Jääkausijaksot

Jääkausijaksot ^lähde? ovat pitkiä ajanjaksoja, joiden aikana maapallolla vallitsee jääkausia ja niiden välisiä lauhoja interglasiaaleja. Yksi jääkausijakso kestää tavallisesti kymmeniä miljoonia vuosia. Nykyisin eletään kvartäärikauden jääkausiaikaa. Jääkausijaksojen välissä on pitkiä lämpimiä kausia, jolloin jäätiköt ovat sulaneet.

Jääkausijakson aikana Maan ilmasto muuttuu lämmintä kautta vyöhykkeisemmäksi, eli napojen ja päiväntasaajan välinen lämpötilaero kasvaa. Kylmät alueet leviävät navoilla laajemmalle. Usein myös vuodenaikavaihtelut kasvavat ja ilmasto kuivuu.

Suuret jääkausijaksot

Laaja jäätiköityminen on verrattain harvinainen tapahtuma maapallon historiassa. Suurimman osan ajasta maapallon lämpötilat ovat olleet 8–15 °C lämpimämpiä kuin nyt. Jäätiköitä on ollut vain 15–20 %:lla maapallon olemassaoloajasta.

Suuria jääkausijaksoja tunnetaan viisi. Suomen kielessä niistä uusinta kutsutaan jääkausiajaksi, muita pelkiksi jääkausiksi, vaikka niidenkin ilmasto oli samalla tavalla vaihtelevaa kuin nykyisen jääkausiajan.

• Huron-jääkausi 2,4–2,1 miljardia vuotta sitten.
• Kryogeenikauden jääkausi 850–635 miljoonaa vuotta sitten.
• Andien–Saharan jääkausi 460–430 miljoonaa vuotta sitten.
• Kivihiili-permin jääkausi 360–260 miljoonaa vuotta sitten.
• Kvartäärinen jääkausijakso eli jääkausiaika, alkoi 2,6 miljoonaa vuotta sitten ja jatkuu edelleen.

Jääkausijaksojen aiheuttajat

Pääartikkeli: Maapallon kasvihuonetila ja jääkausitila

Maan jääkausijaksojen pääasiallinen syy ovat mannerliikunnot. Jääkausijaksolle otollista on, kun mantereet liikkuvat lähelle napaseutuja. Mannerliikunnot myös nostattavat Maata viilentäviä ylänköalueita ja aiheuttavat merivirtojen muutoksia. Jääkausijakso alkaa, kun tämän lisäksi sademäärät ovat riittävät ja lunta alkaa kasaantua.

Jotkin jääkausijaksot ovat saattaneet johtua Maan ilmakehän kasvihuonekaasujen, muun muassa metaanin tai hiilidioksidin vähenemisestä. Vuoristojen synty tropiikissa on viilentänyt Maata siitä syystä, että tropiikissa vuoret rapautuvat nopeasti, ja rapautuminen sitoo paljon kasvihuonekaasu hiilidioksidia.

Lähteet

• Koivisto, Marjatta (päätoimittaja): Jääkaudet. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29101-3

Aiheesta muualla

• Volcano location could be greenhouse-icehouse key (Arkistoitu – Internet Archive) Rice University News & Media 8.2.2013
• Isabel Montañez and G.S. Soreghan (2006)Earth’s Fickle Climate: Lessons Learned From Deep-Time Ice Ages Geotimes March 2006.