norfolkinsaarelle. Paluumatkalla hän lähetti ryhmän saarelle, joka oli asumaton. Mount Lidgbird ja viereinen saari Ball's Pyramid nimettiin Ballin mukaan. Itse saari sai nimensä Richard Howen, brittiläisen amiraalin, mukaan.

Monet hallituksen alukset, jotka purjehtivat Uuden Etelä-Walesin ja Norfolkinsaaren välillä, pysähtyivät Lord Howessa. Monet laivat jättivät saarelle vuohia ja sikoja tulevien vierailijoiden ruoaksi. Pysyvän asutuksen Lord Howe sai kuitenkin vasta vuonna 1834.

Geologia

Lord Howe on puolikuun muotoinen noin 10 km pitkä ja 1,5 km leveä saari, joka on jäänne 6,9 miljoonaa vuotta vanhasta kilpitulivuoresta. Lord Howe kuuluu merenalaiseen vuoristoon, joka on luultavasti seurausta Australian mannerlaatan työntymisestä pohjoiseen paikallaan olevan kuuman kohdan päällä. Tämä merenalainen vuoristo kuuluu ylätasankoon nimeltä Lord Howen selänne.

Saaren eteläosaa hallitsee kaksi basalttihuippua: Mount Lidgbird (777 m) ja Mount Gower (875 m). Vuoret ovat jäänteitä 6,4 miljoonaa vuotta vanhasta laavavirroista, jotka täyttivät suuren kalderan.

Luonto

Pikkukentiapalmu (Howea forsteriana).

Lord Howen saari muodostaa oman ekoalueensa, jolla on bioottisia yhtäläisyyksiä Australian, Uuden-Guinean ja Uuden-Kaledonian ekoalueiden kanssa. Lord Howe ei ole ikinä kuulunut mihinkään mantereeseen, joten sen kasvisto ja eläimistö ovat saapuneet saarelle meren poikki. Monimuotoisen luonnon syntyä ovat edistäneet eristyneisyyden lisäksi saaren korkea sumumetsäinen vuoristo, laaksot, kallionkielekkeet ja suolaveden vaikutus rantakaistoilla.

Nykyisin suurin osa saaren pinta-alasta on suojeltua luonnonpuistoa. Iso osa metsistä on kuitenkin ehtinyt tuhoutua. Saarelle tuodut lampaat ovat turmelleet niistä arviolta viidenneksen ja 10 % metsistä on hakattu.

Kasvisto

Melkein puolet saaren kasvistosta on kotoperäistä. Saarelta tunnetaan 241 alkuperäistä kasvilajia. Kasvisuvuista viisi on kotoperäisiä: gesneriakasveihin kuuluva Negria-suku, asterikasveihin kuuluva Lordhowea-suku sekä palmujen suvut Hedyscepe, Howea ja Lepidorrhachis. Lajeista 105 on kotoperäisiä, näistä saniaisia on 19 lajia. Runsaimmin kotoperäisiä lajeja on asterikasveissa, myrsikkikasveissa, myrttikasveissa ja matarakasveissa.

Saaren kasveista parhaiten tunnetaan Howea-suvun kentiapalmulajit sirokentiapalmu (H. belmorena) ja pikkukentiapalmu (H. forsteriana). Molempia lajeja kasvatetaan yleisesti huonekasveina. Laittoman palmukaupan hillitsemiseksi kauppa on tarkoin säädeltyä. Luonnonvaraisista palmuista kerätään siemeniä idätettäviksi myyntiin. Saarelta viedään vuosittain miljoonia palmuntaimia, ja näiden kasvien vienti on saaren tärkein elinkeino turismin lisäksi.

Eläimistö

Ruskoluhtakana (Gallirallus sylvestris).

Saarella asuu 14 meri- ja 18 maalintulajia, joihin kuuluu myös endeeminen rantakanalaji ruskoluhtakana (Gallirallus sylvestris) ja kolme kotoperäistä alalajia. Useita vain Lord Howella tavattuja lintulajeja ja -alalajeja on kuollut sukupuuttoon ihmisten saapumisen jälkeen. Lajeja on kuollut kahdessa aallossa. Ensin uudisasukkaat tappoivat niitä 1800-luvulla ja sitten mustarotan saapuminen vuonna 1918 Makombon haaksirikossa aiheutti toisen sukupuuttoaallon.

Saaren ainoa alkuperäinen nisäkäslaji on siippoihin kuuluva Vespadelus darlingtoni. Toinen lepakkolaji Nyctophilus howensis tunnetaan vain kallolöydöistä. Naamiotornipöllön epäilleen saalistaneen sen sukupuuttoon. Pöllö tuotiin saarelle tappamaan rottia.

Saarilla asuu kaksi alkuperäistä liskolajia: Leiolopisma lichenigera -skinkki ja Phyllodactylus guentheri -gekko. Kumpikin lajeista on harvinaisia pääsaarella, mutta yleisempiä rannikon pikkusaarilla. Lord Howelle on myös ihmisten mukana ajautunut toinen skinkkilaji (Lampropholis delicata) ja sammakkolaji (Litoria dentata).

Yksi saarten erikoisuuksista on sauvasirkkoihin kuuluva hyönteislaji Dryococelus australis, jota sanotaan maailman harvinaisimmaksi hyönteiseksi. Se hävisi pääsaarelta pian rottien tultua saarelle. Vuonna 2001 löydettiin pieni alle 20 yksilön yhteiskunta yhdestä ainoasta puskasta Ball's Pyramid -saarelta.

Lord Howen vesiltä löytyy yli 400 kalalajia, joista 9 on endeemisiä. Saarta ympäröivällä koralliriutalla asuu yli 80 korallilajia.

Aiheesta muualla

• Lord Howen saaren subtrooppinen metsä (World Wildlife Fund) (englanniksi)
• Janen Lord Howe -sivu (englanniksi)
• Pacific Island Travel – Lord Howen saari (englanniksi)
• Lord Howe UNESCOn sivuilla (englanniksi)

Lähteet

• Väre, Henry: Kentiapalmut. Teoksessa Luonnossa. Kasvit III. Toim. Piirainen, Mikko. Weilin + Göös, Helsinki 2009, s. 241–242.

Viitteet

Unescon maailmanperintökohteet Australiassa

• Australian itä-keskiosien sademetsien suojelualueet
• Fossiilialueet: Naracoorte ja Riversleigh
• Australian rangaistussiirtolat
• Fraser Island
• Iso Valliriutta
• Greater Blue Mountains -alue
• Heard ja McDonaldinsaaret
• Kakadu
• Lord Howe
• Macquariensaari
• Ningaloo
• Purnululu
• Royal Exhibition Building
• Carlton Gardens
• Shark Bay
• Sydneyn oopperatalo
• Tasmanian erämaat
• Uluru-Kata Tjuta
• Queenslandin tropiikki
• Willandran järvialue