Karies
| Karies | |
|---|---|
 |
|
| Luokitus | |
| ICD-10 | K02 |
| ICD-9 | 521.0 |
| MedlinePlus | 001055 |
| Huom! | Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa. |
Karies eli hammasmätä on bakteereiden aiheuttama hammassairaus, joka aiheuttaa hammaskiilteen vaurioitumista ja hampaiden reikiintymistä[1] sekä toisinaan myös hampaiden piileviä kroonisia tulehduspesäkkeitä eli paiseita.[2]
Karies on tartuntatauti, jonka pääasiallisena aiheuttajana toimii Streptococcus mutans -bakteeri. Bakteeri tarttuu syljen välityksellä usein jo vauvana.[3][4][5] Kariesbakteerin kantajuus onkin hyvin yleistä. Karies on polarisoitunut sairaus joka tarkoittaa sitä, että suuri osa kariesvaurioista on kasaantunut pienelle osalle väestöä. Kariesriskiä lisävät muun muassa välipalojen suuri määrä, suuta kuivattavat lääkitykset, hammashoitopelko, fluorittoman hammastahnan käyttö ja hampaiden riittämätön puhdistus.[6][7] Ravinnon sisältämä sokeri on syömistiheyden lisäksi tärkein hampaiden reikiintymistä aiheuttava tekijä[8]. Myös paljon tärkkelystä sisältävät ruoat kuten peruna ja viljatuotteet aiheuttavat kariesta[9]. Etenkin suun bakteeriston helposti fementoimat hiilihydraatit kuten sokeri aiheuttavat niin sanotun happohyökkäyksen[6]. Terve suu kestää keskimäärin 5-6 happohyökkäystä päivässä.[10] Karieksen ilmaantuminen riippuu yksilötasolla esimerkiksi suun mikrobiston koostumuksesta, hampaiden vastustuskyvystä, syljen laadusta ja määrästä sekä ajasta jonka hampaan pinta on plakin peittämänä.[6][11]
Hampaita suojaavaa kovaa hammaskiillettä ravinnokseen käyttävä Streptococcus mutans -streptokokki kiinnittyy hampaaseen ja tuottaa ravinnon sisältämistä hiilihydraateista kiillettä syövyttäviä happamia aineenvaihduntatuotteita, kuten maitohappoa.[12][13]
Streptococcus mutans -toimii tyypillisesti ns. initiaattoribakteerina, eli bakteerina joka aloittaa hampaan karioitumis- eli reikiintymisprosessin.[14] Kun hammasta suojaavaan kiilteeseen on tullut vaurio, eri lajeja edustavilla hammasluuta mädättävillä bakteereilla mm. joillain Lactobacillus- ja Actinomyces-lajeilla[6] on tämän jälkeen esteetön pääsy hammasluuhun eli dentiiniin. Hoitamaton karies etenee tämän jälkeen dentiinissä kunnes saavuttaa hammasytimen eli pulpan. Tällöin hammasytimeen aiheutuu tulehdustila, mistä käytetään nimeä pulpiitti. Hammasytimen tulehdus voi olla ajan kanssa palautuva tai palautumaton.[15] Riippuen pulpiitin vaiheesta oireena voi olla voimakas kylmänarkuus, spontaani, sykkivä ja jomottava kipu, sekä asentomuutosten aiheuttama kivun paheneminen.[15]Pulpiitti voi olla bakteereiden aineenvaihduntatuotteiden seurauksena myös steriili. Hoitamaton pulpiitti voi edetä hampaan juurikanavan kautta leukaluuhun, jolloin syntyy granulaatiokudoksesta koostuva tulehduspesäke joka hoitamattomana voi kehittyä abskessiksi eli märkäkertymäksi. Pitkälle edennyt karies voi tuhota hampaan täysin. Hoitamaton hammasperäinen tulehdus voi johtaa hengenvaaralliseen verenmyrkytykseen, sairaalahoitoa vaativaan leviävään tulehdukseen, pahimmillaan potilaan kuolemaan.[16][17]
Krooniset suun tulehdukset lisäävät riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin, diabetekseen[18] ja syöpään.[19] Suun alueen tulehdukset aiheuttavat usein kipua, mutta ne saattavat olla myös täysin oireettomia.[20][18]
Karieksen hallinta ja hoito
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kariesta voidaan hoitaa. Karies on elintapasairaus joten tehokas hoitomuoto on ennaltaehkäisy. Tämä pitää sisällään mm. sokeripitoisten ruokien ja juomien tiheän käytön välttäminen, riittävän fluorinsaannin sekä huolellisen hampaiden puhdistuksen. Toimivalla omahoidolla ja tarvittaessa suun terveydenhuollon ammattilaisten suorittamilla toimenpiteillä alkavien kariesvaurioiden eteneminen voidaan pysäyttää ja suun olosuhteet saada sellaisiksi, ettei uusia vaurioita synny[6]. Karieksen pahasti vaurioittamia hampaita voidaan myös hoitaa hammaslääkärin vastaanotolla paikkaamalla vauriot, edenneet tulehdukset juurihoidolla tai hampaan poistolla.
Uudehkona karieksen vaurioittamien hampaiden hoitomuotona on resiini-infiltraatio.[6] Toimenpide suoritetaan suun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolla. Toimenpiteessä hampaan reikiintynyt kudos korvataan imeyttämällä suolahapolla demineralisoituun hammaskudokseen nestemäistä muovia, resiiniä.[21]
Kariesvauriot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hammaskiille koostuu pystysuunnassa olevista kiilleprismoista, jotka puolestaan ovat rakentuneet pienistä kuusikulmaisista hydroksiapatiittikiteistä. Hammasplakin bakteerit tuottavat ravinnon sokereista happoja, jotka liuottavat hampaiden kiillettä (demineralisaatio). Bakteerit tunkeutuvat kiilteeseen helpoimmin prismojen välikohdista ja jatkavat levittäytymistä kiilteen pinnan alla edellyttäen, että bakteerit saavat toistuvia sokeriannoksia ravinnokseen. Tällainen kiillekaries näkyy paljain silminkin vaalean liitumaisina värimuutoksina hampaissa (liitukaries).
Riskitekijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2024 tarkistetussa suomalaisväitöskirjassa havaittiin, että runsas suolasnacksien (perunalastut, popkorni, suolapähkinät) nauttiminen (p-arvo 0,010), kalsiumin runsas saanti (p-arvo 0,022), välipalojen suuri määrä (p-arvo 0,023) ja vähärasvaisten hapanmaitotuotteiden nauttiminen (p-arvo 0,039) yhdistyivät tavallista suurempaan karieksen esiintymiseen. Voin ja voita sisältävien levitteiden runsas käyttö puolestaan yhdistyi selvimmin karieksen vähäisempään esiintymiseen (p-arvo 0,044). Tutkimuksen osanottajat olivat 15–17-vuotiaita nuoria.[7]
Sokeroitujen juomien käyttö vain muutaman kerran viikossa vähensi selvimmin hammasmädän ja hammaskiilteen syöpymisvaurioiden yhteenlaskettua riskiä päivittäiseen käyttöön verrattuna (p-arvo 0,006). Muiden hiilihydraattien kuin sokerin suuri osuus ravinnossa lisäsi selvimmin kyseistä riskiä (p-arvo 0,011). Pojilla esiintyi lähes kaksinkertainen määrä kiillevaurioita, mikä liittyi tyttöjä runsaampaan virvoitusjuomien käyttöön. Jokainen lisädesilitra eroosioriskiä aiheuttavaa juomaa lisäsi kiilteen syöpymisriskiä noin kymmenellä prosentilla. Myös muiden happamien juomien ja ruokien, kuten hedelmien ja marjojen, runsaan nauttiminen lisäsi pojilla kiillevaurioiden riskiä. Myös tavallista hitaampi ruokailu lisäsi kiillevaurioiden riskiä. Tutkimuksen keskivertoinen osallistuja joi päivittäin yhteensä 4,7 desilitraa eroosioriskiä lisääviä virvoitusjuomia, hedelmä- tai marjamehuja sekä energia- tai urheilujuomia sekä söi keskimäärin kuusi desilitraa eroosioriskiä lisääviä hedelmiä ja marjoja.[7]
Ehkäisy
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hammaslääkärien suosittelemat keinot reikiintymisen välttämiseksi ovat hampaiden harjaus fluoria sisältävällä hammastahnalla kahdesti päivässä, kaikkien hampaanvälien puhdistus hammaslangalla, hammastikuilla tai hammasväliharjalla vähintään kahdesti viikossa tai mieluiten päivittäin, sokeria tai hapanta ainesta sisältävän ruoan (myös hedelmien ja mehun) hillitty käyttö sekä napostelun välttäminen happohyökkäyksien määrän ja tiheyden vähentämiseksi. Lisäksi suositellaan ksylitolipurukumin käyttöä aina aterian jälkeen. Henkilöstä riippuen voidaan suositella myös lisäfluorin käyttöä esimerkiksi tablettien muodossa.[22][23][24][25][5]
Karieksen kehittymistä edistää myös kuiva suu sekä joidenkin lääkkeiden käyttö. Muun muassa alkoholi kuivattaa suuta. Suun kuivuuden hoito ja lääkityksen huomioiminen kuuluvat karieksen ehkäisyyn.
Fluori pysäyttää kariesvaurion etenemisen ja korjaa jo syntyneitä vaurioita uudelleen kovettamalla hammaskiillettä (remineralisaatio).[23]
Fluori käynnistää uusien apatiittikiteiden muodostumisen vauriokohdassa. Syntyvät fluoriapatiittikiteet ovat vaikealiukoisempia kuin kiilteen alkuperäiset hydroksiapatiittikiteet. Sen ansiosta hampaan haponsietokyky paranee. Fluorin vaikutuksesta syntynyt uusi kiille on siten vahvempaa kuin hampaan alkuperäinen kiille. Prismojen päälle saostuu kalsiumfluoridia, josta happohyökkäyksen alkaessa irtoaa fluoria hapon aiheuttaman vaurion korjaamiseksi. Ihanteellisinta on saada fluoria usein pieninä annoksina, jotta kiilteen pinnalla säilyy jatkuva fluorivarasto.
Fluori ja ksylitoli yhdessä ehkäisevät tehokkaasti hampaiden reikiintymistä. Ksylitoli heikentää kariesbakteerien aineenvaihduntaa ja katkaisee happohyökkäyksen. Fluori taas pysäyttää kariesvaurion etenemisen hampaassa ja korjaa jo syntyneitä vaurioita. Fluori ja ksylitoli siis täydentävät toistensa vaikutusta, koska ne vaikuttavat eri tavoin.[5]
Erytritoli on ksylitolia tehokkaampi torjumaan kariesta.[26] Erytritolin ja ksylitolin seos saattaa olla pelkkää erytritolia tehokkaampi, mutta asiaa ei ole vielä tutkittu.
Hoito
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alkava kariesvaurio, joka ei ole vielä läpäissyt kiillettä, voidaan pysäyttää parantamalla suuhygieniaa, lisäämällä fluorin käyttöä ja välttämällä napostelua tai rajoittamalla etenkin korkean glykeemisen indeksin elintarvikkeiden ja ruokalajien nauttimista. Hammaslääkäri seuraa määräaikaistutkimuksin, eteneekö vaurio vai ei.
Mikäli kariesvaurio on edennyt kiilteestä syvemmälle hammasluuhun tai hammasytimeen asti, hammas täytyy paikata. Jos tähän ei ole mahdollisuutta, on tyydyttävä tulehtuneen hampaan poistamiseen.
Reikiintyneen hampaan paikkaus aloitetaan poistamalla karieksen vaurioittama hammaskudos yleensä turbiini- ja mikromoottoriporan avulla. Tämän jälkeen onkalo, josta vaurioitunut hammaskudos on poistettu, käsitellään erityisillä käsittelyaineilla, jotta paikka-aine kiinnittyy hampaaseen. Hammaspaikat valmistetaan nykyisin useimmiten yhdistelmämuovista, mutta niitä valmistetaan myös amalgaamista, lasi-ionomeerista, keraamisesta materiaalista tai kullasta. Muovipaikka vaatii myös erityisen valokovetuksen. Paikan kiinnityksen ja kovetuksen jälkeen se muotoillaan yleensä vielä mikromoottoriporalla purentaan sopivaksi. Keraamisten ja kultatäytteiden valmistamiseen tarvitaan yleensä useampia hoitokäyntejä, muut paikkamateriaalit vaativat yleensä vain yhden hoitokerran.[27] Noin 80 prosenttia paikoista tehtiin yhdistelmämuovilla vuonna 2019. Muovista valmistetut paikat pitää uusia 10-15 vuoden välein.[28]
Mikäli kariesvaurio on edennyt pitkälle hammasytimeen tulehdukseksi asti, tilanne vaatii yleensä juurihoidon. Juurihoidossa tulehtunut kudos poistetaan mekaanisesti, juurikanavat desinfioidaan ja hoidetaan paikallisella lääkeaineella. Juurihoito vaatii yleensä useamman hoitokäynnin. Lopuksi hoidettu juurikanavaontelo täytetään ja hammas paikataan tai kruunutetaan.[29]
Karieksen eteneminen kuvina
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Hampaan kiillepinta (hampaan valkoinen pintakerros) on vaurioitunut. Alkava karies. -
Hammasmätä eli karies ulottuu kiilteen läpi hammasluuhun. -
Hammasmätä on edennyt hammasytimen (punaisella merkitty alue) tulehdukseksi saakka. -
Hammasytimeen eli pulpaan edennyt karies. Vaurioita enimmäkseen hammasjuuren alueella. -
Animaatio purupinnan karieksen etenemisestä. Pieneksi jäävä pintavaurio suuren ja jopa hammasjuureen yltävän reiän yhteydessä on tyypillinen sairaus nykyisin, kun hampaiden harjaaminen rajoittaa kariesbakteerien toimintaa hampaan pinnalla.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ [1]
- ↑ Muhiiko suussasi tulehdus? Salakavala oireeton infektio voi saada vakavat seuraukset Ilta-Sanomat. 22.1.2017. Viitattu 26.8.2021.
- ↑ Karies (hallinta) (Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia Suomessa. Ne laaditaan julkisella rahoituksella.) Käypä hoito -suositus. 10.2.2009 (päivitys tekeillä 6/2014). Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, kaypahoito.fi. Viitattu 22.6.2014.
- ↑ Eija Könönen: Hammasplakki Lääkärikirja Duodecim. 11.5.2012. terveyskirjasto.fi. Arkistoitu 4.3.2021. Viitattu 22.6.2014.
- ↑ a b c Teija Riikola, Hannu Hausen ja Liisa Seppä: Karies eli hampaan reikiintyminen hallintaan (Käyvän hoidon potilasversiot. Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia Suomessa. Ne laaditaan julkisella rahoituksella.) 6.8.2009. terveyskirjasto.fi. Arkistoitu 3.8.2016. Viitattu 22.6.2014.
- ↑ a b c d e f Käypä hoito kaypahoito.fi. 10.01.2023. Viitattu 25.10.2024.
- ↑ a b c DENTAL HEALTH ASSESSMENT, DENTAL HEALTH AND ASSOCIATED BEHAVIOURAL AND DIETARY FACTORS AMONG FINNISH ADOLESCENTS. https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/33485/urn_isbn_978-952-61-5397-1.pdf?sequence=1&isAllowed=y
- ↑ Gupta P, Gupta N, Pawar AP, Birajdar SS, Natt AS, Singh HP. Role of sugar and sugar substitutes in dental caries: A review. ISRN Dent 2013;2013:519421. https://www.researchgate.net/publication/260063411_Role_of_Sugar_and_Sugar_Substitutes_in_Dental_Caries_A_Review
- ↑ Ravinnon sokerit ja suun terveys Duodecim Terveyskirjasto. Viitattu 24.10.2021.
- ↑ Omaksu suunterveyttä tukevat ruokatottumukset Potilaan lääkärilehti. 26.05.2016. Viitattu 25.10.2024.
- ↑ MS-tauti ja suun terveys. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/51676/Kriikkula%20Jaana.pdf?sequence=1&isAllowed=y
- ↑ Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 180. (5.–7. painos) WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8
- ↑ Jukka Lumio: Hampaiden sairaudet Lääkärikirja Duodecim. 20.10.2013. terveyskirjasto.fi. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 22.6.2014.
- ↑ Haitalliset bakteerit hengiltä hampaista uuden menetelmän avulla Potilaan lääkärilehti. 03.03.2020. Viitattu 25.10.2024.
- ↑ a b Hampaan juurihoito Käypä hoito. 18.05.2022. Viitattu 25.10.2024.
- ↑ Hampaasta leviävä tulehdus Hammaslääkäriliitto. Viitattu 25.10.2024.
- ↑ Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet Käypä hoito -suositus. 27.05.2011. kaypahoito.fi. Viitattu 22.6.2014.
- ↑ a b Muhiiko suussasi tulehdus? Salakavala oireeton infektio voi saada vakavat seuraukset Ilta-Sanomat. 22.1.2017. Viitattu 26.8.2021.
- ↑ Suun terveys ja krooniset sairaudet. https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo13864.pdf
- ↑ Hampaan ytimen tulehduksen keskeiset käsitteet www.kaypahoito.fi. Viitattu 26.8.2021.
- ↑ Resiini-infiltraatio on tehokas nuorten alkavan karieksen pysäytyshoidossa Hammasläärilehti. 11.04.2019. Suomen hammaslääkäriliitto. Viitattu 25.10.2024.
- ↑ Helena Heikka: Hampaiden puhdistaminen. Lääkärikirja Duodecim. 15.9.2009. terveyskirjasto.fi. Arkistoitu 19.6.2014. Viitattu 22.6.2014.
- ↑ a b Kaarina Sirviö: Fluori 15.9.2009. Terveyskirjasto, terveyskirjasto.fi. Arkistoitu 13.4.2014. Viitattu 22.4.2014.
- ↑ Helinä Keskinen: Koululaisen suuhygienia 15.9.2009. Terveyskirjasto, terveyskirjasto.fi. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 22.6.2014.
- ↑ Kaarina Sirviö: Alle kouluikäisen suuhygienia Lääkärikirja Duodecim. 15.9.2009. terveyskirjasto.fi. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 22.6.2014.
- ↑ Peter de Cock, Kauko Mäkinen, Eino Honkala, Mare Saag, Elke Kennepohl, Alex Eapen: Erythritol Is More Effective Than Xylitol and Sorbitol in Managing Oral Health Endpoints. International Journal of Dentistry, 2016, nro 2016, s. 9868421. PubMed:27635141 doi:10.1155/2016/9868421 ISSN 1687-8728 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Hampaan paikkaus Hammaslääkäriliitto. Viitattu 5.12.2016.
- ↑ Hammaspaikat kestävät nuorten aikuisten takahampaissa alle 10 vuotta Apollonia. 21.3.2019. Viitattu 21.11.2021. (englanniksi)
- ↑ Juurihoito Hammaslääkäriliitto. Viitattu 5.12.2016.
Viittausvirhe: <ref>-elementin nimeä ”pulpiitti”, johon viitataan elementissä <references> ei käytetä edeltävässä tekstissä.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Oulunomahoito.fi, Oulun kaupunki
- Karies Terveyskirjasto.fi
- Käypä hoito: Karies (hallinta)
- Kyoto Encyclopedia of Genes and Genomes (KEGG): Dental caries (englanniksi)
- Mayo Clinic: Cavities/tooth decay (englanniksi)