Vladislav IV Vaasa
| Vladislav IV Vaasa | |
|---|---|
 Vladislav IV Vaasa Rubensin maalaamana. | |
| Puolan kuningas | |
| Valtakausi | 8. marraskuuta 1632 – 20. toukokuuta 1648 |
| Kruunajaiset | 6. helmikuuta 1633 |
| Edeltäjä | Sigismund III Vaasa |
| Seuraaja | Juhana II Kasimir |
| Venäjän tsaari | |
| Valtakausi |
19. heinäkuuta 1610 – 21. helmikuuta 1613 |
| Edeltäjä | Vasili Šuiski |
| Seuraaja | Mikael Romanov |
| Syntynyt |
9. kesäkuuta 1595 Krakova, Puola-Liettua |
| Kuollut |
20. toukokuuta 1648 Merkinė, Puola-Liettua |
| Puoliso |
Cecilia Renata Marie Louise Gonzaga |
| Lapset |
Sigismund Kasimir Maria Anna Isabella Władysław Konstanty Vasa |
| Suku | Vaasa |
| Isä | Sigismund III Vaasa |
| Äiti | Anna Itävaltalainen |
| Uskonto | roomalaiskatolilaisuus |
| Nimikirjoitus |
 |
Vladislav IV Vaasa eli Ladislaus Puolalainen (puol. Władysław IV Waza, lat. Ladislaus), (9. kesäkuuta 1595 Krakova – 20. toukokuuta 1648 Merkinė) oli Puola-Liettuan kuningas 8. marraskuuta 1632 alkaen kuolemaansa asti.
Suku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hänen vanhempansa olivat Sigismund III Vaasa ja Itävallan arkkiherttuatar Anna Itävaltalainen (1573 –1598), jonka isä oli Sisä-Itävallan arkkiherttua Kaarle II (1540–1590), joka oli keisari Ferdinand I:n ja Böömin ja Unkarin prinsessa Anna Jagellonican (1503–1547) nuorin poika.
Hänen isänpuoleiset isovanhempansa olivat Ruotsin kuningas ja Suomen herttua Juhana III ja Katariina Jagellonica. Hänen äidinpuoleinen isoäitinsä oli Baijerin prinsessa Maria Anna (1551–1608), joka oli Itävallan arkkiherttuatar Annan (1528 –1590) ja Baijerin herttua Albrekt V:n (1528–1579) tytär. Sukulaisuussuhteita mutkistaa se, että Kaarle II oli myös vaimonsa Baijerin prinsessa Maria Annan eno.
Hänellä oli neljä sisarusta ja seitsemän sisaruspuolta, kuusi kuoli jo pieninä lapsina. Velipuoli Juhana II Kasimir oli hänen seuraajansa valtaistuimella. Velipuoli Juhana Albert (1612–1634) oli kardinaali, Warmian ja Krakówan ruhtinaspiispa ja velipuoli Karl Ferdinand (1613–1655) oli Wrocławin piispa 1625, Płockin piispa 1640 ja Opolen herttua 1648-1655. Sisarpuoli Anna Katarina Konstantia (1619–1651) avioitui Neuburgin vaaliruhtinas Filip Vilhelmin (1615–1690) kanssa, heillä ei ollut lapsia.
Kuningas
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vladislav oli Ruotsin laillinen kuningas, mutta Kaarle IX syrjäytti Ruotsissa hänen isänsä Sigismund III Vaasan vuonna 1599. Vladislav otettaisiin Ruotsin kruununperilliseksi vuonna 1599, jos hän saapuisi vuoden kuluessa Ruotsiin kasvatettavaksi, mitä ei tapahtunut. Vaatimus Ruotsin kruunuun pysyi voimassa vuoden 1660 Olivan rauhaan asti.
Hän oli myös nimellisesti Venäjän hallitsija sekasorron aikana, vuosina 1610–1613. Kun moskovalaiset nousivat kapinaan ja karkottivat Puolan joukot, valitsi neuvoa-antava säätykokous zemski sobor vuonna 1613 tsaariksi Mikael Romanovin.[1] Vladislav lakkasi virallisesti vaatimasta Venäjän kruunua vuonna 1634.
Puolan valtaistuimelle Vladislav valittiin isänsä jälkeen vuonna 1632.
Avioliitot ja lapset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vladislav IV avioitui vuonna 1636 serkkunsa Itävallan arkkiherttuatar Cecilia Renatan, saks. Cäcilie Renate (1611–1644) kanssa, joka oli keisari Ferdinand II:n ja Baijerin prinsessa Maria Annan (1574–1616) nuorin tytär.[2]
Vladislavilla ja Cecilia Renatalla oli kolme lasta.
- Sigismund Casimir (1. huhtikuuta 1640 – 9. elokuuta 1647), kuoli 7-vuotiaana[2]
- Maria Anna Isabella (8. tammikuuta 1642 – 7. helmikuuta 1642), kuoli alle kuukauden ikäisenä
- kuolleena syntynyt tytär (23. maaliskuuta 1644)
Cecilia Renata kuoli kolmannen synnyksen jälkeisenä päivänä infektioon. Sekä Władysław että Puolan kuninkaallinen hovi suri kuningatar Cecilia Renataa tämän äkillisen kuoleman jälkeen. Hän jätti myös hyvän vaikutuksen kansaansa, lähinnä hurskauden ja hyväntahtoisuuden vuoksi.
Vladislavilla oli avioton poika avioliittoaan edeltäneestä suhteesta kauppiaantytär Jadwiga Łuszkowskan (n. 1616–1648 jälkeen) kanssa:
- Władysław Konstanty (1635–19. maaliskuuta 1698) Wasenaun kreivi. Hän oli Roomassa ollessaan pikkuserkkunsa, maanpaossa olevan Ruotsin entisen kuningattaren Kristiinan kaartin kapteeni. Roomassa hänet nimitettiin myös paavi Aleksanteri VIII:n paavilliseksi kamariherraksi. Kristiinan kuoltua vuonna 1689 Władysław ei saanut niitä etuuksia, joita tämä oli aikonut jättää hänelle, ja hän joutui elämään köyhyydessä
Toisen kerran Vladislav IV avioitui vuonna 1646 Mantovan prinsessa Marie Louise Gonzagan (1611–1667) kanssa, joka oli Mantovan herttua Kaarle I Gonzagan (1580–1637) ja ranskalaisen Catherine de Mayennen (1585–1618) vanhin tytär. Kahden vuoden lapsettoman avioliiton jälkeen Vladislav kuoli odottamatta vuonna 1648.[3][4] [2]
Leskikuningatar Marie Louise avioitui seuravana vuonna Vladislavin velipuolen ja seuraajan, Puolan kuningas Juhana II Kasimirin kanssa, jonka kanssa hän oli naimisissa 18 vuotta. Heille syntyivät lapset Maria Anna Teresa ja Juhana Sigismund, jotka kuolivat jo lapsina.[4][3]
Kuningatar Marie Louise (puol. Ludwika Maria) oli Bona Sforzan ohella vaikutusvaltaisimpia kuningatarpuolisoita Puolan historiassa.[4][5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Lukowski, Jerzy & Zawadzki, W. H.: A Concise History of Poland, s. 92. Cambridge: Cambridge University Press, 2006. ISBN 9780521618571 (englanniksi)
- ↑ a b c Person Page www.thepeerage.com. Viitattu 9.1.2024.
- ↑ a b Robarts - University of Toronto: Slavonic Europe : a political history of Poland and Russia from 1447 to 1796. Cambridge : Univ. Press, 1908. Teoksen verkkoversio (viitattu 9.1.2024).
- ↑ a b c Ludwika Maria Gonzaga – ambitna żona dwóch Wazów www.wilanow-palac.pl. Viitattu 9.1.2024.
- ↑ Pierre Rain: Chronicles of the Chateaux of the Loire. Roger, 1928. Teoksen verkkoversio (viitattu 9.1.2024). (englanti)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vladislav IV Vaasa Wikimedia Commonsissa
|
Edeltäjä: Vasili Šuiski |
Venäjän tsaari 1610–1613 |
Seuraaja: Mikael Romanov |
|
Edeltäjä: Sigismund III Vaasa |
Puolan kuningas 1632–1648 |
Seuraaja: Juhana II Kasimir |
