Hälytys

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Hälytys on asiaintilan tai tapahtuman johdosta annettu näkyvä tai kuuluva merkki. Hälytyksen tarkoitus on saada ihmiset kiinnittämään huomiota em. asiaintilaan tai tapahtumaan, ja ryhtymään varotoimiin asiaintilan tai tapahtuman estämiseksi tai korjaamiseksi, tai vaaran välttämiseksi.

Yksityisiä ihmisiä koskevia merkkejä ovat muun muassa palohälytys ja murtohälytys. Suurempia väestönryhmiä koskevat hälytykset annetaan useimmiten käyttämällä yleistä vaaramerkkiä. Näihin hälytyksiin kuuluvat esimerkiksi kemikaali- tai säteilyvaara ja sotatila.

Hälytyksen antamiseen liittyy ristiriita. Jos hälytys annetaan varhaisessa vaiheessa eikä uhkaava tilanne toteudukaan tai kyseessä on aiheeton hälytys, hälytysjärjestelmä saattaa nopeasti menettää luotettavuutensa (vrt. Poika, joka huusi "Susi!"). Toisaalta jos hälytys annetaan liian myöhäisessä vaiheessa, asiaintila tai tapahtuma saattaa edetä pitkälle, ennen kuin sen estämiseen tai vaaran välttämiseen ryhdytään.

Toinen riski, joka liittyy hälytyksen antamiseen, on se, että hälytysjärjestelmä pettää. Tässä tapauksessa hälytysjärjestelmään luottavat henkilöt saattavat myös aloittaa estämis- tai pelastautumistoimet liian myöhään, ja vahingot voivat kasvaa huomattavasti. Tämän vuoksi esimerkiksi paristoilla toimivat palohälyttimet tulisi tarkastaa säännöllisesti, jotta ne toimisivat hätätilanteessa oikealla tavalla.

Hälytys voidaan suorittaa paikallisesti tai välittää esimerkiksi keskusvalvomoon käyttäen ilmoituksensiirtotekniikkaa tai matkapuhelinverkkoa.